Artikkeli

Teks­ti Kai­ka Poh­to­ka­ri

Ku­vat Han­na Lin­nak­ko

Vaiheikasta historiaa ja kodikasta tunnelmaa - Tältä näyttää loviisalainen Kuninkaanlammen talo

Kuninkaanlammen talon yli 250 vuotias historia on vaiheikas. Talon synkkä sisus muuttui taitavan pariskunnan käsissä heleän valoisaksi.

KOTI Lo­vii­sas­sa. 1750-lu­vul­la ra­ken­net­tu his­to­ri­al­li­nen ra­ken­nus, 6 h + k, noin 200 m².

ASUK­KAAT Ol­ga ja Mark­ku Pulk­ki­nen ja hei­dän 16-vuo­ti­as poi­kan­sa Van­ja.

Yli 250-vuo­ti­as talo on osa Suo­men his­to­ri­aa

Kun Tu­run rau­has­sa 1743 Ve­nä­jän raja ve­det­tiin kul­ke­maan Ky­mi­jo­en län­tis­tä haa­raa myö­ten, ra­jal­le pe­rus­tet­tiin De­ger­byn kau­pun­ki. Kau­pun­gin nimi muu­tet­tiin vuon­na 1752 ku­nin­gat­ta­ren mu­kaan Lo­vii­sak­si.

Ra­jan tur­vak­si alet­tiin ra­ken­taa lin­noi­tus­ta. Sen oli tar­koi­tus ym­pä­röi­dä koko Lo­vii­san kau­pun­ki. Sa­maan ai­kaan ra­ken­net­tiin up­see­ris­ton asuin­si­joik­si muu­ta­ma ra­ken­nus, jois­ta yk­si on Ol­gan ja Mar­kun talo. Talo on yk­si niis­tä har­vois­ta van­hois­ta ra­ken­nuk­sis­ta, jot­ka säi­lyi­vät, kun Lo­vii­sa pa­loi maan ta­sal­le vuon­na 1855.

Lin­noi­tus­työt jäi­vät Pom­me­rin so­dan ta­kia kes­ken. Muis­to­na lin­noi­tus­töis­tä puu­tar­has­sa on ki­vi­poh­jai­nen lam­pi, jon­ka mu­kaan talo on saa­nut ni­men­sä Ku­nin­kaan­lam­pi. Ka­tu­kin oli ai­kai­sem­min Ku­nin­kaan­tie. Ku­nin­gas Adolf Fred­rik kat­sas­ti lin­noi­tus­töi­tä pai­kal­la 1750-lu­vul­la ja hä­nen poi­kan­sa Kus­taa III viet­ti tääl­lä syk­syn 1789.

Kun Ol­ga ja Mark­ku os­ti­vat Ku­nin­kaan­lam­men ta­lon vuon­na 2002, he asui­vat töi­den ta­kia vie­lä Pie­ta­ris­sa. Re­mont­tia teh­tiin ai­na, kun käy­tiin Suo­mes­sa.

– Sil­loin ei vie­lä tie­det­ty ei­kä ym­mär­ret­ty ta­lon his­to­ri­al­lis­ta ar­voa. Paik­ka si­nän­sä oli meil­le ihan­teel­li­nen, rau­hal­li­nen si­jain­ti met­sän ku­pees­sa ja kui­ten­kin lä­hel­lä pal­ve­lui­ta.

Ro­mant­ti­nen lam­pi pui­den kes­kel­lä oli ihas­tut­ta­va, vaik­ka it­se puu­tar­ha oli­kin vaa­ti­ma­ton.

Si­säl­lä ta­los­sa oli nuh­ruis­ta ja ikä­vän nä­köis­tä.

– Tääl­lä oli synk­kä, kat­to rus­kea, myr­kyn­vih­re­ät ta­pe­tit ja muo­vi­ma­tot lat­ti­oil­la. Tek­ni­ses­ti kaik­ki oli kui­ten­kin kun­nos­sa.

Lue myös: Koti löy­tyi van­has­ta ky­lä­kou­lus­ta

Koti pesi kas­von­sa

Re­mon­tis­sa huo­ne­lu­ku säi­ly­tet­tiin en­ti­sel­lään. Vain muu­ta­mia ovia sul­jet­tiin ja toi­sia ovi­auk­ko­ja laa­jen­net­tiin.

Ala­ker­ras­sa on keit­ti­ön li­säk­si olo­huo­ne, ma­kuu­huo­ne, kak­si työ­huo­net­ta, kyl­py­huo­ne sau­noi­neen ja kak­si ve­ran­taa.

Keit­ti­ös­tä por­taat vie­vät ylä­ker­taan, jos­sa on 16-vuo­ti­aan Van­jan huo­ne.

Kaik­ki ka­tot maa­lat­tiin val­koi­sik­si. Työ­huo­nees­sa on al­ku­pe­räi­nen le­veä lau­ta­kat­to, olo­huo­nees­sa myö­hem­min asen­net­tu.

Lat­ti­oil­ta re­vit­tiin muo­vi­ma­tot. Vaa­le­at lat­ti­at Mark­ku vii­meis­te­li hi­on­nan jäl­keen ve­ne­la­kal­la.

La­kan sävy vaih­te­lee eri huo­neis­sa, sil­lä se­koi­tus on oma.

Tu­li­ai­sia maa­il­mal­ta

Etei­ses­tä olo­huo­nee­seen joh­ta­vat kau­niit pa­ri­pei­li­o­vet, jot­ka tee­tet­tiin mit­to­jen mu­kaan.

