Ennen remonttia viherhuone oli erillinen viileä tila. Väliseinä purettiin, eristystä parannettiin ja rakennettiin osittainen ilmava rimaseinä. Vanha kaunis klinkkerilattia säästettiin. Tilasta on muodostunut mieluisa lepopaikka. Kuvassa Linda ja Erkka Aulis-vauvan kanssa nauttimassa kevään valosta.

Piha oli pitkään rakennustyömaana, mutta nyt ollaan jo voiton puolella. Itse asiassa piha pergoloineen näyttää siltä, mitä ensimmäisissä arkkitehdin luonnoksissa olikin. Kuvassa on perheen nyt jo edesmennyt Liinu-koira. Punamullan värinen talo maalattiin mustalla luonnonmukaisella Uula-maalilla. Vasemmalla olevan rimoituksen takana on käynti pesuhuoneeseen, rimaseinäkkeen takana voi vilvoitella katseilta piilossa saunan jälkeen.

Lin­da ja Erk­ka Mal­ka­vaa­ra muut­ti­vat ta­kai­sin van­haan ko­ti­kau­pun­kiin­sa Jär­ven­pää­hän vuon­na 2014. Hei­dän unel­mis­saan oli löy­tää oma­ko­ti­ta­lo Ete­lä-Jär­ven­pääs­tä. Oi­ke­an­lais­ta ko­tia ei kui­ten­kaan löy­ty­nyt mil­lään ja he asui­vat het­kel­li­ses­ti eva­kos­sa tut­ta­va­per­heen ta­los­sa, kun­nes löy­tyi komp­ro­mis­si­rat­kai­su­na ri­vi­ta­lo­a­sun­to, joka re­mon­toi­tiin kaut­taal­taan.

Unel­ma omas­ta ta­los­ta il­man sei­nä­naa­pu­rei­ta jäi kui­ten­kin elä­mään vah­va­na. Vau­nu­len­keil­lä he et­si­vät tont­te­ja os­tet­ta­vak­si tie­tyl­tä alu­eel­ta Jär­ven­pääs­tä.

– Olin töis­sä yk­si­löl­li­siä puu­ta­lo­ja suun­nit­te­le­van ja toi­mit­ta­van Sun­hou­sen myyn­nis­sä ja mark­ki­noin­nis­sa ja sain pal­jon vai­kut­tei­ta ark­ki­teh­tuu­ris­ta. Mie­les­sä oli unel­ma omas­ta mo­der­nis­ta ta­los­ta, ker­too Erk­ka.

Lo­pul­ta täy­del­li­nen tont­ti löy­tyi Kin­na­ris­ta, unel­mien asui­na­lu­eel­ta. Pie­nen mäen hui­pul­ta nä­kyi­vät met­säi­set mai­se­mat joka suun­taan ja puis­tok­si kaa­voi­tet­tu iha­na pie­ni met­sä. Mut­ta ton­til­la vain jo si­jait­si talo!

– Se ei ol­lut unel­miem­me talo, mut­ta Er­kan mie­les­tä ke­hit­tä­mis­kel­poi­nen. En pi­tä­nyt ta­los­ta, en­kä oli­si ha­lun­nut aloit­taa uut­ta re­mont­tia, muis­te­lee Lin­da.

Erk­ka käyt­ti kui­ten­kin hie­man Pho­tos­ho­pia ka­sa­ri­ta­lon muok­kaa­mi­seen enem­män vuo­si­sa­dan vaih­teen mo­der­nis­ti­seen tyy­liin ja esit­te­li uu­den ava­ran huo­ne­jär­jes­tyk­sen.

– Hän näyt­ti, mi­ten ta­los­ta voi­tai­siin teh­dä upea koti per­heel­lem­me jär­ke­väl­lä hin­nal­la. In­nos­tuin van­han kor­jaa­mi­ses­ta uu­den ra­ken­ta­mi­sen si­jaan, jo­ten teim­me tar­jouk­sen ja se hy­väk­syt­tiin, Lin­da ker­too.

