Pariskunta halusi löytää keittiöön pitkän ruokapöydän, jonka ympärille mahtuisi viisihenkisen perheen lisäksi ystäviä ja sukua. Vanha kokouspöytä löytyi hylättynä tuttavan kautta. Tuolit ovat Nikon mummolasta ja numerolliset löytö joltakin seuraintalolta.
Kuvausjärjestelyt ja teksti Jonna Dahlberg kuvat Riitta Sourander
Katariina, Niko ja Matilda kotitalonsa kuistilla. Perhe on kotiutunut Mustioon mainiosti.
Salolaiselle Niko Tuomiselle ja Iistä kotoisin olevalle Katariina Tuomiselle oli jo nuoresta pitäen selvää, että perheen perustamisvaiheessa he asuisivat maaseudulla.
Elämä kuljetti molemmat opiskelemaan Tarttoon, jossa he tapasivat 90-luvulla. Katariina opiskeli psykologiaa ja Niko viron kieltä. Kun pariskunta oli muuttamassa takaisin Suomeen, he pohtivat, missä voisivat jatkaa opiskeluitaan. Nikolla oli Virossa vietettyjen vuosien aikana herännyt halu opiskella kokiksi. Kuin ihmeen kaupalla kävi niin, että he pääsivät molemmat Turkuun opiskelemaan.
Turusta pariskunnan matka jatkui kahdeksi vuodeksi Helsinkiin Lauttasaareen ja Etelä-Haagaan.
Ruokailutilan seinät maalattiin valkoisiksi. Perinteisen kirjahyllyn sijaan haluttiin pitkät hyllyt ovien yläpuolelle. Niissä on Tarton vuosina teetetyt hyllynpidikkeet. Sivupöytä on lasten kummisedältä lainassa. Samettipäällysteinen tuoli on Katariinan kunnostama ja verhoilema. Riikka Niittosen Ruusunkukkia-taulu on kastelahja Matildan kummisedältä.
Keittiökaappien ovet ovat täyspuiset. Vetimiä on alettu valmistaa uudelleen. Muovilattian alta paljastui ponttilautalattia, jolle ei tehty mitään. Keittiön ruokapöydän Katariina osti kirjoituspöydäksi opiskeluaikoinaan Tartossa. Katossa oleva koriste on löytynyt läheisestä metsästä. Samanoloisia valmistaa siuntiolainen Rautaharakka.
Tässä keittiössä kaikki saavat kokata ja perheen nuorillakin on omat bravuurinsa.
Harppitekniikalla Mustioon
Kun ensimmäinen lapsi syntyi, istuutuivat Niko ja Katariina pöydän ääreen. He piirsivät harpin avulla 80 kilometrin säteen, jonka sisältä voisi kulkea töihin Helsinkiin.
Silmiin osunut Helsingin Sanomien ilmoitus Mustiossa sijaitsevasta talonpuolikkaasta kuulosti houkuttelevalta: vajaat 100 metriä Mustion linnalta, tammien suojassa, he ihastelivat.
Kun he saapuivat perille, he näkivät lähes korkean luonnonkivijalan, ikivanhat tammet ja patinoituneen punamultaisen talon, jossa oli iso piha.
– Sisällä näimme tulisijat, leivinuunin ja puuhellan, sekä valtavan kokoiset käsinveistetyt hirret, eli kaiken sen mitä omalta kodilta halusimme, Katariina ja Niko kertovat.
Esteettisen silmän omaava Niko näki boordien, tiilitapettien ja 70-luvun muovimattojen läpi ja tiesi heti, että talosta saisi remontoimalla kauniin.
Talon sisustuksessa on vuosien varrella auttanut toinenkin esteetikko, lasten kummisetä ja perheen läheinen ystävä Jouko Kivirinta, joka toimii Mustion linnan oppaana.
Niko ja Katariina ostivat naapurustossa asuvan kuvataiteilija Katja Juholan öljyvärimaalauksen heti, kun he olivat muuttaneet Mustioon. Kukallinen kangaspäällysteinen jakkara on Fasaani Antiikista Lohjalta. Se kätkee sisäänsä villasukat, jotka ovat vanhassa talossa tarpeen. Nikon vanhempien suvussa kulkenut matka-arkku on paitsi rakas, myös käytännöllinen säilytyspaikka. Kuviolliset tyynyt ja tikkitäkki ovat Mokosta, kuten myös tupsutyyny.
Veneretkiä ja junapäiväunia
Katariina ja Niko halusivat molemmat, että lapset saisivat kasvaa maalla. Niin kävikin. Perheen pojat ovat harrastaneet veneretkiä, puumajoja ja metsässä haahuilua pienestä pitäen.
Niko kävi yhdeksän vuoden ajan töissä Helsingissä ravintola Savoyssa.
Ajomatka Inkooseen oli lyhyt, ja sieltä lähijunamatkan aikana Helsinkiin hän saattoi ihastella orapihlaja-aitoja ja nukkua lyhyitä päiväunia.
Esikoispojat Lennart ja Alvar ovat nyt 18- ja 16-vuotiaita. Ala-asteen he kävivät Mustiolla ja yläasteen Karjaalla. Pihalla leikkii nyt perheen kuopus, iltatähti Matilda, joka on 6-vuotias.
Seinien seesteiset värit löytyivät perinnevärikartasta. Elämää nähnyt nahkatuoli on ostettu ystäviltä. Matkalaukut ovat roskalavalöytöjä ja kirpputoreilta. Lasten kummisetä on lahjoittanut lapsille tauluja ja veistoksia merkkipäivinä. Osan tauluista on maalannut Katariinan äiti Ulla-Maija Välikangas.
