Artikkeli

Jo­han­na Vi­re­a­ho ku­vat Han­na Mart­ti­nen

Pelargoni on seuralaisistaan tarkka kaunotar: 10 vinkkiä, joilla onnistut hoitamisessa

Kestävä ja helppohoitoinen pelargoni sopii kesäkukaksi niin mummonmökille kuin moderniin ympäristöön.

Kokoa kukkivat pelargonit aurinkoiselle paikalle. Erilaiset pelargonit, ruukut ja ajan patinoimat esineet luovat rennon ja välittömän kokonaisuuden.

Kokoa kukkivat pelargonit aurinkoiselle paikalle. Erilaiset pelargonit, ruukut ja ajan patinoimat esineet luovat rennon ja välittömän kokonaisuuden.

1. Va­lit­se re­he­vä pe­lar­go­ni

Flamingoon ja koralliin vivahtavat riippapelargoni ja tulppaanipelargoni kukkivat trendiväreissä. Alaspäin laskeutuvan riippapelargonin kumppaniksi sopii esimerkiksi hentokasvuinen, vihreälehtinen pronssisara Mint Curls. Sinkkiämpärissä kukkii tulppaanipelargoni Red Pandora.

Flamingoon ja koralliin vivahtavat riippapelargoni ja tulppaanipelargoni kukkivat trendiväreissä. Alaspäin laskeutuvan riippapelargonin kumppaniksi sopii esimerkiksi hentokasvuinen, vihreälehtinen pronssisara Mint Curls. Sinkkiämpärissä kukkii tulppaanipelargoni Red Pandora.

Va­lit­se mah­dol­li­sim­man re­he­vä­kas­vui­nen ja pen­sas­mai­nen yk­si­lö en­nem­min kuin yh­den tai kah­den ku­kan heik­ko­kas­vui­nen kas­vi. Kiin­ni­tä huo­mi­o­ta enem­män nup­pu­jen mää­rään kuin au­en­nei­siin kuk­kiin.

2. Tu­tuim­mat la­jik­keet

Australianvillipelargoni kasvaa rennosti, alaspäin laskeutuen. Se sopiikin korkeisiin ruukkuihin, jalallisiin kasvulaatikoihin ja amppeleihin.

Australianvillipelargoni kasvaa rennosti, alaspäin laskeutuen. Se sopiikin korkeisiin ruukkuihin, jalallisiin kasvulaatikoihin ja amppeleihin.

Tu­tuim­pia ovat vyö­hy­ke­pe­lar­go­nit, jot­ka on la­ji­tel­tu la­ji­ke­ryh­miin ku­kan, leh­den tai kas­vu­ta­van mu­kaan. Etu­liit­teet mi­ni­a­tyy­ri, täh­ti tai ruu­sun­nup­pu kuu­los­ta­vat­kin kyl­lä hou­kut­ta­vam­mil­ta kuin asi­al­li­nen vyö­hy­ke­pe­lar­go­ni. Puu­tar­hal­ta voi os­tos­ko­riin tart­tua myös riip­pa-, en­ke­li- ja tuok­su­pe­lar­go­ne­ja.

3. Is­tu­ta ke­sä­kuk­ka­mul­taan

Pelargoneja voi lisätä pistokkaista. Kuvassa kookkaaksi, jopa kaksimetriseksi kasvavan luonnonlajin Pelargonium papilionaceum pistokas, liuskalehtisen lääkepelargonin Pelargonium radensin pistokas, kukkanupullinen vyöhykepelargoni ja tuoksupelargoni Attar of Rose -lajikkeen pistokas.

Pelargoneja voi lisätä pistokkaista. Kuvassa kookkaaksi, jopa kaksimetriseksi kasvavan luonnonlajin Pelargonium papilionaceum pistokas, liuskalehtisen lääkepelargonin Pelargonium radensin pistokas, kukkanupullinen vyöhykepelargoni ja tuoksupelargoni Attar of Rose -lajikkeen pistokas.

Is­tu­ta pe­lar­go­nit voi­mak­kaa­seen ja lan­noi­tet­tuun ke­sä­kuk­ka­mul­taan. Ruu­kus­sa on hyvä ol­la rei­kä ja rei­lu sa­la­o­ji­tus­ker­ros, jot­ta vesi ei sei­so juu­ril­la.

4. Va­lit­se seu­ra­lai­set tar­koin

Pelargonin kukinnot kestävät pitkään myös leikkokukkana. Kerää tarjottimelle pieniä pulloja ja maljakoita ja asettele kukkia niihin. Kesäpöydän katseenvangitsija on valmis.

Pelargonin kukinnot kestävät pitkään myös leikkokukkana. Kerää tarjottimelle pieniä pulloja ja maljakoita ja asettele kukkia niihin. Kesäpöydän katseenvangitsija on valmis.

