Torkkelinmäen vanhat korttelit henkivät alueen historiaa. ”Kotiharjun saunan löylyissä ajattelen usein, että samassa korttelisaunassa on saunottu jo sata vuotta”, Tiina kertoo.

Tii­na Tas­ku­la ha­lu­si löy­tää uu­den ko­tin­sa Hel­sin­gin Kal­li­os­ta, lä­hel­tä per­het­tään ja ys­tä­vi­ään. Sitä oi­ke­aa ei vain tul­lut vas­taan yh­des­sä­kään asun­toil­moi­tuk­ses­sa, ja luo­vut­ta­mi­nen kävi jo mie­les­sä. Suu­rin osa po­ten­ti­aa­li­sis­ta myy­tä­vis­tä asun­nois­ta tun­tui ole­van re­mon­tin tar­pees­sa, ei­kä se in­nos­ta­nut hän­tä.

Erää­nä il­ta­na Tii­na ta­pa­si juh­lis­sa ys­tä­vän­sä, joka esit­te­li hä­nel­le tä­män ko­din myyn­ti-il­moi­tuk­sen. Se oli me­noa, sil­lä Tii­na vai­kut­tui oi­tis jo pelk­kien ku­vien pe­rus­teel­la. Hän sopi asun­to­näy­tön sa­mal­le vii­kon­lo­pul­le ja teki tar­jouk­sen il­man pan­kin lai­na­lu­paus­ta. Hä­nel­lä oli vah­va tun­ne sii­tä, et­tä se­kin jär­jes­tyi­si.

Jo näy­tös­sä Tii­na miel­tyi lä­pi­ta­lon kak­si­oon teh­tyyn re­mont­tiin. Eri­tyi­ses­ti keit­ti­ön roh­ke­at ma­te­ri­aa­li- ja vä­ri­va­lin­nat ihas­tut­ti­vat.

– Ra­kas­tuin en­si­sil­mäyk­sel­lä keit­ti­ön si­ni­seen sä­vyyn ja vä­li­ti­lan roh­ke­aan ku­pa­ri­le­vyyn, Tii­na ker­too ja huo­kaa.

Myös asun­non al­ku­pe­räi­nen ja rou­hea lank­ku­lat­ti­aa miel­lyt­ti. Suu­rem­paa re­mon­toin­tia ei muu­ten­kaan tar­vit­tu. Jo­ten kun ko­dis­ta tuli hä­nen oman­sa, Tii­na vain maa­la­si osan sei­nis­tä ja sai kes­kit­tyä si­sus­ta­mi­seen.

– Ys­tä­vä­ni oli sil­loin töis­sä eko­lo­gi­sia si­sus­tus­maa­le­ja val­mis­ta­vas­sa Co­ver Sto­rys­sa ja lä­het­ti mi­nul­le vä­ri­näyt­tei­tä eri maa­leis­ta. Niis­tä va­lit­sin sä­vyt, jot­ka so­pi­vat yh­teen si­nis­ten keit­ti­ön­kaap­pien ja vä­li­ti­lan ku­pa­rin kans­sa, Tii­na ker­too.

Vä­rit ovat Tii­nal­le tär­kei­tä ilon ja hy­vän ener­gi­an läh­tei­tä. Edel­li­ses­sä ko­dis­sa ei ol­lut yh­tään val­kois­ta pin­taa. Täs­sä ko­dis­sa tois­tai­sek­si vie­lä on.

– Ko­ko­naan val­koi­set sei­nä­pin­nat oli­si­vat mi­nul­le kau­his­tus. Vä­rit ovat oma jut­tu­ni, ne syn­nyt­tä­vät tun­nel­mia. Tä­hän ko­tiin va­lit­sin mur­re­tum­pia ja maan­lä­hei­sem­piä sä­vy­jä kuin edel­li­seen asun­too­ni, hän pal­jas­taa.