Olo­huo­neen vä­ri­tys on ta­pet­tia myö­ten peh­me­än si­ni­val­koi­nen.

Va­raa­va pönt­tö­uu­ni ja­kaa olo­huo­neen kah­teen eri ti­laan. Ruo­kai­lu­ti­las­sa on puu­se­pän nik­ka­roi­ma, si­ni­sek­si maa­lat­tu pöy­tä­ryh­mä.

Toi­sel­la puo­lel­la olo­huo­net­ta on Ol­gan pääl­lys­tä­mät val­koi­set soh­vat. Ti­lo­jen vä­lis­sä on val­koi­nen pi­a­no, jota soit­taa mu­siik­ki­o­pis­toa käy­vä Van­ja.

Ko­dik­kuut­ta olo­huo­nee­seen tuo­vat kuk­ka­ku­vi­oi­set tyy­nyt ja lu­kui­sat ko­ris­te-esi­neet, joi­ta kirp­pu­to­re­ja ra­kas­ta­va pa­ris­kun­ta on ke­rän­nyt eri puo­lil­ta maa­il­maa työ- ja lo­ma­mat­koil­laan.

Tyt­tä­riä ja mui­ta lä­hi­su­ku­lai­sia käy­dään ta­paa­mas­sa Ruot­sis­sa, Itä­val­las­sa, Rans­kas­sa ja Eng­lan­nis­sa.

– Ai­na mat­koil­ta jo­tain tart­tuu mu­kaan. Var­sin­kin ete­lä­ruot­sa­lai­set kirp­pik­set ovat suo­sik­ke­jam­me, Ol­ga ker­too.

Puu­lie­si läm­mit­tää ta­lon

Keit­ti­ön kruu­nu on Mar­kun nik­ka­roi­ma mas­sii­vi­nen lie­si­ku­pu.

– Pai­kal­li­nen pel­ti­sep­pä leik­ka­si piir­rok­sen mu­kaan ku­pa­ri­le­vys­tä pa­lan, jon­ka pyö­ris­te­lin so­pi­vak­si ja na­put­te­lin ku­pa­ri­nau­loil­la kiin­ni etuo­san ja si­vu­jen puu­lis­toi­hin, Mark­ku ker­too.

Lie­si­ku­vun al­la viih­ty­vät rin­nak­kain säh­kö­hel­la ja te­ho­kas puu­lie­si. Lie­si on niin te­ho­kas, et­tä se läm­mit­tää ta­lon ylä­ker­ran­kin.

Lue myös: Edul­li­ses­ti uut­ta il­met­tä ko­tiin - tuu­naa van­ha nuk­ka­mat­to ja jak­ka­rat

Ve­ran­nal­la viih­ty­vät kas­vit­kin

Maa­lis­kuus­ta al­ka­en Ku­nin­kaan­lam­men ta­los­sa kah­vi­tel­laan kau­niil­la ve­ran­nal­la.

Vie­lä 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la ve­ran­nan pai­kal­la oli avo­kuis­ti. Nyt kau­niis­sa ti­las­sa on koko sei­nän täy­del­tä ik­ku­noi­ta ja nii­den ylä­puo­lel­la pit­kä hyl­lyl­li­nen Ol­gan ke­rää­mää si­ni­val­kois­ta pos­lii­nia.

Ku­vauk­sen ai­kaan ve­ran­nal­la kuk­ki ih­me­köyn­nös. Myö­hem­min syk­syl­lä ti­lan val­taa­vat puu­tar­has­ta pak­kas­ta pa­koon tu­le­vat pe­lar­go­nit ja muut ruuk­ku­kas­vit.

Ve­ran­nan läm­pö­ti­la pi­de­tään 10–15 as­tees­sa, jot­ta kas­vit jak­sa­vat val­mis­tau­tua seu­raa­vaan kas­vu­kau­teen.

Avoi­met ovet ko­tiin ja puu­tar­haan

• Ol­gan ja Mar­kun koti ja pi­ha­pii­ri kuu­lu­vat nii­hin Lo­vii­san näh­tä­vyyk­siin, joi­ta pää­see ihas­te­le­maan ihan lu­van kans­sa muu­ta­man ker­ran vuo­des­sa.

• Si­säl­le ta­loon pää­see Lo­vii­san Wan­hat Ta­lot -ta­pah­tu­mas­sa 26.–27.8.2017.

• Avoi­met puu­tar­hat Lo­vii­sas­sa 28.5., 4.6., 11.6. ja 1.–2.7.2017. Tu­tus­tu: Avoi­met Puu­tar­hat

• Ruu­su­ja & puu­tar­ho­ja -ta­pah­tu­ma 1.–2.7.2017. Tu­tus­tu:  Lo­vii­san Wan­hat Ta­lot

• Isän­tä­vä­ki esit­te­lee ti­lo­ja, ja pi­han si­vu­ra­ken­nuk­ses­sa on pie­ni puo­ti ja kah­vi­la, jot­ka ovat avoin­na ta­pah­tu­mien ai­kaan.

Lue myös:

Kau­pun­ki­lais­per­he si­sus­ti roh­ke­as­ti unel­mien­sa kar­ta­non

Pi­o­nit saa­vat rin­ne­puu­tar­han heh­ku­maan

Tai­te­li­ja­rou­van kar­ta­noon ko­koon­tuu koko suku