Helanderilta huudettu maalaus on Riina-Liisalle tärkeä. Vanha mummo istuu siinä koru- ja muistorasia sylissään ja muistelee haikeana menneitä aikoja. Taulu muistuttaa siitä, että pitäisi elää niin, ettei ole vanhana syytä surra mennyttä elämää. Riina-Liisan sylissä Taabe-koira.
Laura Sychold kuvat Mikko Kaaresmaa
Tervetuloa Nurmekseen!
Kun naakanpesät oli häädetty hormeista, saatiin paikallisen muurarin tekemä uusi, komea takka käyttöön. Valkoinen maali toi sisäkaton mielenkiintoisen rakenteen näkyviin. Katto on Markon taidonnäyte. Olohuoneen retrosohva ostettiin jo remontin alkuvaiheessa. Arkkupöytä on Markon ensimmäisiä töitä puuseppäkoulusta. Hapsulamput komppaavat hauskasti toisiaan.
Lähden Pohjois-Karjalaan, vaihdan farkut verkkarihousuun, lauletaan tutussa iskelmässä. Riina-Liisa ja Marko Oreniukselle nämä eivät ole vain laulun sanoja, vaan osa heidän elämäntarinaansa. Miten ja miksi elämä ruuhka-Suomen laitamilla vaihtui autiotaloon Valtimon kylällä?
–Töiden myötä olin asettunut Etelä-Suomeen ja yhdessä Markon kanssa olimme asuneet niin uudemmissa taloissa kuin kokonaan remontoimassamme vanhassakin. Elämisen laatu etelässä alkoi kuitenkin vähitellen tuntua ahdistavalta, ja kaipuu synnyinseudulle vahvistui vuosi vuodelta, kertoo Riina-Liisa.
Pariskunta oli nauttinut Pohjois-Karjalan jylhistä maisemista ja hiljaisuudesta omalla eräkämpällä lomareissuilla, mutta nyt aika oli kypsä muuttaa seudulle pysyvästi.
– Neljän vuoden ajan etsimme vanhaa kartanoa, pappilaa tai muuta tilavaa taloa, mutta budjettiin ja toiveisiin sopivaa ei vain löytynyt. Facebook-kysely tuotti lopulta tulosta ja Hiekkalahden entinen omistaja otti meihin yhteyttä, Riina-Liisa kertoo.
Hiekkalahden kunnostaminen on ollut iso urakka, mutta Riina-Liisa ja Marko ovat tehneet saumatonta yhteistyötä talon palauttamiseksi entiseen loistoonsa. Monen vuoden haave paluusta Pohjois-Karjalaan on vihdoin toteutunut.
Vitriinikaapissa säilytetään Riina-Liisan äidin tekemiä käsitöitä ja erilaisia antiikkilöytöjä. Huovutetun karhun on tehnyt Villahiiri. Pehmo-kurpitsa on Jotexilta. Vanha valopallo sai jäädä paikalleen joulun jälkeen.
KIEHTOVA HISTORIA
Talo oli seissyt asumattomana kaksikymmentä vuotta, mutta puhutteli vahvasti persoonallisella ulkomuodollaan. Tilaa olisi runsaasti ja maisema loivasti viettävien peltojen yli kohti Valtimojärveä ihastuttava. Tämä se on, päättivät Riina-Liisa ja Marko. Kaupat saatiin sovittua, ja parilla oli nyt hankittuna itselleen kodin lisäksi projektia vuosiksi eteenpäin.
Hiekkalahden historiasta tiedetään, että se on kuulunut Nevalaisen suvulle vuodesta 1877. Kellarissa näkyvän merkinnän mukaan nykyinen päärakennus on noussut vuonna 1922 Antti ja Kustaava Nevalaisen toimesta. Sitä ennen tilalla on ollut kaksi vanhempaa rakennusta, joista sauna oli asuinrakennuksena 1900-luvun alussa.
Sotavuosina tila oli armeijan käytössä sotilaiden majoitustiloina Valtimon ollessa sotatoimialuetta. Tarina kertoo noilta ajoilta talon olleen lähellä tuhoutumista, kun kipinä oli lentänyt piipusta pärekatolle. Toimelias lotta ehti kuitenkin hälyttää pellolla harjoitelleet sotilaat sammutustöihin. Tapahtumasta on muistona vintiltä näkyvät hiiltyneet päreet.
Jossain vaiheessa päärakennuksessa on toiminut myös kiertokoulu, ja 1960-luvulle tultaessa talosta vuokrasi tilaa kiertävä kudontakoulu. Tilalla on myös pidetty lypsykarjaa, kasvatettu sikoja ja viljelty maata.
Kun kunnallistekniikka laajentui 1980-luvulla Hiekkalahden alueelle, kävi ilmi, että alueella on ollut kivikautista asutusta. Tästä kertovat alueelta löytyneet, esineiden valmistuksesta syntyneet kvartsinpalaset, palaneet luut ja hiotut kiviesineet. Rantaan laskevat pellot ovat löydöksien ansiosta saaneet muinaismuistomerkinnän, eikä siksi Hiekkalahden etelänpuoleiselle alueelle saa rakentaa mitään.
Tummanvihreä Ikean keittiö sopii talon kartanotyyliin hienosti. Seinän panelointi on Markon tekemä, kiinteärakenteinen skafferi maalattiin samalla sävyllä. Tapetti on Boråstapeterin Gammalsvenska-mallistosta. Seinällä oleva koriste on alkujaan vuosisadan vaihteen mahanhuuhtelusäiliö. Muuttokuormassa tullut upea jugend-valaisin löysi paikkansa täältä.