Tiina teetätti ikkunaan villaiset pimennysverhot, jotka tuovat lämpöä tilaan ja vaimentavat kadulta kantautuvia ääniä. Sininen pullo on ostettu Fasaani Antiikista, ruskean kulhon Tiina sai äidiltään.

Valkoisen varjostimen lamppu on saatu Tiinan vanhemmilta. Tiina tilasi uuden varjostimen Tanskasta, ja nyt valaisin on kuin uusi. Tyyny on teetetty Marimekon kankaasta. Teos seinällä on Suvi Sysin.

Täy­del­li­sen huo­ne­ka­lun met­säs­tys

Han­kin­nois­saan Tii­na suo­sii käy­tet­ty­jä rat­kai­su­ja, jos se vain on mah­dol­lis­ta. Täy­del­li­sen huo­ne­ka­lun met­säs­tys vaa­tii ai­kaa, ja jos­kus eteen tu­lee ti­lan­ne, et­tä on pak­ko os­taa uut­ta.

– Niin kävi muu­ta­man va­lai­si­men koh­dal­la. Muu­tin tän­ne syys­kuus­sa, ja lä­hes­ty­vä pi­meys pa­kot­ti te­ke­mään joi­ta­kin no­pei­ta rat­kai­su­ja, Tii­na sa­noo.

Va­lai­sin­ten li­säk­si uu­te­na han­kit­tu­ja ovat si­sus­tus­lii­ke Skan­nos­ta löy­ty­neet olo­huo­neen suu­ri vil­la­mat­to ja soh­va­pöy­tä. Nii­hin Tii­na ihas­tui teh­des­sään Skan­nol­le luo­vaa pro­jek­tia.

– Sii­hen liit­ty­en vie­rai­lin Skan­non uu­des­sa myy­mä­läs­sä ja ihas­tuin siel­lä oi­tis mo­lem­piin. Pöy­dän eri­koi­nen ma­te­ri­aa­li, kä­si­tel­ty me­tal­li, pu­hut­te­li mi­nua. Se myös näyt­tää eri va­lais­tuk­ses­sa eri­sä­vyi­sel­tä, hän esit­te­lee löy­tö­jään.

Eteiskäytävä erottaa makuuhuoneen ja olohuoneen ja luo rauhaa molemmille puolille asuntoa. Tiina maalasi eteisen seinät Cover Storyn Oscar-sävyllä. ”Näin elokuvan, jossa oli kokonaan punainen huone. Siitä inspiroituneena halusin kotiini sellaisen.” Hayn siro penkki on tarkoitettu alun perin ulkokalusteeksi. Valaisin on aikoinaan ostettu Formverkista. Sisustustyyny on Marimekosta.

Keittiön ovet ovat A.S.Helsingön mallistosta, rungot Ikeasta. Kuparinen välitilalevy on tarkoituksella elävä materiaali. Se patinoituu ja tummuu ajan myötä, ja myös roiskeet sekä käytön jäljet jäävät näkyviin. Tiinan mielestä juuri se tekee siitä kauniin ja persoonallisen.

Elä­män­ti­lan­teet oh­jaa­vat si­sus­tus­ta

Tii­nal­le ko­din si­sus­ta­mi­nen on pro­jek­ti, joka ei tule iki­nä val­miik­si. Aja­tus sii­tä, et­tä ko­din kaik­ki huo­ne­ka­lut han­kit­tai­siin sa­mal­la ker­taa yh­den yri­tyk­sen ku­vas­tos­ta, tun­tuu vie­raal­ta. Myös muut­tu­vat elä­män­ti­lan­teet oh­jaa­vat ko­din tar­pei­ta ja si­sus­tus­ta.

– Olen val­mis nä­ke­mään vai­vaa kau­niin ja oi­ke­an asi­an löy­ty­mi­seen. Voin elää pit­kään­kin il­man, jos mie­luis­ta ei tule heti vas­taan.

Keit­ti­ön kat­to­va­lai­sin löy­tyi­kin vas­ta puo­li­tois­ta vuot­ta muu­ton jäl­keen Köö­pen­ha­mi­nas­ta.

