Artikkeli
Olohuoneessa on ruotsalaisen Carl Malmstenin suunnittelema sohva, joka hankittiin Bukowskin huutokaupasta. Iso taideteos on Kari Riipisen sekatekniikkatyö. Oikealla on Leenan tekemää taidetta. Seinävalaisimen Tapanin veli Petteri pelasti roskalavalta, se on Vartiokylän kirkon vanha valaisin.

Olohuoneessa on ruotsalaisen Carl Malmstenin suunnittelema sohva, joka hankittiin Bukowskin huutokaupasta. Iso taideteos on Kari Riipisen sekatekniikkatyö. Oikealla on Leenan tekemää taidetta. Seinävalaisimen Tapanin veli Petteri pelasti roskalavalta, se on Vartiokylän kirkon vanha valaisin.

Mia Lund­berg ku­vat Mart­ti Jär­vi

Keraamikko Leena Kouhialle ja muusikko Tapani Rinteelle joulu on mielentila

Keraamikko Leena Kouhian ja muusikko-säveltäjä Tapani Rinteen koti Helsingin Punavuoressa pukeutuu jouluun pienin elein. Heidän mielestään joulu on ennen kaikkea mielentila, ja tärkeintä on levähtää ja olla yhdessä.

Lasiveranta teetettiin seitsemän vuotta sitten. Kesäisin verannalla syödään aamiainen joka aamu ja talvisin se on hyvä tuuletustila ja jääkaapin jatke.

Lasiveranta teetettiin seitsemän vuotta sitten. Kesäisin verannalla syödään aamiainen joka aamu ja talvisin se on hyvä tuuletustila ja jääkaapin jatke.

Olohuoneen näyttävä puulipasto on ostettu Kalliosta käytettyjen tavaroiden liikkeestä, se on ollut aikoinaan poliisilaitoksen arkistokaappi. Kaapin päällä on Kristiina Uusitalon taideteos. Tapanin roskalavalta löytämä pöytälevy on olohuoneen pöytänä.

Olohuoneen näyttävä puulipasto on ostettu Kalliosta käytettyjen tavaroiden liikkeestä, se on ollut aikoinaan poliisilaitoksen arkistokaappi. Kaapin päällä on Kristiina Uusitalon taideteos. Tapanin roskalavalta löytämä pöytälevy on olohuoneen pöytänä.

Kor­kei­den ki­vi­ta­lo­jen ym­pä­röi­mäl­lä kort­te­li­pi­hal­la on yk­si­ker­rok­si­nen ra­ken­nus, jos­sa on isot ruu­tuik­ku­nat. Sii­nä on Lee­na Kou­hi­an ja Ta­pa­ni Rin­teen koti, joka oli alun pe­rin me­tal­li­pa­ja. Pa­ris­kun­ta os­ti työ­ti­laan re­mon­toi­dun asun­non 24 vuot­ta sit­ten.

– Ta­pa­ni näki He­sa­ris­sa asun­toil­moi­tuk­sen, jos­sa luki: ”Tääl­lä voit har­ras­taa vaik­ka trum­pe­tin­soit­toa.” Muu­sik­ko Ta­pa­ni soit­ti asun­non vä­lit­tä­jäl­le ja ky­syi: Voi­ko siel­lä har­joit­taa am­mat­tia ja soit­taa vaik­ka sak­so­fo­nia?

Lee­na muis­te­lee, et­tei huu­mo­ri teh­nyt vai­ku­tus­ta vä­lit­tä­jään, mut­ta ta­paa­mi­nen so­vit­tiin joka ta­pauk­ses­sa. He me­ni­vät kat­so­maan ti­laa. Pie­nes­sä pi­ha­ra­ken­nuk­ses­sa oli me­tal­li­pa­ja, joka oli lo­pet­ta­mas­sa toi­min­taan­sa, ja ti­laa ol­tiin muut­ta­mas­sa asuin­käyt­töön ra­ken­nus­liik­keen toi­mes­ta.

– Muis­tan et­tä me­tal­li­pa­jan työ­mie­het kum­mek­sui­vat, kuin­ka saa­toim­me suun­ni­tel­la sitä ko­dik­si, Lee­na ker­too.

Lee­na ja Ta­pa­ni pää­si­vät vie­lä vai­kut­ta­maan suun­ni­tel­tui­hin muu­tok­siin. Ra­ken­nus­liik­keen te­ke­mät suun­ni­tel­mat ja huo­ne­ja­ko ei­vät miel­lyt­tä­neet hei­tä.

