Puu­tar­ho­ja, kau­nis­ta luon­toa, an­tiik­ki­os­tok­sia, la­si­tai­det­ta sekä pai­kal­lis­ta lä­hi­ruo­kaa pur­su­a­va Små­land on ihan­teel­li­nen lä­hi­mat­ka­koh­de. Yk­si Ruot­sin suu­rim­mis­ta maa­kun­nis­ta si­jait­see ete­läi­ses­sä Ruot­sis­sa, Itä­me­ren ran­ni­kol­la, noin vii­den tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä Tuk­hol­mas­ta. Suu­rim­mat kau­pun­git ovat Jön­kö­ping, Väx­jö ja Kal­mar.

Koe kau­niit puu­tar­hat

1. Kloc­ka­re­går­dens Träd­gårds­bu­tik

Ruot­sa­lai­set ra­kas­ta­vat kuk­kia ja ovat ai­na pe­ril­lä puu­tar­hat­ren­deis­tä. Yk­si maan upeim­mis­ta tai­mi­tar­hois­ta si­jait­see Öh­ris­sä kah­vi­la Syst­rar­na Skogst­röms Lant­cafén vie­res­sä. Tar­jol­la on pal­jon kuk­kia, ins­pi­roi­via ide­oi­ta sekä hie­no va­li­koi­ma kas­ve­ja. Van­has­sa pu­nai­ses­sa puu­tal­lis­sa on vaih­tu­via tai­de­näyt­te­lyi­tä. kloc­ka­re­gar­den.se

2. Gu­nil­la­bergs Sä­te­ri

Tans­ka­lai­nen tai­tei­li­ja ja puu­tar­haa ra­kas­ta­va Tage An­der­sen loih­ti Gu­nil­la­ber­gin kar­ta­noon oman pa­ra­tii­sin­sa, jos­sa tai­de, eläi­met ja luon­to yh­dis­ty­vät eri­koi­sek­si tai­de­ko­ke­muk­sek­si. Alu­eel­la va­el­te­lee vuo­hia, leh­miä ja si­ko­ja kuin tai­de­te­ok­sen elä­vi­nä yk­si­tyis­koh­ti­na. Kurk­kaa myös ta­loon si­säl­le, siel­lä jat­kuu An­der­se­nin luo­ma tai­a­no­mai­nen tun­nel­ma. Kah­vi­las­ta saa her­kul­li­sia lei­von­nai­sia.

Bot­t­na­ryd. tage-an­der­sen.com

Puis­to on täyn­nä ruu­su­ja ja vil­je­ly­kas­ve­ja. Kah­des­ta alu­een ra­vin­to­las­ta saa lou­nas­ta ja kah­via.

3. Hu­se­by Bruk

Hu­se­by Bruk on ul­koil­ma­mu­seo, joka muo­dos­taa pie­nen ky­län. Ruuk­ki­a­lu­eel­la on saha, se­pän­pa­ja, se­ka­ta­va­ra­kaup­pa, ve­si­voi­ma­la ja myl­ly. Pai­kan ny­kyi­nen kar­ta­no on vuo­del­ta 1844, mut­ta his­to­ria ulot­tuu 1620-lu­vul­le saak­ka. Ajoit­tain kar­ta­nos­sa jär­jes­te­tään tee­kut­su­ja, joil­la tar­jo­taan ku­nin­kaal­li­sia lei­von­nai­sia men­neil­tä ajoil­ta. Upe­an puu­tar­han vil­jel­mät ovat luon­non­mu­kai­sia, ja pai­kan an­ti­mia voi naut­tia Värds­hu­set Stal­let og Frö­kens Träd­gårds­café -ra­vin­to­las­sa. hu­se­byb­ruk.se

4. Glas­ri­ket

Små­lan­din kaak­koi­sim­mas­sa kul­mas­sa on Glas­ri­ket, alue, mis­sä on ry­kel­mä iso­ja ja pie­niä la­si­pa­jo­ja. Tääl­lä on teh­ty maa­il­man­kuu­lua la­si­tai­det­ta ja uniik­ke­ja la­si­töi­tä jo vuo­des­ta 1742. La­si­pa­jois­sa voi seu­ra­ta koko työp­ro­ses­sia heh­ku­vas­sa uu­nis­sa ta­pah­tu­vas­ta hie­kan su­la­tuk­ses­ta la­sin­pu­hal­ta­jan te­ke­mään tai­tee­seen. Useil­la vers­tail­la voi it­se ko­keil­la la­sin­pu­hal­lus­ta. glas­ri­ket.se