– Lo­ma­vii­kol­la pyö­räi­lim­me mat­ka­seu­ra­ni kans­sa joka aa­mu eri puo­lel­le kau­pun­kia bruns­sil­le. Yh­te­nä aa­mu­na pyö­rä­mat­kan var­rel­la oli vin­ta­ge­kaup­pa, jon­ka ik­ku­nas­ta bon­ga­sin van­han orans­sin Flo­wer­pot-va­lai­si­men, Tii­na ker­too.

Tii­na ha­lu­aa ko­tin­sa ole­van ker­rok­sel­li­nen. Iloa tuo­vat asi­at, joil­la on ta­ri­na. Sel­lai­nen on olo­huo­neen nah­ka­soh­va, joka on pe­räi­sin Tii­nan kä­lyn iso­äi­dil­tä.

– Vel­je­ni vai­mo ker­too usein mum­mos­taan, joka tyk­kä­si pi­tää ko­dis­saan juh­lia ja kes­ti­tä ys­tä­viä. Nyt vel­je­ni pie­ni, kä­ve­le­mään opet­te­le­va ty­tär tu­keu­tuu tääl­lä ky­läil­les­sään iso­mum­mon­sa van­haan soh­vaan. Toi­si­na het­ki­nä soh­va taas täyt­tyy omis­ta ys­tä­vis­tä­ni. Tun­tuu mer­ki­tyk­sel­li­sel­tä, et­tä pe­rin­tö­soh­va saa jat­kaa elä­mään­sä ko­dis­sa­ni ja ol­la to­dis­ta­mas­sa elä­män täh­ti­het­kiä, Tii­na tun­nel­moi.

Lundian vanhan kirjahyllyn Tiina on saanut lahjaksi. Hyllyn asetelma elää ja muuttuu fiiliksen mukaan. ”Artekin Riihitie-ruukut ostin uutena, kun vierailin Aaltojen kotitalossa Helsingin Munkkiniemessä. Ihastuin ruukkujen orgaaniseen muotoon.” Muut hyllyllä olevat lasiesineet Tiina on ostanut kirppareilta tai saanut lahjaksi.

Tiinaa kiehtoo vanhojen lasiesineiden eri vuosikymmenille omaleimainen muotoilu. ”Niitä on ihana sekoittaa keskenään. Aiempien vuosikymmenten lasissa on myös uustuotantoa rohkeammat värit.” Valaisin on käytettynä hankittu Tom Dixonin Mirror Ball.

Yl­lät­tä­vät ym­py­rät

Tii­na yh­dis­te­lee eri tyy­li­suun­tia il­man tar­kem­paa suun­ni­tel­maa, ai­na sen mu­kaan mikä kul­loin­kin ins­pi­roi.

– Yl­lät­tä­vät­kin asi­at saat­ta­vat toi­mia yh­des­sä, kai­ken­han täy­tyy käy­dä jär­keen vain ko­din asuk­kail­le, hän muis­tut­taa.

Ko­din si­sus­tuk­ses­sa sekä suu­ril­la vi­her­kas­veil­la et­tä tai­teel­la on mer­kit­tä­vä roo­li. Mo­lem­mat ovat hän Tii­nal­le olen­nai­nen osa ko­din tun­tua.

Tii­nal­le ko­din ar­vok­kaim­mat esi­neet ovat olo­huo­neen ik­ku­na­lau­dal­la ole­vat pie­net iko­nit. Ne ovat mat­ka­muis­to 1980-lu­vul­ta, Tii­nan vas­ta­ra­kas­tu­nei­den van­hem­pien en­sim­mäi­sel­tä yh­tei­sel­tä lo­ma­reis­sul­ta.

Hie­man yl­lät­tä­väs­ti pal­lo­ku­vi­ot ovat hii­pi­neet ko­tiin kuin var­kain, ja nyt eri­lai­set ym­py­rät tois­tu­vat eri­tyi­ses­ti olo­huo­nees­sa.

