Järvinäkymä Saimaalle ei lakkaa ihastuttamasta. Ikkunasta pilkottaa 40-luvulla rakennettu rantamaja, joka kuuluu Janin suvulle. Heidi ja Jani remontoivat majan viitisen vuotta sitten, ja käyttävät sitä kesäisin. Rakennuksessa on sauna, josta pääsee pulahtamaan Saimaan aaltoihin. Puinen sohva on löytö Romuritarista. Kukkahylly löytyi kirpputorilta.
Teksti ja kuvat Anna Riikonen
Tervetuloa Lappeenrantaan!
Heidi on aina työskennellyt sisustuksen ja vaatetuksen parissa. Viime vuodet hän on toiminut keittiöliikkeen myymälävastaavana.
Heidi ei halunnut talosta modernin näköistä. Väliovet löytyivät Haminan rakennuspuoti -nimisestä, vanhaa tavaraa myyvästä liikkeestä. Kaikki ovet ovat samasta vanhasta talosta, ja niissä on nykyisiin standardeihin sopiva leveys.
Tilaa täytyy olla ainakin neljälle autolle ja parille moottoripyörälle, päättivät Heidi ja Jani Kaljunen. Vanhoja amerikkalaisia autoja ja prätkiä harrastava pariskunta oli alkanut pohtia uuden kodin hankintaa. Nelihenkinen perhe tarvitsi lisää tilaa, sillä senhetkisen kodin autotalli ei harrastukseen enää riittänyt. Niinpä Pontuksen kaupunginosassa Lappeenrannassa asunut perhe ryhtyi vuonna 2011 etsimään isompaa kotia.
– Toivoin, että olisimme löytäneet vanhan talon. Tässä muutaman kilometrin päässä oli ihana vanha talo, johon olin täysin ihastunut. Se olisi ollut unelmani. Mutta kaikki tähdet eivät olleet kohdillaan, eikä kauppa onnistunut. Sitten päätimme, että rakennamme itse, kuten edelliselläkin kerralla, Heidi muistelee projektin alkuvaiheita.
Sopiva rinnetontti löytyi Janin suvun omistamilta mailta Saimaan rannalta, Ilottulan kylästä. Sen perhe sai vuokrattua. Talon suunnittelu lähti tilavasta autotallista. Piti miettiä, minkälainen talo sopisi siihen päälle ja miten tilat sijoiteltaisiin.
Jukkatalolta löytyi mieluinen, vanhaan tyyliin suunniteltu Miljöö-mallisto. Se toimi Heidin inspiraationa talon suunnittelussa.
– Rinteestä on kaunis järvinäkymä Saimaalle. Halusimme sijoittaa oleskelutilat järven puolelle. Vanhasta talosta, johon ihastuimme, keksin idean pitkulaisesta lasikuistista. Siitä talon pohja lähti rakentumaan. Jukkatalo toimitti suurelementit, suunnittelin itse kaikki sisätilat, Heidi sanoo.
Vihreä tuoli on Janin paikka, Heidi istuu sohvalla. Samalla kun katsellaan televisiota, Heidi neuloo muun muassa villasukkia, kaulaliinoja, lapasia ja pipoja. Syksyllä valmistui neuletakki. Tuoli löytyi Käpälämäki-nimisestä vintagemyymälästä Lappeenrannasta. ”Tykkään yhdistellä vanhoja ja uusia kalusteita ja esineitä keskenään. Näin tilaan tulee jännitettä. Jos kaikki olisi hankittu kerralla samasta kuvastosta, se olisi tylsää.”
Senkki löytyi pihamökistä, se on mökin edellisten omistajien perua. Pääskys-ryijy on tilausteos, sen on valmistanut Anna-Stina Kangas. Senkin päällä olevalla veistoksella on liikuttava tarina. ”Pirkko Heinonen, joka oli tehnyt itsestään tämän muotokuvan, oli tuttavani ystävä. Ihastuin teoksen rauhalliseen olemukseen ja niinpä sain tämän tuttavaltani lahjaksi, kun Pirkko oli poistunut keskuudestamme.”