Täl­lä het­kel­lä Lee­na ja Ta­pa­ni asu­vat kah­des­taan, seu­ra­na lab­ra­dood­le-koi­ra Lii­sa. Ai­kuis­tu­neet lap­set Teo ja Ee­va ovat jo muut­ta­neet pois. Teo on mai­se­ma-ark­ki­teh­ti ja va­lo­ku­vaa­ja Ee­va asuu Lon­toos­sa.

Taidetta on paljon, ja varastossa sitä on kaksi rullakollista lisää, sillä kaikki ei mahdu esille. Kissa ja tyttö -aiheiset maalaukset ovat Eeva-Leena Eklundin. Uutistenlukija Urpo Martikaisen akvarelli on Eklundin keltataustaisen teoksen alla. Osmo Rauhalan teos on ryhmässä alimmaisena.

Taidetta on paljon, ja varastossa sitä on kaksi rullakollista lisää, sillä kaikki ei mahdu esille. Kissa ja tyttö -aiheiset maalaukset ovat Eeva-Leena Eklundin. Uutistenlukija Urpo Martikaisen akvarelli on Eklundin keltataustaisen teoksen alla. Osmo Rauhalan teos on ryhmässä alimmaisena.

Uu­den op­pi­mi­sen in­to

Leh­ti­jut­tu­jen ku­vauk­set ovat Lee­nal­le tut­tu­ja. Hä­nen en­sim­mäi­nen am­mat­tin­sa oli mas­kee­raa­ja, ja hän teki 30 vuot­ta mas­kee­raus­ta te­at­te­riin ja elo­ku­viin sekä meik­kaus­ta muo­din ja ai­ka­kaus­leh­tien jut­tui­hin ja mai­nok­siin. Hä­nel­lä on myös mark­ki­noin­nin ja mai­non­nan vi­su­aa­li­sen suun­nit­te­lun MAT-tut­kin­to sekä Tu­run yli­o­pis­tos­ta fi­lo­so­fi­an mais­te­rin tut­kin­to. Vii­mei­sin on ke­ra­miik­ka-alan am­mat­ti­tut­kin­to.

– Mi­nul­la on halu op­pia uut­ta. Kai­kis­ta kou­lu­tuk­sis­ta­ni on ol­lut val­ta­vas­ti hyö­tyä, ja hyö­dyn­nän kaik­kea op­pi­maa­ni ny­kyi­ses­sä­kin yri­tyk­ses­sä­ni.

Lee­nan Raa­ka Rå -ke­ra­miik­ka­y­ri­tys sai al­kun­sa har­ras­tuk­ses­ta, joka toi vas­ta­pai­noa te­o­reet­ti­siin opin­toi­hin.

– Fi­lo­so­fi­an opin­not opet­ti­vat mi­nut ky­see­na­lais­ta­maan. Opin­to­jen jäl­keen he­rä­si halu teh­dä jo­tain kä­sil­lä. Me­nin ke­ra­miik­ka­kes­kus Sep­ta­ri­aan te­ke­mään it­sel­le­ni ke­ra­miik­kaa. Siel­lä har­joit­te­lin ja opis­ke­lin it­sek­se­ni sekä tein pal­jon as­ti­oi­ta. Ja­oin ku­via te­ke­mis­tä­ni töis­tä, ja niis­tä kiin­nos­tui­vat muut­kin. Ih­mi­set ha­lu­si­vat os­taa as­ti­oi­ta mi­nul­ta. Sil­loin he­rä­si aja­tus omas­ta ke­ra­miik­ka­y­ri­tyk­ses­tä, Lee­na ker­too.

Keittiö tehtiin silloin, kun Leena ja Tapani ostivat asunnon. Leena on suunnitellut mielessään uudenlaisen järjestyksen, mutta koska keittiö on neutraali ja ehjä, kynnys remontoimiseen on iso.

Keittiö tehtiin silloin, kun Leena ja Tapani ostivat asunnon. Leena on suunnitellut mielessään uudenlaisen järjestyksen, mutta koska keittiö on neutraali ja ehjä, kynnys remontoimiseen on iso.

Asunnon keskellä oleva teräspalkki on muistona metallipajasta. Palkissa oleva lenkki odottaa Tapanin haaveen toteumista eli Eero Aarnion riippuvaa Kupla-tuolia.

Asunnon keskellä oleva teräspalkki on muistona metallipajasta. Palkissa oleva lenkki odottaa Tapanin haaveen toteumista eli Eero Aarnion riippuvaa Kupla-tuolia.

Savi syö sut

Raa­ka Rå viet­ti tänä vuon­na kym­men­vuo­tis­juh­li­aan.

– Ha­lu­sin läh­teä ko­kei­le­maan sii­pi­ä­ni ke­ra­miik­ka-alan yrit­tä­jä­nä, ha­lu­sin ra­ken­taa oi­ke­an fir­man ja vah­van brän­din. Mi­nul­la oli jo ym­mär­rys mark­ki­noin­nis­ta ja tuot­tei­den ra­ken­ta­mi­ses­ta.