Kun va­lit­set pe­lar­go­nil­le seu­ra­lai­sia sa­maan ruuk­kuun, mie­ti is­tu­tuk­sen vie­rus­ka­ve­ri huo­lel­la, jot­ta se ei kil­pai­le sa­mas­ta kas­vu­ti­las­ta. Pe­lar­go­ni on ni­mit­täin pri­ma­don­na: se voi ty­kä­tä huo­noa re­he­vä­kas­vuis­ten kas­vien seu­ras­sa.

5. An­na ra­vin­tei­ta ja va­loa

Ruusunnuppupelargoni Appleblossom Rosebud on vanha lajike vuodelta 1870. Sen voimakkaan kerrannaiset kukat ovat valkoisia, mutta punastelevat ujosti. Yksittäinen kukka kestää pitkään niin ruukussa kuin maljakossakin.

Ruusunnuppupelargoni Appleblossom Rosebud on vanha lajike vuodelta 1870. Sen voimakkaan kerrannaiset kukat ovat valkoisia, mutta punastelevat ujosti. Yksittäinen kukka kestää pitkään niin ruukussa kuin maljakossakin.

Pe­lar­go­nit ra­kas­ta­vat läm­pöä ja va­loa. Ne sel­vi­ä­vät myös var­joi­sal­la ja puo­li­var­joi­sal­la kas­vu­pai­kal­la, jos­kin kuk­ki­vat vä­häs­sä va­los­sa mal­til­li­sem­min.

6. Suo­jaan sa­teel­ta

Monilajisessa istutuksessa on tärkeää valita pelargonille kaverit, jotka eivät kilpaile samasta kasvutilasta. Hopeavillakko ja pronssisara Mint Curls ovat oivalliset kumppanit keveälle riippapelargonille.

Monilajisessa istutuksessa on tärkeää valita pelargonille kaverit, jotka eivät kilpaile samasta kasvutilasta. Hopeavillakko ja pronssisara Mint Curls ovat oivalliset kumppanit keveälle riippapelargonille.

Ker­ran­nais­kuk­kai­set la­jik­keet ovat herk­kiä sa­teel­le. Nii­den ku­kat voi­vat rus­ket­tua sa­tei­si­na jak­soi­na. Ker­ran­nais­kuk­kai­set la­jik­keet on sik­si var­min­ta kas­vat­taa ka­tok­sen suo­jis­sa.

7. Lan­noi­tet­ta tar­vi­taan

Miniatyyrikokoinen tähtipelargoni Clatterford on iäkäs ja kasvattanut jo pitkiä varsia, joista voisi leikata pistokkaita ja samalla emokasvi tuuheutuisi. Tämä pelargoni ei tarvitse tilaa ja talvehtii hyvin huonekasvinakin.

Miniatyyrikokoinen tähtipelargoni Clatterford on iäkäs ja kasvattanut jo pitkiä varsia, joista voisi leikata pistokkaita ja samalla emokasvi tuuheutuisi. Tämä pelargoni ei tarvitse tilaa ja talvehtii hyvin huonekasvinakin.

Pe­lar­go­nit tar­vit­se­vat ra­vin­tei­ta. Is­tu­tus­mul­las­sa riit­tää voi­maa kas­vuun muu­ta­mak­si vii­kok­si, jo­ten lan­noi­tus kan­nat­taa aloit­taa pari viik­koa is­tu­tuk­sen jäl­keen. Lan­noi­ta is­tu­tus­ta ker­ran vii­kos­sa, jol­loin pe­lar­go­ni kuk­kii ko­me­as­ti pak­ka­siin as­ti. Käy­tä kuk­ki­vil­le kas­veil­le tar­koi­tet­tua ra­vin­net­ta, joka si­säl­tää ku­kin­taa ede­saut­ta­vaa ka­liu­mia.

8. Vä­hem­pi­kin hoi­toa ja ra­vin­tei­ta voi riit­tää

Valkoisen ruusunnuppupelargonin Kronprinsesse Maryn tiiviin kerrannainen kukinto muistuttaa ruusunnuppua.

Valkoisen ruusunnuppupelargonin Kronprinsesse Maryn tiiviin kerrannainen kukinto muistuttaa ruusunnuppua.

Vaik­ka pe­lar­go­ni on ra­vin­ne­syöp­pö, se sel­vi­ää myös vä­hem­mäl­lä hoi­dol­la ja ra­vin­ne­mää­räl­lä, mut­ta ei sil­loin kas­va ja kuki niin ko­me­as­ti. Tie­tyt luon­non­la­jit me­nes­ty­vät hy­vin il­man lan­noi­tus­ta ja vä­hä­ra­vin­tei­ses­sa mul­las­sa.