Vanha kaakeliuuni ja purkutalon hirret
Vaikka talo on verrattain uusi, siinä on vanhan talon tunnelmaa. Lasikuistin lisäksi monet muutkin elementit viittaavat menneeseen. Puiset väliovet Heidi löysi haminalaisesta vanhaa tavaraa myyvästä liikkeestä. Keittiön nurkassa on vanhan tyylinen ruokakomero, ja keittiön seinät ovat helmipaneelia. Ruokailutilan seinää koristavat vanhat hirret, ja olohuoneen kruunaa kaakeliuuni.
– En halunnut, että talo näyttäisi uudelta ja modernilta. Olin haaveillut kaakeliuunista, ja sellainen löytyi vanhasta purkutalosta Pukarosta. Löysimme eläkkeelle jääneen muurarin, joka purki uunin vaimonsa kanssa, kuljetti sen banaanilaatikoissa tänne ja kasasi sen, Heidi kuvailee.
Hirsiseinä löytyi vanhasta, Kuutostien laajennuksen alta purettavasta talosta. Koko talon runko tuotiin Kaljusten pihaan. Kylältä löytyi sahuri, joka sahasi hirsistä viisi senttimetriä paksua hirsipaneelia. Niistä rakennusprojektin timpuri rakensi seinän.
Heidi olisi halunnut taloon toimivan puuhellan, mutta kahden piipun rakentaminen olisi ollut sekä hankalaa että kallista. Sen sijaan vanhaan puuhellaan upotettiin uusi induktioliesi. ”Onneksi Jani on suostunut erikoisiinin ideoihini”, Heidi sanoo ja hymyilee.
Timpuri pelasti projektin
Perheen pojat olivat rakennusaikaan pieniä, joten Heidin aika kului pitkälti heidän kanssaan. Hänen tehtäväkseen jäi ratkoa suunnittelullisia pulmia. Jani sen sijaan työskenteli rakennuksella ahkerasti Heidin isän sekä tutun timpurin kanssa.
Heidi myöntää rakennuskesän olleen raskas. Rakennesuunnittelijan tekemän pienen virheen vuoksi lattia tuli viisi senttiä korkeammalle kuin oli tarkoitus. Sen seurauksena jouduttiin tekemään monta säätöä. Normaalikorkuiset kalusteet eivät mahtuneet ikkunoiden alle, joten niitä madallettiin. Myös toinen keittiön ikkunoista piti vaihtaa paikan päällä.
– Timpurimme oli koko projektin pelastava enkeli, kaikki meni loppujen lopuksi hyvin, Heidi kertoo.
Ruokapöytä on ostettu aikoinaan Heidin ystävältä. Heidi vaihtoi pöytään Ikean modernimmat jalat. Hän haaveilee tilaan Artekin ruokapöydästä, muttei vielä ole raaskinut hankkia sellaista. Mustat Yrjö Kukkapuron tuolit ovat peräisin Heidin äidin vanhalta työpaikalta. Ne olivat ensin äidillä, josta ne päätyivät äidin ystävättärelle. Kun tämä halusi luopua niistä, tarjosi hän niitä takaisin Heidin äidille, ja silloin ne päätyivät tähän taloon.
Keittiö on edelleen Heidin unelmakeittiö, vaikkei hän sitä suunnitellessaan vielä työskennellyt keittiösuunnittelijana. Jos jotain pitäisi vaihtaa, vaihtaisi hän laminaattitasot puu- tai kivitasoihin. Keittiö on Nixi-keittiöiden mallistosta. Helmipaneeliseinät sekä nurkassa oleva ruokakomero tuovat keittiöön vanhan talon tunnelmaa. Saarekkeen tavoin toimiva tiski on luultavasti peräisin vanhasta myymälästä. Heidi osti sen tutulta hierojalta, jonka toimitiloissa Lappeenrannan linnoituksella tiski oli. Heidi maalasi ja tuunasi tiskin.
