Vuonna 1938 valmistunut talo tunnetaan Tammelundin pilvenpiirtäjänä. Talon piirsi ja rakensi 1930-luvulla Edvard Alestalo.

Daniel löysi unelmiensa kodin. Pihaa hoidetaan yhdessä naapurien kanssa ja päivän päätteeksi voi suunnata kanoottiretkelle merenrantaan.

Da­niel asui opin­to­jen­sa vuok­si Göte­bor­gis­sa. Oli vuo­den­vaih­de 2020–21. Oli tar­koi­tus, et­tä hän jat­kai­si mais­te­ri­o­pin­to­jaan me­ren ta­ka­na ai­na­kin sen ke­vään, mut­ta tam­mi­kuus­sa ta­pah­tui­kin jo­tain odot­ta­ma­ton­ta. Hä­nen isän­sä me­neh­tyi yl­lät­tä­en. Ai­no­a­na lap­se­na hä­nen oli pa­lat­ta­va ai­ot­tua ai­kai­sem­min Suo­meen ja ol­ta­va äi­tin­sä tu­ke­na ja jär­jes­te­ly­a­pu­na. Äi­ti ei oli­si voi­nut jää­dä yk­sin yl­lä­pi­tä­mään suur­ta ko­tia, jo­ten ke­vään ai­ka­na talo myy­tiin ja yh­des­sä äi­din kans­sa he päät­ti­vät et­siä Da­nie­lil­le hä­nen en­sim­mäi­sen omis­tu­sa­sun­ton­sa Hel­sin­gis­tä.

– Olin­han minä haa­veil­lut, et­tä voi­sin hank­kia jos­sain vai­hees­sa omis­tu­sa­sun­non, mut­ta en osan­nut odot­taa sen tu­le­van näin pian. Ha­lu­sin hank­kia haa­vei­le­ma­ni ko­din, kun se pe­rin­nön myö­tä tuli mi­nul­le mah­dol­li­sek­si.

Olohuoneesta on eteisen kautta käynti talon toiseen päähän, missä sijaitsee keittiö. Kun keittiötä uusittiin, jäi siellä ollut laatikosto joutilaaksi ja Daniel sijoitti sen olohuoneeseen. Se asettui hienosti vanhan vintagehyllyn alle. Vanhan String-hyllyn Daniel hankki ruotsalaisen Blocket.se-nettikirpputorin kautta Ruotsissa asuessaan.

Help­po hur­maan­tua

Da­niel ei ol­lut kos­kaan ai­kai­sem­min käy­nyt Tam­mi­sa­los­sa.

– Tämä ta­lo­han on jo it­ses­sään niin upea, et­tä tä­hän oli help­po hur­maan­tua. Kun si­säl­le tul­les­sa­ni näin huo­neis­ton upe­at ik­ku­nat, ku­vit­te­lin heti nii­den le­veil­le ik­ku­na­lau­doil­le kaik­ki vi­her­kas­vi­ni ja keit­ti­ön ik­ku­nal­le tu­le­van yrt­ti­hyl­lyn.

Asun­to­e­sit­te­li­jä muis­ti myös mai­ni­ta ta­lo­yh­ti­ön yh­tei­söl­li­ses­tä naa­pu­ri­kult­tuu­ris­ta ja pi­han kas­vi­la­vois­ta, joi­ta hoi­de­taan yh­des­sä tuu­min.

– Vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa tie­sin ha­lu­a­va­ni tä­män asun­non. Tämä koh­de oli vas­ta toi­nen, jota kä­vim­me kat­so­mas­sa, jo­ten pit­kään ei tar­vin­nut ko­tia et­siä. Täs­sä sain kak­si­on hin­nal­la oma­ko­ti­ta­lon par­haat puo­let.

Tässä kodissa on paljon yksityiskohtaisia asetelmia ja koriste-esineitä. Daniel on matkustellut paljon, ja näiltä reissuilta on löytynyt myös kotiin aarteita. Useimmiten reissuilta hankitaan laadukasta keramiikkaa tai lasiesineitä. Ne on helppo pakata laukkuun. Sputnik-kattovalaisin löytyi Bukowskilta. Domus-tuolit olivat aiemmin vanhempien kodissa.

Kir­je rat­kai­si

Asun­non en­ti­nen omis­ta­ja oli toi­vo­nut, et­tä ko­dil­le löy­tyi­si ta­loon so­pi­va asu­kas. Ihan kel­le ta­han­sa hän ei ha­lun­nut asun­to­aan myy­dä. Da­niel kir­joit­ti­kin myy­jäl­le kir­jeen, jos­sa hän ker­toi mik­si juu­ri hän oli­si hyvä os­ta­ja täl­le kak­si­ol­le. Kir­je oli il­mei­sen hyvä, kos­ka kaup­poi­hin pää­dyt­tiin hy­vin pian.