9. Kas­te­le sään­nöl­li­ses­ti

Enkelipelargonit ovat kotipelargonia eli vyöhykepelargonia vaateliaampia. Kukinnassa on yleensä keskikesän jälkeen tauko, mutta lannoitus auttaa enkelipelargonia kukkimaan loppukesällä toistamiseen.

Enkelipelargonit ovat kotipelargonia eli vyöhykepelargonia vaateliaampia. Kukinnassa on yleensä keskikesän jälkeen tauko, mutta lannoitus auttaa enkelipelargonia kukkimaan loppukesällä toistamiseen.

Kas­te­le pe­lar­go­ne­ja sään­nöl­li­ses­ti. An­na mul­lan kui­vah­taa ai­na kas­te­lu­ker­to­jen vä­lis­sä. Pe­lar­go­ni kes­tää pa­rem­min kui­vuut­ta kuin juu­ril­la sei­so­vaa mär­kyyt­tä.

10. Muis­ta nyp­piä!

Nypi pois kel­las­tu­vat leh­det ja la­kas­tu­vat ku­kat. Muil­ta osin hoi­to su­juu lep­poi­sas­ti, ei­vät­kä tau­dit ja tu­ho­lai­set­kaan yleen­sä vai­vaa pe­lar­go­ne­ja.

Tuoksupelargonin lehdet ja kukat sopivat ruoanlaittoon ja leivontaan, jos taimet on kasvatettu luonnonmukaisesti. Kuvassa tuoksupelargoni Attar of Roses, jonka kukat sopivat syötäviksi koristeiksi.

Tuoksupelargonin lehdet ja kukat sopivat ruoanlaittoon ja leivontaan, jos taimet on kasvatettu luonnonmukaisesti. Kuvassa tuoksupelargoni Attar of Roses, jonka kukat sopivat syötäviksi koristeiksi.

Ku­vaus­tar­vik­keet ovat kirp­pu­to­ril­ta ja Kirk­ko­num­men kuk­ka- ja hau­taus­pal­ve­lus­ta.

Tie­sit­kö tä­män!

Alun pe­rin pe­lar­go­ne­ja tuo­tiin Eu­roop­paan Ete­lä-Af­ri­kas­ta jo 1700-lu­vul­la. Sen jäl­keen niis­tä on ja­los­tet­tu tu­han­sia la­jik­kei­ta.

Suo­mes­sa pe­lar­go­ne­ja kas­va­tet­tiin aluk­si her­ras­kar­ta­nois­sa. Niis­tä ne ran­tau­tui­vat vä­hi­tel­len myös pie­nem­pien ko­tien ik­ku­na­lau­doil­le.

Pää­sään­töi­ses­ti suo­ma­lai­set pe­lar­go­nit ovat kul­ke­neet su­vus­sa su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le vuo­si­kym­me­niä. Kas­vin al­ku­pe­räs­tä ei usein kui­ten­kaan tie­de­tä sen enem­pää.

Van­hat la­jik­keet ihas­tut­ta­vat kau­neu­del­laan ja ta­ri­noil­laan. Vaa­le­an­pu­nai­nen Mår­bac­ka on mo­nen mie­les­tä kau­nein pe­lar­go­ni. Al­ku­pe­räi­sen Mår­bac­ka-pe­lar­go­nin sa­no­taan kas­va­neen Sel­ma La­ger­lö­fin Mår­bac­ka-ni­mi­sen ta­lon ik­ku­nal­la.

Muil­la­kin pe­lar­go­neil­la riit­tää kieh­to­vaa ker­rot­ta­vaa. Mi­kä­hän lie­nee Kai­sa Kal­li­on mu­kaan ni­me­tyn Kai­san tai Tei­jol­ta löy­de­tyn Hil­le­vin ta­ri­na?

Tuok­su­pe­lar­go­ne­ja on käy­tet­ty ai­koi­naan mui­den mu­as­sa huo­neil­man rai­kas­ta­ji­na. Ruot­sa­lai­nen lää­kä­ri Ernst Wes­ter­lund (1839–1924) ar­ve­li nii­den puh­dis­ta­van il­maa. Tuok­su­pe­lar­go­ni Cra­ve­o­lens sai­kin lem­pi­ni­men Toh­to­ri Wes­ter­lun­din kuk­ka.

Meil­lä­kin tuok­su­pe­lar­go­nia käy­tiin si­pai­se­mas­sa en­nen kuin pas­to­ri as­tui si­säl­le tu­paan. Eri tuok­su­pe­lar­go­nin leh­teä kos­ket­ta­es­sa voi il­moil­le le­vi­tä sit­ruu­naa, ome­naa, pi­par­mint­tua, eu­ka­lyp­tus­ta, ap­ri­koo­sia, ap­pel­sii­nia tai ka­ne­lia, jopa in­ki­vää­riä.