Havunvihreä seinä on sielua hoitava värisävy. Pullea kaappi on Karjaan kierrätys-keskuksesta. Kaapin päällä on Nikon hymypoika-patsas vuodelta 1982 ja Lennartin pikkupoikana saama Oiva Gillsténin kaunis veistos. Kannu on Viron vuosilta ja öljyvärimaalaus flaamilaisella tekniikalla Ulla-Maija Välikankaan teos.
Avovintin asutus
Pariskunnan ajatus avovintin remontoinnista heräsi vuonna 2004. Tilaan veivät portaat naapurien kanssa yhteisen kylmän rappukäytävän kautta. Vintti toimikin alkuvaiheessa yhtä suurta tilaa olevana 80-neliöisenä yksiönä, johon rakennusvaiheessa tehtiin keittiövaraus.
Sisäkatto rakennettiin uudelleen, ja alkuperäinen pärekatto jätettiin ulko- ja sisäkaton väliin. Katon ja vinttikerroksen kaikki puuosat rakensi raaseporilainen Kim Isaksson, joka hallitsee perinnerakentamisen. Myös lattia on hänen kädenjälkeään. Se käsiteltiin Osmo Colorin puuvahalla.
Vintin wc:hen Katariina ja Niko halusivat ylävesisäiliöisen Simplex-merkkisen wc-istuimen.
– Monta olen näitä purkanut, mutten vielä koskaan ennen asentanut, tokaisi kylän vanha putkimies sitä asentaessaan, Katarina kertoo.
Avovintillä haluttiin kunnioittaa talon ikää ja jätettiin kattohirret näkyviin. Päätyseinä on tehty käsinveistetyistä hirsistä, jotka on tilkitty pellavariveellä. Ystävältä saadut sohva ja tuolit verhoiltiin Karjaan Möbel-Fixissä.
Veljesten valtakunta
Kun remontti valmistui, perhe vuokrasi vinttiä kesäteatterin näyttelijöiden kesäasunnoksi.
Vuonna 2010 Niko rakensi keittiöstä vinttiin menevän puuportaikon, ja poikien varttuessa yläkerta muuntui heidän valtakunnakseen.
Veljesten mielestä mahtavinta omassa avarassa yläkerrassa oli se, että sinne pystyi rakentamaan legorakennelmia, mutta silti hipan leikkiminenkin onnistui. Vintillä pystyi ampumaan ilmakiväärillä huoneen päästä päähän. Myöhemmin poikien tila varustettiin kaukoputkella, nyrkkeilysäkillä sekä biljardi- ja pokeripöydällä.
Matildan huoneen päästävedettävä ja ajan patinoima sänky on löytö Muurlasta vanhain tavarain liikkeestä. Mustion lapsiperheet kierrättävät aktiivisesti lasten vaatteet, nämäkin kaikki mekot ovat kierrätettyjä. Torkkupeitto ja pellavaiset tyynyt ovat Mokosta.
Kaunis leikkimökki on ahkerassa käytössä.
Kätkettyjä viestejä ja salaluukkuja
Lattian alle perhe rakensi remonttien yhteydessä salaluukkuja. Kun pariskunta remontoi Matildan huonetta, he piilottivat sen lattian alle päivän lehden ja kertomuksen Tuomisen perheestä ilahduttamaan tulevia sukupolvia.
Perhe toteutti toisen keittiöremonttinsa vuonna 2010. Niko kokkaa mielellään avotulella. Talvella etenkin leivinuunia käytetään lähes päivittäin. Kesäisin hän valmistaa ruoan pihan hiiligrillissä.
Keittiön saarekkeella on lähinnä sosiaalinen syy, jottei kokin tarvitsisi olla selkä perheeseen tai ystäviin päin. Kodissa on kaappitilaa tietoisesti vähän, jotta tavaraa ei kertyisi liikaa.
Vanha puusauna remontoitiin muutama vuosi sitten. Kylpyhuoneeseen haluttiin kuusikulmaiset lattiakaakelit. Kylpyamme ostettiin paikallisen talon takapihalta lojumasta. Niko pinnoitti sen Jaeger-emalilla. Lauteet on rakennettu tuppeensahatusta haavasta.
Hinta ei ratkaise
Katariinan ja Nikon sisustusfilosofia on se, ettei huonekaluissa ja esineissä pidä näkyä niiden hinta. Monet huonekaluista ovat osuneet vastaan ilmaiseksi tai ainakin hyvin edullisesti. Joissakin toisissa taas on nähty paljon vaivaa ja maksettu niistä reilumminkin. Näin on saatu esimerkiksi korjattua pieteetillä jokin rakas huonekalu, remontoitu oman ajatuksen tai talon hengen mukaisesti joku huone, tai saatu kauan aikaa haaveiltu tuote.
Harppitekniikkaan on oltu tyytyväisiä lähes kaksikymmentä vuotta, toihan se perheen rauhalliseen pihapiiriin tammien suojaan.
Läntisellä Uudellamalla sijaitsevassa Mustion ruukissa on vanhaa rakennuskantaa ja laajoja puistoalueita.
Koti
Mustiossa
Vanhan puutalon puolikas, noin 200 m².
Asukkaat
Katariina ja Niko Tuominen, lapset Lennart, 18,
Alvar, 16, ja Matilda, 6.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2