Jo ke­sä­kuun alus­sa Da­niel pää­si muut­ta­maan uu­teen ko­tiin­sa. Van­hem­pien ta­los­sa oli ol­lut tal­les­sa hä­nen ka­lus­tei­taan, ja Ar­ne Ja­kob­se­nin suun­nit­te­le­man Egg-tuo­lin Da­nie­lin äi­ti oli lu­van­nut lah­joit­taa hä­nel­le, kun poi­ka jos­kus löy­tää en­sim­mäi­sen oman ko­tin­sa. Tän­ne se sit­ten kan­net­tiin ja ­Da­niel hank­ki sii­hen so­pi­van ra­hin.

Do­mus-tuo­lit oli­vat ai­em­min van­hem­pien ko­dis­sa, mut­ta äi­ti ei enää kel­puut­ta­nut nii­tä uu­teen ko­tiin­sa, jo­ten Da­niel sai ne kak­si­oon­sa.

– Pöy­dän os­tin kaup­pa­kes­kuk­sen huo­ne­ka­lu­liik­kees­tä. Pöy­tä oli juu­ri sel­lai­nen kuin tar­vit­sin, mut­ta olin tuol­loin jul­ki­sil­la lii­ken­tees­sä. Out­let-­hin­tai­nen pöy­tä oli os­tet­ta­va heti, jo­ten ti­la­sin tak­sin ja kan­noin ki­vi­kan­ti­sen pöy­dän ko­tii­ni, Da­niel ker­too.

Viherkasvit ovat aina kuuluneet Danielin elämään. Tässä kodissa niille oli sopivasti tilaa leveillä ikkunapenkeillä. Olohuoneessa sohva on korvattu Jakobsenin Egg-tuolilla, jonka Daniel sai äidiltään lapsuudenkodista, kun muutti tähän asuntoon. Väriä tilaan tuo Finarten Baden-matto. Matka­laukut Daniel löysi Göteborgissa asuessaan paikallisesta vanhan tavaran liikkeestä.

Keittiössä on hentoisen vaaleansiniset kaapistot, joihin kodinkoneiden musta väri yhdistyy voimallisena väriparina. Ruoanlaittoa harrastavalla pariskunnalla keittiö on kovassa käytössä. Ikkunalaudalla viihdytään myös istuskellen. Siitä on suora näköyhteys taloyhtiön pihalle ja kasvatuslaatikoille.

Re­mont­ti kyp­syi rau­has­sa

Al­kuun myös Da­nie­lin äi­ti muut­ti het­kek­si Tam­mi­sa­loon. Kos­ka elä­män­ti­lan­ne oli muut­tu­nut yl­lät­tä­en, hän ha­lu­si rau­has­sa kat­soa mis­tä hank­ki­si it­sel­leen uu­den ko­din.

– Se oli oi­ke­as­taan ihan mu­ka­vaa ai­kaa ja yl­lät­tä­vän luon­te­vaa sii­nä ti­lan­tees­sa. Mi­nun­kin oli help­po hil­jal­leen aset­tua ta­loon, naut­tia mel­kein oma­ko­ti­ta­lo­mai­ses­ta elä­mäs­tä pi­hal­lam­me ja mu­hi­tel­la rau­has­sa ko­ti­ni re­mont­tia.

Suur­ta uu­dis­tus­ta ei asun­to kai­van­nut, mut­ta Da­niel ha­lu­si teh­dä ko­dis­ta it­sen­sä nä­köi­sen.

– Ana­ly­soin rau­has­sa, kuin­ka voi­sin käy­tän­nöl­lis­tää ko­tia hie­man. Isän me­ne­tys oli mah­dol­lis­ta­nut mi­nul­le tä­män ko­din hank­ki­mi­sen. Mi­nul­le oli tär­ke­ää, et­tä poi­min osak­si ko­ti­ni si­sus­tus­ta isää­ni liit­ty­viä esi­nei­tä.

Yhteen ikkunaan keittiössä on asennettu ulkomaalaisesta verkkokaupasta hankitut yrttihyllyt, joissa yrtit ja chilit viihtyvät mainiosti ympäri vuoden. Tästä on helppo napata lähiruokaa lautasellekin.

Si­nis­tä, tot­ta kai

Ko­tia on re­mon­toi­tu mal­til­la näi­den kol­men vuo­den ai­ka­na. En­sim­mäi­se­nä oli sel­vää, et­tä ma­kuu­huo­neen pu­nai­nen sei­nä edel­li­sen asuk­kai­den jäl­jil­tä maa­lat­tai­siin si­ni­sek­si.

– Si­ni­nen on brän­di­vä­ri­ni. Se on kuu­lu­nut ai­na asun­toi­hi­ni jol­la­kin ta­val­la ja kul­kee mu­ka­na­ni edel­leen. Se väri te­kee asun­nois­ta­ni ko­din. Vuo­sien saa­tos­sa sävy on vain sy­ven­ty­nyt.