– Tämä pal­lo­jen val­taus on ol­lut suun­nit­te­le­ma­ton ja yl­lät­tä­vä pu­nai­nen lan­ka ko­dis­sa­ni. Nyt se yh­dis­tää haus­kas­ti eri asi­oi­ta toi­siin­sa, Tii­na nau­raa.

Tätä ny­kyä pal­lo­ja löy­tyy esi­mer­kik­si olo­huo­neen sei­näl­tä, ku­va­tai­tei­li­ja Mi­rel­la Sa­lon maa­laa­mas­ta dip­tyy­kis­tä, olo­huo­neen kat­to­lam­pus­ta, soh­va­pöy­däs­tä ja lat­ti­a­tyy­ny­jen pääl­li­sis­tä, jot­ka ovat Ma­ri­me­kon silk­ki­kan­gas­ta. Kan­gas­pa­la löy­tyi Ma­ri­me­kon teh­taan­myy­mä­läs­tä ja on asu­puo­lel­ta jää­nyt­tä yli­jää­mää. Sii­tä Tii­na teet­ti suu­ret tyy­nyn­pääl­li­set ja on yl­lät­ty­nyt, kuin­ka hy­vin silk­ki hyl­kii li­kaa ja kes­tää lat­ti­a­tyy­nyis­sä.

Pöydällä näkyvä Tamara Aladinin Mesimarja-kääntömaljakko on löytynyt sattumalta mökkireissun päätteeksi pieneltä kyläkirpputorilta.

Vaikka makuuhuoneen yleisilme on rauhallinen, Tiina tykkää leikitellä vuodevaatteiden väreillä ja kuvioilla. Vuodetekstiilit ovat Finlaysonin. &Tradition-kattovalaisin on Finnish Design Shopista.

Eteisen naulakko on asunnon edellisten omistajien jäljiltä. Oranssi valaisin on Hayn, sen vieressä seinällä oleva teos on Piia Hiltusen.

Jaz­zia ja ma­ra­tonb­runs­se­ja

Yh­dis­te­tys­tä olo­huo­ne-keit­ti­ös­tä on muo­dos­tu­nut Tii­nal­le ko­din lem­pi­paik­ka. Ys­tä­vien kans­sa pi­det­tä­vät vii­kon­lop­pub­runs­sit ve­ny­vät hel­pos­ti usei­den tun­tien mit­tai­sik­si.

– Ra­kas­tan sitä, et­tä osa vie­rais­ta voi is­tua pöy­dän ää­res­sä, kun osa po­ru­kas­ta loi­koi­lee soh­val­la tai ma­tol­la tyy­ny­jen pääl­lä. Tila tar­jo­aa hy­vät puit­teet yh­tei­sel­le ja ren­nol­le ole­mi­sel­le, Tii­na kiit­te­lee.

Tämä koti on hä­nel­le tur­va­paik­ka. Sen ole­mus on rau­hal­li­nen, vaik­ka asun­to si­jait­see kes­kel­lä kan­ta­kau­pun­gin ja Kal­li­on kau­pun­gin-osan vi­li­nää.

Olo­huo­neen suu­res­ta ik­ku­nas­ta nä­ky­vät pui­den lat­vat ja lä­hei­nen leik­ki­puis­to, jos­ta kan­tau­tuu las­ten ää­niä. Ke­sä­sun­nun­tai­sin voi avoi­mis­ta ik­ku­nois­ta kuun­nel­la ko­ti­soh­val­la lä­hei­sen Har­ju8-ra­vin­to­lan jazz-ja­me­ja, jos ei jak­sa läh­teä it­se pai­kan pääl­le.

Peikonlehti on Tiinan veljen kasvattama. Se oli alun perin pieni Plantagenista ostettu taimi, joka tuli väliaikaisesti ”hoitoon”, kun se ei enää mahtunut Tiinan veljen kotiin. Kasvi jäi kuitenkin pysyvästi uuteen kotiinsa. Ruskea ruukku on myös Plantagenista. Jakkara Artekista, huopa Lapuan Kankureiden.