Turkulaisesta vanhojen tavaroiden kaupasta ostettu nojatuoli on supermukava ja sen nahkaverhoilu on kauniisti patinoitunut. Hanna haluaisi tietää, kenen suunnittelema tuoli on. Seinällä on Maaria Oikarisen maalaus.
Selina Vienola kuvat Riitta Sourander
Marimekon vanhoja kankaita keräilevä Hanna bongailee niitä kirpputoreilta. Tantsu-kuosisen pöytäliinan turkoosin sävy toistuu ruokailutilan seinälle ripustetussa maalauksessa ja Artekin tuolissa. Maalaus kuvaa Hannan isovanhempien kotitalon pihapiiriä.
Sadunomainen, kasviornamentein koristeltu kaappi on ensimmäinen asia, jonka näkee, kun astuu Hannan ja hänen tyttäriensä kotiin. Mustalla, oranssinpunaisella ja kirkkaanvihreällä maalattu liinavaatekaappi suorastaan hehkuu vaaleassa eteisessä. Kun astuu peremmälle, huomaa, että vahvat värit pilkahtelevat esiin siellä täällä.
– Tykkään väreistä. Erityisesti kirkkaat ja puhtaat slaavilaiset sävyt ja väriyhdistelmät vetoavat minuun, Hanna kertoo.
Hanna kertoo lapsesta lähtien rakastaneensa venäläisiä kansansatuja kuvituksineen.
Ornon vintagevalaisimen on suunnitellut Heikki Turunen. Valaisimen akryylivarjostimen läpi valo suodattuu kauniisti. Hannan mummin vanha lasivati on täydellinen paikka Jyllannista kerätyille kiville.
– Se maailma on aina ollut läsnä elämässäni, joten on luontevaa, että se heijastuu jollakin tavalla myös kotiini.
Unkarilainen kaappi on Hannan isoäidin peruja.
– Mammani toi kaapin aikoinaan ulkomailta. Rakastin sitä pikkutyttönä, ja olin todella onnellinen, kun mamma sitten antoi sen minulle lahjaksi.
Kaappi on Hannelle tärkeä myös siksi, että siihen liittyy rakas muisto hänen isoäidistään.
Kerroksellisen kodin sisustuksessa on sijaa sattumille. Ikkunan vieressä on vanha opetustaulu Turun tuomiokirkosta. Pakistanissa käsin kudotussa matossa on kašmiria, silkkiä ja villaa sekä upeat värit. Valaisin on Indiskasta, sinisävyinen maalaus on venäläistaiteilija Efremovin työ.
Vanhoille esineille uusi koti
Värien lisäksi kodin esineisiin liittyvät tarinat ovat Hannalle tärkeitä. Lähes jokaiseen esineeseen liittyy jokin tarina, eikä mitään ole hankittu pelkästään sisustusmielessä. Portaikon neuvostoaikaiset propagandajulisteet Hanna esimerkiksi löysi opiskeluaikoinaan Pietarin yliopiston kirjaston käytävältä. Muuramen senkki puolestaan kuului aiemmin ystäväperheelle, joka ei löytänyt sille uudesta kodistaan sopivaa paikkaa.
Italialaisen Aldo Londin Rimini Blu -sarjan vati kuului aiemmin Hannan mummille.
– Meille se taas sopi täydellisesti. Tulen aina hyvälle mielelle, kun vanhat esineet saavat uuden elämän.
Hanna kertoo olevansa keräilijäluonne, joka muistaa lähes jokaisesta esineestä, mistä ne ovat peräisin.
– Esineet toimivat minulle muistin ankkureina, jotka palauttavat mieleeni tietyn elämänvaiheen tai tärkeän ihmisen.
Mummon vanha ryijy luo sisääntuloaulaan 1960-luvun eteishenkeä. Lumikenkä-rottinkituolin Hanna pelasti turkulaisen päiväkodin purkutyömaalta.
Silmää sattumille ja sommittelulle
Hannalle ajatus kerralla sisustetusta kodista on vieras. Hänen mielestään koti onkin parhaimmillaan, kun se on rakentunut vuosien saatossa omalla painollaan ja sisustuksessa on tilaa sattumille. Tällä reseptillä kodista tulee takuulla myös persoonallinen ja kiinnostava.
Hannalla on silmää ja taitoa yhdistellä erityyliset esineet yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Sommittelussa hän hyödyntää myös värejä ja kuvataidetta. Esimerkiksi olohuoneen 1950-luvun nojatuolin ja 1970-luvun nahkatuolin sävyt toistuvat Maaria Oikarisen suuressa maalauksessa.
Maaria Oikarisen abstraktissa maalauksessa on herkulliset värit ja vahva materiaalin tuntu. Teoksen väritys toistuu Aarikan kynttilänjaloissa. Tynellin katto-valaisin on yksi Hannan hienoimmista kirpputorilöydöistä. Vanha persialainen rukousmatto on Hannan isoäidin peruja.
Värit auttavat myös tilojen jäsentelyssä. Öljyvärimaalauksen turkoosinsininen taivas, turkoosi Artekin tuoli ja Marimekon saman sävyinen pöytäliina rajaavat olohuoneen yhteydessä olevan ruokailutilan ikään kuin erilliseksi tilaksi.
Ilman Hannaa kaatopaikka olisi koitunut aiemmin toimistokäytössä olleen tanskalainen nojatuolin ja samaa sarjaa olevan nahkasohvan kohtaloksi.
Sokkeloisesta avaraksi
Koti on puitteiltaan vaalea ja avara. Ennen remonttia 1960-luvun omakotitalo ei suinkaan ollut näin valoisa.
– Kun ostimme talon, se oli sokkeloinen ja pimeä. Teimme taloon mittavan remontin, jonka aikana myös asunnon huonejako meni osittain uusiksi.
Ruokailutilan ja olohuoneeseen välisen väliseinän purkamisen myötä alakerrasta tuli avara. Hanna nauttii tilan tunnusta ja valosta, joka pääsee nyt kiertämään tilassa vapaasti. Sitäkin tärkeämpää on, että yhtenäinen tila mahdollistaa perheen yhdessäolon. Suuri keittiö toimii niin ikään äidin ja tyttärien kohtaamispaikkana.
Avara keittiö toimii perheen kohtauspaikkana olohuoneen lisäksi. Arkiaamiaiset syödään keittiön baarijakkaroilla istuen. Kuvassa perheen vanhempi tytär.
Värikkäät neuvostoaikaiset propagandajulisteet ovat kulkeneet Hannan mukana opiskeluajoista lähtien.
Jokaisella on mahdollisuus vetäytyä myös omaan rauhaansa niin halutessaan. Yläkerrassa sijaitsevat äidin makuuhuone ja tyttärien huoneet, joissa Hannan oivaltava sisustustapa ja värien käyttö jatkuvat.
Tässä kodissa on hyvä olla.
Yläkerran makuuhuoneissa on jokaisessa erilainen Tapettitalon tapetti. Suloiset pöllöt seuraavat seinällä nuoremman tyttären leikkejä.
Tapettitalon värikäs Appelsiini-tapetti tekee Hannan makuu-huoneesta herkullisen.
Koti
Turussa
Kaksikerroksinen 1960-luvun omakotitalo, 6 h ja k, noin 160 m².
Asukkaat
Hanna ja kaksi tytärtä.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2