5. Lil­ls­tu­ga An­tik

Ruot­sa­lai­set ra­kas­ta­vat an­tiik­kia ja ret­ro­ta­va­raa, ja sik­si joka puo­lel­la maa­ta on kirp­pu­to­re­ja ja an­tiik­ki­liik­kei­tä. Kes­kel­lä met­sää, Mar­ka­ry­dis­sä, si­jait­see Lil­ls­tu­gan An­tik -lii­ke. Vie­hät­tä­väs­sä pu­nai­ses­sa mö­kis­sä on ruot­sa­lai­sia ja rans­ka­lai­sia har­vi­nai­suuk­sia sekä kau­nii­ta esi­nei­tä ko­tiin ja puu­tar­haan. lil­ls­tu­gan-an­tik.se

Pai­kal­li­sia herk­ku­ja

6. Syst­rar­na Skogs­st­röms Lant­café

Kaup­pa­kah­vi­la myy ma­kei­ta ruot­sa­lai­sia pe­rin­ne­herk­ku­ja. Van­ha se­ka­ta­va­ra­kaup­pa tar­jo­aa myös tuo­ret­ta kah­via ja hy­vää lou­nas­ta. Sa­tei­se­na päi­vä­nä voi is­tah­taa tak­ka­tu­len ää­reen, au­rin­gon pais­ta­es­sa kan­nat­taa naut­tia puu­tar­has­ta. lant­ca­fe.wordp­ress.com

7. Kor­rön gour­met­va­el­lus

Ku­li­na­ris­tin kan­nat­taa osal­lis­tua gour­met­va­el­luk­sel­le, jol­la kier­re­tään op­paan joh­dol­la 4,5 ki­lo­met­rin help­po mat­ka Kor­rön luon­non­suo­je­lu­a­lu­een läpi. Tien var­rel­le on ka­tet­tu mon­ta pöy­tää, joi­den ää­res­sä pää­see mais­ta­maan pai­kal­lis­ten tuot­ta­jien raa­ka-ai­nei­ta maas­ta, met­säs­tä ja ve­des­tä. Mat­kan ai­ka­na opas ker­too alu­een lää­keyr­teis­tä ja puis­ta, ja viih­dyt­tää haus­koil­la ta­ri­noil­la alu­een his­to­ri­as­ta. kor­ro.se/gour­met­vand­ring

Ma­joi­tu mu­ka­vas­ti

8. Grims­näs Her­r­gård

Alu­eel­la on bed & bre­ak­fast -ma­ja­ta­lo ja ret­kei­ly­ma­ja. Omis­ta­ja­pa­ri on luo­nut ko­toi­san tun­nel­man ja pal­ve­lu on hy­vää. Tar­jol­la on aa­mi­ai­nen sekä il­ta­buf­fet ta­lon puu­tar­han ja lä­hi­a­lu­ei­den eko­lo­gi­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta. grims­näs.se

9. Stads­ho­tel­let Husk­var­na

Ho­tel­lin van­ha jul­ki­si­vu kät­kee si­sään­sä 35 huo­net­ta, jot­ka on si­sus­tet­tu huu­mo­ril­la ja hy­väl­lä maul­la, ja li­säk­si kaik­ki eri ta­val­la. Ho­tel­lis­sa on per­he­huo­nei­ta, sviit­te­jä sekä luk­sus­huo­nei­ta, jois­sa on kyl­py­am­me. Lap­sia var­ten on leik­ki­huo­ne. husk­var­nas­tads­ho­tell.se

10. Möck­kels­näs Her­r­gård

Lin­nén kas­vi­huo­neen vie­res­sä si­jait­se­va kar­ta­no­ho­tel­li tar­jo­aa eri­lai­sia ak­ti­vi­teet­ti­ja yö­py­mis­pa­ket­te­ja. Ti­luk­sil­ta on upe­at nä­ky­mät erääl­le Små­lan­din suu­rim­mis­ta jär­vis­tä, Möc­kels­nä­sil­le. Kok­ki tar­joi­lee luon­non­mu­kais­ta, oman puu­tar­han yr­teis­tä ja kas­vik­sis­ta val­mis­tet­tua ruo­kaa. Te­ras­sil­la voi il­las­taa sekä ihail­la au­rin­gon­las­kua jär­ven yl­lä. moc­kels­nas­her­r­gard.se

