Tähän näkymään ihastuimme. Huoneessa oli pikkuinen ikkuna, vaihdoimme sen isoihin lasioviin.

Mei­dän piti viet­tää Isaf­jör­du­ris­sa vuo­si, mut­ta sit­ten ko­ro­na sul­ki maan. Pää­tim­me jää­dä, mut­ta mei­dän oli os­tet­ta­va oma asun­to. Ky­län joo­ga­sa­lin ik­ku­nas­ta ihai­lin mai­se­maa me­rel­le ja vuo­ril­le ja ajat­te­lin: kun­pa täl­lai­seen voi­si he­rä­tä joka päi­vä. Sit­ten van­ha tut­ta­va Reyk­ja­vi­kis­ta lait­toi vies­tiä, et­tä ky­läs­tä on tu­los­sa talo myyn­tiin. Talo oli kau­hea re­mont­ti­pom­mi, mut­ta tar­jol­la oli juu­ri toi­vo­mam­me mai­se­ma. Pää­tim­me siis os­taa mai­se­man. Ta­loa on nyt re­mon­toi­tu ne­li­sen vuot­ta.

Neulominen tuli elämääni, kun Hildurin suomalainen työpari Jakob neuloi. Minun oli pakko oppia, jotta voin kirjoittaa neulomisesta. Hyvä ystäväni Sigga opetti minua. Olemme tehneet yhdessä myös neulekirjan. Nykyisin minulla on reissuissakin kudin mukana.

Kir­joi­tan ruo­ka­pöy­dän ää­res­sä, jos­ta näen me­ren. Vaih­doim­me pik­kui­sen ik­ku­nan pai­kal­le la­si­set pa­ri­o­vet, jois­ta nä­kee mai­se­man. Ovien eteen teh­tiin myös te­ras­si, vaik­ka te­ras­si­ke­le­jä on Is­lan­nis­sa har­voin.

Eteisen naulakon teki Björgvin. Hän rakastaa kaikenlaista rakentamista.

Ra­kas­tan ul­ko­na ole­mis­ta, ja en­nen kir­joit­ta­mis­ta höl­köt­te­len kol­men ki­lo­met­rin len­kin. Kir­joi­tan suun­ni­tel­man mu­kaan, vaik­ka te­ki­sin­kin teks­tin mil­joo­na ker­taa uu­sik­si. Näin kir­joit­ta­mi­ses­sa py­syy rau­ha. Teks­ti ete­nee. Kun tyt­tä­rem­me Saga ja Sæla val­taa­vat ys­tä­vien­sä kans­sa il­ta­päi­väl­lä ala­ker­ran, siir­ryn ylä­ker­ran työ­huo­nee­seen.

Rakastan ruoanlaitto. Keittiössä on myös kiva hengailla, sillä olen kahvi- ja viini-intoilija.Värikkään teoksen ostimme itsellemme joululahjaksi.Se on nyt jo edesmenneen islantilaisen taiteilijan Prins Pólón teos, jossa lukee: Elämä, vitsailetko minulle?

Har­ras­tan voi­mai­lua: maas­ta­ve­toa, kyyk­kyä ja penk­ki­pun­ner­rus­ta. Punt­ti­sa­lin vie­res­sä on ky­län ka­la­kaup­pa, jo­ten haen siel­tä päi­väl­li­sen ai­nek­set sa­lil­ta tul­les­sa­ni. Ra­kas­tan ruo­an­lait­toa ja olen myös kah­vi- ja vii­ni-in­toi­li­ja. Keit­ti­öm­me lat­tia on rö­pe­löis­tä me­tal­li­le­vyä, sitä käy­te­tään myös ka­las­tu­sa­luk­sil­la. Al­la on lat­ti­a­läm­mi­tys, jo­ten keit­ti­ös­sä on kiva hen­gail­la ja juo­da kah­via. Ta­val­li­nen ar­ki on iha­naa.

Kasvit tuovat eloa sisustukseen, mutta on ole yhtään puutarhaihminen. Puutarhanhoito onkin aika marginaaliharrastus Islannissa. Tämän paprikan kasvatus on puolisoni ja lastemme ansiota.

Käy­tän­nön­lä­hei­nen si­sus­ta­ja, se minä olen. Meil­lä ei ole yli­mää­räis­tä ta­va­raa. Sep­po Ko­hon suun­nit­te­le­ma Sec­to-va­lai­sin on mi­nul­le tär­kei­den kir­jo­jen, puo­li­so­ni Björg­vi­nin lp-le­vy­jen ja yh­teis­ten tau­lu­jen li­säk­si ai­noi­ta esi­nei­tä, jot­ka tääl­tä jos­kus läh­ties­säm­me pak­kaam­me mu­kaam­me. Huo­ne­ka­lut saa­vat jää­dä, sil­lä pie­ni
ta­lom­me on si­sus­tet­tu tän­ne so­pi­vin ka­lus­tein.

Kirjat ovat minun intohimoni, musiikki puolisoni. Tunnen oloni turvalliseksi, kun ympärilläni on kirjoja.

Isaf­jör­du­ris­sa on kol­ma­so­sa kir­jois­ta­ni, muut ovat Reyk­ja­vi­kis­sa laa­ti­kois­sa. Olen raa­han­nut kir­jat Bar­ce­lo­naan, ta­kai­sin Is­lan­tiin ja Is­lan­nin si­säl­lä. Mi­nul­la on tur­val­li­nen olo, kun ym­pä­ril­lä­ni on kir­jo­ja.

Oikeanpuoleinen maalaus on Eva Wahlströmin. Ihailen häntä. Ensin ura nyrkkeilijänä, sitten taiteilijana. Vasemmalla on islantilaisen Sigthora Odinsin teos.

Satu Rämö

Kir­jai­li­ja Satu Rä­mön, 45, Hil­dur-sar­jan vii­des osa, Tin­na, il­mes­tyy 24.10. Kir­ja­sar­jan oi­keu­det on myy­ty yli 20 kie­li­a­lu­eel­le. Hil­dur-näy­tel­mä pyö­rii suu­rel­la näyt­tä­möl­lä Tu­run kau­pun­gin­te­at­te­ris­sa. Hil­du­ris­ta on teh­ty suo­ma­lais-is­lan­ti­lai­nen te­le­vi­si­o­sar­ja. Suo­mes­sa se on en­si-il­las­sa Ruu­dus­sa al­ku­vuo­des­ta 2026.

Satu Rä­mön ja Satu Kont­ti­sen Ko­ti­kum­pu-las­ten­kir­ja­sar­jan kol­mas osa, Tii­ra­saa­ri, il­mes­tyi tou­ko­kuus­sa.

Satu asuu Is­lan­nin Län­si­vuo­noil­la puo­li­son­sa Björg­vi­nin ja kah­den tyt­tä­ren­sä, Sa­gan ja Sælan, kans­sa. Verk­ko­si­vut satu.is, Ins­tag­ra­mis­sa @satu_ramo.

Jut­tu on alun pe­rin jul­kais­tu Koti ja keit­ti­ös­sä 11/2024.