Talo koos­tui kah­des­ta osas­ta: vuon­na 1972 ra­ken­ne­tus­ta Hon­ka­ra­ken­teen hir­si­mö­kis­tä sekä laa­jen­nu­so­sas­ta, joka oli teh­ty vuon­na 1983. Hon­ka­ra­ken­teen hir­si­mök­ki toi­mi hel­sin­ki­läis­per­heen ke­sä­mök­ki­nä ra­ken­nus­vuo­des­ta 1972 vuo­teen 1977. Vuon­na 1977 sen os­ti per­he, joka muok­ka­si ja laa­jen­si ta­loa ym­pä­ri­vuo­ti­seen asuin­käyt­töön. Mal­ka­vaa­rat os­ti­vat ta­lon heil­tä.

Olohuone ja ruokailutila muodostavat avaran ja valoisan tilan. Käytävän varrella pari askelmaa ylempänä alkaa niin sanottu vanhan mökin puoli. Perheen makuutilat sekä kodinhoitohuone ovat 70-luvun alussa tehdyn Honkarakenteen hirsimökin puolella ja muut tilat ovat vuonna 1983 tehdyn laajennusosan puolella.

Kunnostettu ja toimiva vanha kaappikello on tärkeä, sillä se on muisto Erkan rakkaista isovanhemmista. Perintökello on kulkenut perheessä jo monta sukupolvea. Olohuoneen nurkkaus on perheen musisointipaikka, Erkka soittaa kitaraa, Linda pianoa ja Eliel klarinettia.

VAIN KAT­TO PY­SYI MUUT­TU­MAT­TO­MA­NA

Lin­da ja Erk­ka os­ti­vat ta­lon al­ku­vuo­des­ta 2018 ja vap­pu­na he sai­vat avai­met ta­loon. Suun­ni­tel­mis­sa oli muut­taa uu­teen ko­tiin hei­nä­kuus­sa. Pro­jek­tiin pal­kat­tiin tut­tu re­mont­ti­mes­ta­ri, Ka­rim ­Mer­sin­li.

– Olim­me teh­neet jo yh­den re­mon­tin ai­em­min Ka­ri­min kans­sa, jo­ten tie­sim­me, et­tä hän te­kee mitä lu­paa ja osaa myös eh­dot­taa pa­rem­pia rat­kai­su­ja meil­le. Hän on tun­net­tu tark­kuu­des­taan ja siis­tis­tä työn­jäl­jes­tään, ker­too Erk­ka.

Suun­nit­te­lus­sa oli­vat apu­na ys­tä­vät Sun­hou­sel­ta. Ark­ki­teh­ti Han­nes Häk­ki­nen teki pää­pii­rus­tuk­set ra­ken­nus­val­von­taan en­nen re­mont­tia. Pari vuot­ta myö­hem­min Sun­hou­sen pää­ark­ki­teh­ti Kal­le Oi­ka­ri ja ra­ken­nu­sark­ki­teh­ti An­na-Riik­ka Man­ni­nen suun­nit­te­li­vat ta­loon laa­jen­nus­ta kas­va­neel­le per­heel­le ja pi­ha­ra­ken­nuk­sia.

Re­mont­ti oli val­ta­va, oi­ke­as­taan vain kat­to py­syi muut­tu­mat­to­ma­na. Sei­niä pu­ret­tiin ja siir­ret­tiin, huo­ne­jär­jes­tys­tä muu­tet­tiin toi­mi­vam­mak­si. Olo­huo­neen ym­pä­ril­tä pu­ret­tiin sei­niä, jot­ta saa­tiin yk­si ava­ra tila. Pie­nis­tä ma­kuu­huo­neis­ta teh­tiin yk­si iso ja ko­din­hoi­to­huo­ne. Käyt­tö­ve­si­put­ket vaih­det­tiin, eris­tys­tä pa­ran­net­tiin ja säh­köis­tyk­set päi­vi­tet­tiin. Van­hal­le puo­lel­le teh­tiin uu­si säh­kö­lat­tia­läm­mi­tys, uu­del­le puo­lel­le lai­tet­tiin il­ma­läm­pö­pump­pu. Kyl­py­huo­ne uu­sit­tiin täy­sin ja sa­ra­na­o­vi vaih­det­tiin sei­nän si­sään liu­ku­vak­si Ec­lis­se-ovek­si.