Makuuhuoneen päätyseinän maalaaminen siniseksi oli yksi harvoja asioita, joka asuntoon teetettiin jo ennen muuttoa. Daniel repi itse vanhan tapetin pois, mutta ammattilainen tuli tekemään pohjatyöt ja maalasi seinän Teknoksen Pakkanen-sävyllä. Mustat italialaiset nahkatuolit Daniel hankki Bukowsilta. Pari niistä on lainassa sukulaisella. Huonekaluja kierrätetään ja lainataan sukulaisten kesken. Usein itselle joutilas on juuri silloin toiselle tarpeellinen.

Etei­ses­sä maa­lat­tiin ja li­sät­tiin säi­ly­tys­ti­lo­ja. Keit­ti­öön ti­lat­tiin hie­man li­sää kaap­pe­ja. Mer­kit­tä­vin ja käy­tän­nöl­li­syyt­tä li­sää­vin re­mont­ti on ol­lut vaa­te­kaa­pis­to ma­kuu­huo­nee­seen sekä liu­kuo­vi, joka su­jah­taa kaa­pis­to­ra­ken­teen taak­se, mikä oli Da­nie­lin puo­li­son idea.

Makuuhuoneen vaatekaapisto on kodin viimeisin hankinta. Kaapiston taakse liukuva liukuovi lisäsi tilan käytännöllisyyttä ja kattoon asti ulottuvat kaapistot toivat kotiin kaivattua säilytystilaa reilusti. Kokonaisuus tilattiin avaimet käteen -periaatteella ja sen toimitti Mirrorline.

Kuin omas­sa kup­las­sa

Vii­me ke­sä­nä Da­niel aloit­ti ta­lo­yh­ti­ön pi­hal­le pie­nen niit­ty­a­lu­een työs­tön. Ke­säl­lä lä­hes kaik­ki va­paa-ai­ka me­nee pi­ha­töis­sä ja kas­vi­la­van ää­rel­lä. Tänä ke­vää­nä hän ri­pus­ti pi­ha­pui­hin uu­sia lin­nun­pönt­tö­jä. Da­nie­lin äi­ti­kin käy toi­si­naan apu­na ha­ra­voi­mas­sa ta­lo­yh­ti­ön pi­haa, ihan vain kos­ka se on mu­ka­vaa ja sii­tä on iloa kai­kil­le asuk­kail­le.

– Ta­lo­han näyt­tää­kin vä­hän muu­mi­ta­lol­ta ja mei­nin­ki on muu­ten­kin hy­vin sa­man­lai­nen. Yh­dek­sän asun­non ta­lo­yh­ti­ös­sä saam­me teh­dä asi­oi­ta hy­vin va­paas­ti, mut­ta kui­ten­kin hy­väs­sä yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä. On­han tämä vä­hän kuin oma­ko­ti­ta­los­sa asui­si, mut­ta huo­let­to­mam­paa, Da­niel ker­too.

Taloyhtiön pihalla on kaikkien käytössä olevat viljelylaatikot, joissa asiasta innostuneet asukkaat viljelevät esimerkiksi yrttejä, vihanneksia ja lehtikaalia yhteiseen käyttöön. Danielilla on tänä kesänä viljelytestissä säilöntään sopivat pikkukurkut.

Ja kun pi­ha­työt on teh­ty, pa­ris­kun­ta kä­ve­lee tien yli me­ren­ran­taan pie­nel­le ret­kel­le. Heti en­sim­mäi­se­nä ke­sä­nä han­ki­tul­la ka­noo­til­la pää­see täs­tä hel­pos­ti me­lo­maan.

Ar­ki täs­sä ko­dis­sa on on­nel­lis­ta.

– Olen vä­lil­lä miet­ti­nyt, et­tä ei­pä sitä osaa en­nal­ta ar­va­ta, mi­ten elä­mä voi yl­lät­tä­en muut­tua. Suu­ren me­ne­tyk­sen myö­tä tul­leet muu­tok­set ovat kui­ten­kin tuo­neet myös pal­jon hy­vää mu­ka­naan. Osaan ar­vos­taa ko­ti­am­me ja vuo­den­ai­ko­jen mu­kaan vaih­tu­vaa luon­to­mai­se­maa ym­pä­ril­läm­me. Ja on ol­lut hie­noa jät­tää oma jäl­ken­sä ta­lo­yh­ti­öm­me pi­haan. On­han tämä talo­yh­tiö sel­lai­nen mei­dän pie­ni kup­la.

Eteiseen kaivattiin hieman käytännöllisempää säilytystilaa. Pienen maalausremontin jälkeen eteiseen hankittiin Elfan kiskojärjestelmä laatikostoineen sekä hyllyineen.

Tammisalon vanhan säännön mukaan myös sisämaan tonteilla on rannan­käyttöoikeus. Daniel hankkikin heti ensimmäisenä kesänä läheiseen rantaan kanootin, joka on ollut kovassa käytössä siitä lähtien.