Kerrokselliset, monimuotoiset tyylit
Sisustus- ja keittiösuunnittelijana työskentelevä Heidi piti ajatuksesta, että pääsee taas suunnittelemaan uutta ja toteuttamaan visioitaan. Kodin sisustus on muotoutunut vuosien saatossa ja ehtinyt myös muuttua. Ihan aluksi tyyli oli maalaisromanttinen ja seiniä koristivat kuvio- ja kukkatapetit. Sittemmin seiniä on maalattu valkoiseksi ja tyyli on selkiytynyt.
– Sisustus elää koko ajan, en edes muista tarkalleen, missä mikäkin kaluste alkujaan oli. Tavaroita ja niiden paikkoja tulee venkslattua huoneesta toiseen, en tykkää heittää asioita pois, Heidi pohtii.
Hän toteaa tyylinsä olevan monimuotoinen ja kerroksellinen. Edelleen talosta löytyy maalais-romanttisia elementtejä, mutta niiden oheen on tullut modernimpia esineitä.
– Ja esimerkiksi pahkapöytä, joka onkin sitten jotain ihan muuta, Heidi nauraa.
Yläkerran työhuoneen kanssa samassa tilassa Heidillä ja Janilla on pieni kotikuntosali. Heidi on etenkin viime vuosina halunnut panostaa omaan hyvinvointiinsa, ja säännöllinen treeni on tärkeä osa sitä.
Helmipaneeliseinä tuo alakerran vessaan vanhan talon fiilistä. Vanhassa seinäkaapissa säilytetään hajuvesiä. Kaapin päällä olevassa juustoraastimessa roikkuvat kauneimmat korvakorut.
Ei ryppyotsaista touhua
Heidille kodin laittaminen ei ole vakavaa eikä ryppyotsaista touhua. Hän tietää, että koti ja ympäristö vaikuttavat ihmisen hyvinvointiin. Siksi hän pitää tärkeänä, että ihmiset sisustaisivat kotinsa siten, että se toisi mahdollisimman paljon iloa ja hyvää oloa välittämättä siitä, mitä muut sanovat.
Kaljusten kodissa näkyykin huumoria ja hauskoja oivalluksia, jotka tuovat asukkaille iloa.
– Pidän siitä, että kodissa on jotain yllättävää. Tykkään haastaa itseäni miettiessäni, miten saisin erilaiset esineet näyttämään kivalta yhdessä. Kotimme on oma temmellyskenttäni, täällä voin yhdistellä hulvattomastikin kaikkea sellaista, mitä en asiakaskohteissani ehkä kokeilisi, Heidi summaa.
Heidi kutsuu huonetta palmuhuoneeksi. Se toimii sekä vierashuoneena että Heidin rentoutumispaikkana. Palmutapetti on Cole & Sonin Palm. Vanha kampaamon hiustenkuivaaja löytyi Ollin Onni -nimisestä vanhan tavaran liikkeestä Kotkasta.
Makuuhuoneen vanha vaatekaappi on Romuritarista. Vanhoissa matkalaukuissa Heidi säilyttää lankoja.
Talo seisoo komeassa rinteessä Saimaan rannalla. Heidin salainen toive on, että jompikumpi aikuisista pojista haluaisi muuttaa taloon asumaan, kun Heidi ja Jani eivät enää jaksa tehdä kaikkia piha- ja huoltotöitä.
Koti
Lappeenrannan Ilottulassa
Vuonna 2012 itse rakennettu puutalo Saimaan rannalla, 158 m².
Asukkaat
Sisustussuunnittelija ja keittiöliikkeen myymälävastaava Heidi Kaljunen sekä puoliso Jani Kaljunen. Aikuiset pojat ovat jo muuttaneet omilleen. Instagramissa @heidin_livinkia.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