– Kaik­ki sa­ra­na- ja liu­kuo­vet han­kit­tiin Muo­to­le­vyl­tä, jot­ta ovis­ta saa­tiin yh­te­näi­nen ele­ment­ti. Ovet ovat ta­lon hen­keen so­pien tam­mea. Mes­sin­ki­kah­vat käy­tet­tiin uu­del­leen van­hois­ta ovis­ta, Erk­ka ker­too.

Piha re­mon­toi­tiin täy­sin ja li­säk­si sin­ne ra­ken­net­tiin ka­tos pol­ku­pyö­ril­le ja ros­kik­sil­le, ke­sä­keit­tiö ja pi­ha­va­ras­to. Ta­lon ul­ko­vä­ri vaih­det­tiin pu­nai­ses­ta mus­tak­si.

– Meil­lä ei ol­lut ylet­tö­miä mää­riä ra­haa re­mon­toi­mi­seen, jo­ten jou­duim­me use­as­sa pai­kas­sa sääs­tä­mään ja kar­si­maan suun­ni­tel­mi­am­me, ker­too Erk­ka.

Olo­huo­nee­seen ei esi­mer­kik­si kos­kaan tul­lut tak­kaa, ja sau­na ja etei­sen wc:t jäi­vät re­mon­toi­mat­ta.

– Nyt ne pi­täi­si var­maan koh­ta re­mon­toi­da, kun on seit­se­män vuot­ta odo­tel­tu. Tär­keis­sä asi­ois­sa em­me kui­ten­kaan ha­lun­neet sääs­tää, ku­ten ik­ku­nois­sa, ovis­sa ja lat­ti­ois­sa, jot­ka isoi­na ele­ment­tei­nä vai­kut­ta­vat suu­res­ti ko­din il­mee­seen.

Keittiö uudistettiin kokonaan. Ikean runkoihin ja tasoihin hankittiin ovet A.S. Helsingöstä. Seinät maalattiin Tikkurilan Pavijonki-sävyllä. Erkka ja Linda ovat todella tyytyväisiä keittiön tunnelmaan ja värimaailmaan. Artekin ruokapöytä ostettiin talokaupan mukana, se on juuri sopiva tilaan.

Seinäkiinnitteinen kompakti liesituuletin on Savo Designin Noppa. Erkka suosittelee valitsemaan 80 senttiä leveän lieden, varsinkin paljon kokkaaville se on ehdottoman hyvä valinta. Seinät on maalattu hennolla vaaleanpunaisella, sävynä Tikkurilan Paviljonki. Vihreä marmorilaatta suojaa seinää roiskeilta.

IKUI­SIA SI­SUS­TUS­VA­LIN­TO­JA

Per­he viet­tää ai­kaa pal­jon ko­to­na, kos­ka lap­set ovat pie­niä. Erk­ka ja Lin­da työs­ken­te­le­vät usein ko­ti­kont­to­ril­ta kä­sin, jo­ten lä­hes ai­na jom­pi­kum­pi on ko­to­na.

– Meil­lä käy myös pal­jon vie­rai­ta. Se on suu­ren ko­din rie­mu. Lap­set leik­ki­vät toi­ses­sa pääs­sä ta­loa, ja ai­kui­set voi­vat syö­dä ja ju­tel­la ruo­ka­sa­lis­sa ja olo­huo­nees­sa. Ka­ve­rit tu­le­vat mie­lel­lään meil­le, kun tääl­lä lap­set saa­vat huu­taa ja rie­hua, Erk­ka sa­noo.

Si­sus­tuk­ses­sa pa­ris­kun­taa vie­hät­tää hil­lit­ty tyy­li. Sei­nät ovat pit­käl­ti yk­sin­ker­tai­sen val­koi­set, si­sus­tuk­ses­sa puun sävy läm­mit­tää ja vä­rik­käät ele­men­tit pi­ris­tä­vät.

– Se, et­tä ko­dis­sa on siis­tiä ja kau­nis­ta, vai­kut­taa hen­ki­seen hy­vin­voin­tiin, ku­vai­lee Lin­da.