Kodinhoitohuone paneloitiin ja maalattiin kauniilla pellavan sävyllä. Marokkolaishenkinen lattialaatta löytyi Pukkilan valikoimista.
JÄREÄ REMONTTI
Talon tulevaisuus alkoi jo näyttää synkältä siinä vaiheessa, kun Riina-Liisa ja Marko astuivat omistajan saappaisiin.
– Rakenteita tutkiessamme löysimme jäätä olohuoneen seinälevyjen alta. Kaikki oli avattava aina hirsirunkoon saakka, ja korjattavaa riitti. Jos joku kohta oli priimaa, oli se yllätys, ei niinkään ne huonot kohdat, kertoo Riina-Liisa.
Kaikki lattiat avattiin, ja 35 sentin turvekerrokset syötettiin imuauton uumeniin. Rossipohjan lahovauriot korjattiin, ja 25 asteen pakkasessa puhallettiin ekovillat eristeeksi. Vanhoja lattialankkuja palautettiin paikoilleen niin pitkälle kuin mahdollista. Kunnollisia pesutiloja talossa ei ollut, joten ne luotiin alusta asti. Sähköt, vesi ja viemärit tehtiin uusiksi. Talo sai uudet ikkunat, jotka teetettiin puusepällä vanhaan malliin. Ulkoverhousta uusittiin ja talo maalattiin. Lämmitysjärjestelmä vaihtui maalämpöön, jota varten pihaan porattiin kaivot.
–Työtä on ollut hirmuisesti, mutta ei se meitä ole pelottanut. Me olemme Markon kanssa hyvä tiimi. Tehdään kestävää ja hyvää, mutta ei oteta hommia liian vakavasti, Riina-Liisa toteaa.
Väentuvan talonpoikaissohville mahtuu monta iloista kahvilavierasta. Idea hämähäkki-valaisimiin löytyi reissulla nähdystä kahvilasta. Nurkassa näkyvät Riina-Liisan maalaamat ikonit.
Isosta eteisestä kuljetaan väentupaan, missä Riina-Liisa pitää pop-up-kahvilaa. Talon loiston vuosina tätä kautta taloon kulki ”tavallinen rahvas”, kun taas hienompi väki meni lasiverannan kautta. Vanha puhelin oli aikoinaan käytössä Hiekkalahdella.
IKÄ SAA NÄKYÄ
Koko talon läpi puhaltanut remontti aloitettiin kuukauden kesälomalla 2020. Remontti jatkui kaikki loma-ajat, kunnes syyskuussa 2021 pari muutti vuokralle Valtimon keskustaan. Remonttia päästiin siitä eteenpäin jatkamaan joka päivä töiden jälkeen.
Kun peruskorjaustyöt oli saatu valmiiksi, käytiin pintojen kimppuun. Perinnemenetelmiä ja -materiaaleja käytettiin sen verran kuin vanha talo vaati, mutta ei kuitenkaan puritaanisesti. Talon ikää ei haluttu peittää, vaan pintojen rosoisuus sai jäädä näkyville, vaikka maalia kuluikin tonkkakaupalla kattoihin ja lattioihin. Sisustusvalintojen ansiosta talossa vallitsee tyylikäs, mutta silti kodikas kartanofiilis.
– Meidän kodin tyyliä voisi kuvailla sanoilla ”satumetsä kohtaa antiikin”. Vuosien ajan ollaan keräilty antiikkiesineitä ja mieluisammat ovat kulkeneet mukana kodista toiseen. Esineitä bongaillaan matkoilta, netistä ja messuilta. Mausteina toimivat kädentaitajien työt ja taide, minua puhuttelee varsinkin niiden leikkisyys ja ehkä vähän outouskin. En halua, että koti muuttuu totiseksi tai liian tunkkaiseksi, Riina-Liisa toteaa.
Talon hulppeita neliöitä on haluttu avata myös muiden iloksi. Niinpä Riina-Liisa on pitänytkin jo pop up -kahvila Gustaavaa väentuvassa, hyvällä menestyksellä. Tarjontaa on tarkoitus laajentaa ja ideoida vielä eteenpäin vähitellen. Eikä taloremonttikaan ole vielä maalissa. Yläkertaa on päästy vasta aloittelemaan ja kellarista löytyy lisää neliöitä. Pihapiiri on aivan oma lukunsa. Talon vanhoista ikkunoista rakennettiin viime kesänä kasvihuone rantaniitylle, muutoin ulkoalueet ja piharakennukset odottavat vielä omaa vuoroaan. Kiire ei kuitenkaan ole. Riina-Liisa ja Marko ovat tulleet tänne jäädäkseen.
– Täällä asuminen on vähän kuin olisi ikuisella kesälomalla. Välillä olen nähnyt painajaisia, että loma loppuu ja joudun palaamaan etelään. Onneksi todellisuus on unia ihmeellisempää.
Kirjastohuone toimii toistaiseksi makuuhuoneena. Sävyt ovat englantilaisittain tummat. Salonkisohva ostettiin antiikkikaupasta jo useampi muutto sitten. Myös matto on antiikkikaupasta.
KOTI
Valtimon kylässä
Nurmeksessa
Vuonna 1921–23 rakennettu Hiekkalahden talo. 400 m², 10 huonetta + toistaiseksi remontoimaton yläkerta.
ASUKKAAT
Oreniukset: Marko, 44, kirvesmies, ja Riina-Liisa, 46, kokki, sekä Taabe-koira ja kissat Matti ja Siru.
@projekthiekkalahti.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2