11. Kos­ta Boda Art Ho­tel

Kos­ta Boda Art Ho­tel­lis­sa saa asua la­si­tai­teen kes­kel­lä ai­nut­laa­tui­sis­sa huo­neis­sa, jot­ka eri la­si­tai­tei­li­jat ovat suun­ni­tel­leet. Ho­tel­lin la­si­baa­rin, Glas­ba­re­nin, pöy­dät, tuo­lit ja baa­ri­tis­ki on teh­ty ko­bol­tin­si­ni­ses­tä la­sis­ta. Ko­ko­nai­suu­den on suun­ni­tel­lut Kjell Eng­man. kos­ta­bo­daart­ho­tel.se

Carl von Lin­nén pe­rin­tö

12. Carl von Lin­nén Rås­hult

Carl von Lin­né asui Diön Rås­hul­tis­sa en­sim­mäi­set elin­vuo­ten­sa. Hä­nen isän­sä vil­je­li yrt­te­jä sekä vil­jaa ja pys­tyt­ti pie­nen kuk­ka­tar­han vai­mol­leen. Tar­ha on edel­leen pai­koil­laan ja kaik­ki Rås­hul­tin yr­tit ja kas­vit ovat sa­mo­ja, joi­ta Carl lu­et­te­li mer­kin­nöis­sään. Ny­kyi­sin ti­lal­ta löy­tyy yrt­ti-,he­del­mä- ja hu­ma­la­tar­ha, jos­ta saa­daan raa­ka-ai­neet olu­en­tuo­tan­toon. Tääl­lä ai­ka on py­säh­ty­nyt ja kyn­tö­kin teh­dään yhä he­vos­ten avul­la. lin­nes­ras­hult.se

13. Lin­nén kas­vi­huo­ne

1700-luku oli Ruot­sis­sa kas­vi­huo­nei­den kul­ta-ai­kaa. Eri­tyi­sen suo­sit­tu­ja ne oli­vat puis­tois­sa ja ylä­luo­kan puu­tar­hois­sa. Lin­nén kas­vi­huo­ne on ra­ken­net­tu käyt­tä­mäl­lä pii­rus­tuk­sia Up­p­sa­lan kas­vi­tie­teel­li­sen puu­tar­han kas­vi­huo­nees­ta, jon­ka suun­nit­te­li ai­ka­naan ark­ki­teh­ti Carl Hår­le­man vuon­na 1744. Kas­vi­huo­nees­sa on eri läm­pö­ti­lo­jen huo­nei­ta, jois­sa säi­ly­te­tään tal­vi­sin pak­ka­se­nar­ko­ja kas­ve­ja. Puu­tar­han osat on ja­et­tu eri osas­toi­hin, ku­ten syö­tä­viin kas­vei­hin, lää­keyrt­tei­hin, ko­ris­te­kas­vei­hin ja tee­ma­puu­tar­haan, joka si­säl­tää kas­ve­ja Lin­nén luo­ki­tuk­sis­ta. Van­ho­ja la­jik­kei­ta voi os­taa myös ko­tiin kas­vei­na tai sie­me­ni­nä. lin­na­eus.nu

Kuka oli Carl von Lin­né

Carl von Lin­né (1707–1778) oli Ruot­sin tun­ne­tuin kas­vi­tie­tei­li­jä ja maa­il­man­kuu­lu elä­män­työs­tään ja­o­tel­tu­aan kas­ve­ja ja eläi­miä luok­kiin, lah­koi­hin, su­kui­hin ja la­jei­hin. Täs­tä ker­too van­ha sa­non­ta ”Luo­ja loi, mut­ta Lin­né jär­jes­ti”. Lin­né sai lää­ke­tie­teen kou­lu­tuk­sen ja tut­ki sa­mal­la in­to­hi­moi­ses­ti kas­ve­ja ul­ko­mai­ta myö­ten.

Myö­hem­min hä­nes­tä tuli Up­p­sa­lan kas­vi­tie­teel­li­sen puu­tar­han joh­ta­ja, jon­ne hän hank­ki ek­soot­ti­sia eläi­miä ja kas­ve­ja. Lin­nén tie­tä­mys ja in­nos­tu­nut ope­tus hou­kut­te­li opis­ke­li­joi­ta Eu­roop­paa ja Yh­dys­val­to­ja myö­ten.