Pa­ris­kun­ta tun­nus­tau­tuu lais­koik­si ja käy­tän­nön­lä­hei­sik­si si­sus­ta­jik­si. He va­lit­se­vat hi­taas­ti, mut­ta pi­tä­vät ikui­ses­ti.

– Nuo­rem­pa­na os­tim­me pal­jon de­sign-tuot­tei­ta ja saim­me nii­tä myös lah­jak­si. Olem­me täs­tä kii­tol­li­sia. Toi­mi­va, kau­nis ja kes­tä­vä muo­toi­lu tuo iloa elä­mään joka päi­vä.

Takkahuoneesta on muodostunut arkiolohuone, joka on paljon koko perheen yhteisessä käytössä. Takka on varaava, joten varsinkin talvisin sitä käytetään usein. Ihana ja leppoisa tunnelma syntyy, kun laittaa takkaan tulet, lapset touhuavat ympärillä omiaan ja vanhemmat löhöävät sohvalla.

Puinen haitariovi erottaa perheen vanhimpien poikien, Elielin ja Paavon, makuuhuoneen ja leikkihuoneen toisistaan. Niemen tehtaiden Klassikko-kerrossänky ostettiin Tori.fi:stä. Se osoittautui luultua huonokuntoisemmaksi, mutta luottoentisöijä Susanna Poukka kunnosti sen. Kerrossänkyyn olisi mahdollista laittaa kolmaskin kerros. Muuramen työpöytä laatikostoineen on Erkan isovanhemmilta peritty.

ELÄ­MÄN MU­KA­NA MUUT­TU­VA TALO

Täl­lä het­kel­lä 10- ja 7-vuo­ti­aat nuk­ku­vat sa­mas­sa huo­nees­sa ja leik­ki­vät toi­ses­sa huo­nees­sa, jos­sa myös vau­va nuk­kuu. Las­ten kas­va­es­sa tu­lee tar­ve kah­del­le ma­kuu­huo­neel­le ja sel­lai­set oli jo ide­oi­tu au­to­tal­liin teh­tä­väl­le laa­jen­nu­so­sal­le.

– Re­mon­toin­ti ja si­sus­ta­mi­nen on meil­lä koko ajan mie­les­sä. Meil­lä on mon­ta pro­jek­tia odot­ta­mas­sa ra­hoi­tuk­sen jär­jes­ty­mis­tä. Nyt suun­nit­te­lem­me ul­ko­ver­houk­sen uu­si­mis­ta, sau­na- ja wc-re­mont­tia, uu­sia ma­kuu­huo­nei­ta au­to­tal­liin ja kyl­py­huo­net­ta va­ras­toon. Pi­hal­le suun­ni­tel­laan si­sus­tus­ta ja puu­tar­ha­ka­lus­tei­ta ke­sä­keit­ti­öön, lis­taa Erk­ka.

– Olem­me tyy­ty­väi­siä ta­loon ko­ko­nai­suu­te­na. Tämä on hie­no ja hy­vin ra­ken­net­tu talo kau­pun­gin ar­vos­te­tuim­mal­la si­jain­nil­la. Ju­nal­le ja moot­to­ri­tiel­le on ly­hyt mat­ka, ja sil­ti ol­laan pie­nen met­sä­puis­ti­kon vie­res­sä, jos­sa on las­ten tur­val­lis­ta leik­kiä. Us­kom­me, et­tä tääl­lä mah­tuu elä­mään mon­ta on­nel­lis­ta elä­män­vai­het­ta, to­te­a­vat Lin­da ja Erk­ka.

Puinen kehto on Lindan vaarin tekemä ja se kulkee suvussa. Pohjassa lukee kaikkien siinä nukkuneiden pienokaisten nimet, joita on kertynyt jo 14! Ikean korkea Malm-lipasto ja Pax-peilikaapisto toimivat vanhempien vaatesäilytyksenä. Seinävalaisin on hankittu Clas Ohlsonilta.

Kylpyhuoneesta haluttiin tumman tunnelmallinen. Kaluste on Ikeasta ja hana Tapwellin. Aneta Florens -seinävalaisin on ostettu Bauhausista ja peili on edellisten asukkaiden perua. Katto on mäntysormipaneelia. Lattiassa ja seinissä on sama hexagon-luonnonkivilaatta.