Työ ja­kau­tuu kah­teen: tai­de- ja käyt­tö­ke­ra­miik­kaan. Raa­ka­Rå:lla on yri­ty­syh­teis­työ­tä ja ul­ko­maan­vien­tiä, se on teh­nyt as­ti­oi­ta yli 20 ra­vin­to­laan Suo­mes­sa ja ul­ko­mail­la.

– En­sim­mäi­set seit­se­män vuot­ta tein töi­tä mel­kein päi­vit­täin. Savi on sel­lai­nen ma­te­ri­aa­li, et­tä se syö sut. Pi­dän työs­tä­ni to­del­la pal­jon. Eh­dot­to­mas­ti pa­ras­ta sii­nä ovat tyy­ty­väi­set asi­ak­kaat ja kau­nis pa­lau­te heil­tä, Lee­na sa­noo.

Leena sai Valtion taidekeskustoimikunnan kohdeapurahan. Hän tutki Uudenmaankadun rakennusten arkkitehtonisia yksityiskohtia ja niiden innoittamana syntyi teossarja. Kuvassa olevat keraamiset levyt ja kukkarasia ovat osa teossarjaa.

Leena sai Valtion taidekeskustoimikunnan kohdeapurahan. Hän tutki Uudenmaankadun rakennusten arkkitehtonisia yksityiskohtia ja niiden innoittamana syntyi teossarja. Kuvassa olevat keraamiset levyt ja kukkarasia ovat osa teossarjaa.

Koti on kuva mi­nus­ta – meis­tä

Lee­nan ja Ta­pa­nin koti on ra­ken­tu­nut pik­ku­hil­jaa. Kaik­ki on kier­rä­tet­tyä tai os­tet­tu di­va­reis­ta. Hei­dän ys­tä­vän­sä Kir­si Va­lan­nin suun­nit­te­le­ma Syli-soh­va on har­vo­ja uu­te­na han­kit­tu­ja huo­ne­ka­lu­ja. Ka­lus­teet ovat pää­o­sin puu­ta, tam­mea ja koi­vua.

– Ko­tim­me vä­rit ja esi­neet ker­to­vat myös mei­dän ta­ri­naam­me, ne ovat pit­kin elä­män mat­kaa tul­leet mu­kaan. Ko­ti­han on ta­val­laan kuva mi­nus­ta, meis­tä, Lee­na poh­tii.

Lee­na löy­si Tori.fi:stä 1800-lu­vun Tho­net-kei­nu­tuo­lin, joka he­rät­ti hä­nes­sä tun­tei­ta. Hän os­ti sen ja kun­nos­tut­ti.

– Ka­lus­tei­den pa­ti­na on iha­naa, elä­män jäl­ki kiin­nos­taa mi­nua. Har­voin is­tun kei­nu­tuo­lis­sa, mut­ta si­tä­kin use­am­min kat­se­len sitä ja ihas­te­len tai­do­kas­ta puu­se­pän­työ­tä. Sil­loin sy­dä­me­ni sy­käh­tää. Se on enem­män kuin vain tuo­li, se ker­too his­to­ri­aa ja saa mie­li­ku­vi­tuk­sen ja muis­tot liik­keel­le, Lee­na ku­vai­lee.

Ruo­ka­pöy­dän täy­tyy ol­la iso, sen ym­pä­ril­lä vie­te­tään suu­rin osa ajas­ta ko­to­na. Ruo­kai­lu­ryh­män osat on os­tet­tu huu­to­kau­pas­ta, pöy­dät ovat eri ai­kaan han­kit­tu­ja ja hie­man eri­lai­sia.

– Mut­ta ne voi aset­taa pe­räk­käin tai vie­rek­käin yh­dek­si suu­rek­si pöy­däk­si, sil­lä ne ovat tis­mal­leen sa­man­kor­kui­sia, Lee­na iloit­see.

Ai­ka ajoin Lee­naan is­kee vä­ri­ja­no. Vä­rien täy­tyy kui­ten­kin ol­la har­mo­ni­as­sa kes­ke­nään, ol­tiin sit­ten ko­to­na tai ke­ra­miik­ka­pa­jal­la.

– Lem­pi­vä­reis­tä­ni on ikään kuin höy­lät­ty jo­tain pois tai hiek­ka­pa­pe­ril­la hie­man hi­ot­tu, hän ku­vai­lee.

Makuuhuoneen yhteen seinään Leena halusi suurikuosisen Mind the Gapin Jardin Sauvage -tapetin. Seinällä ylimpänä on Marja Helanderin teos ja sen alla kuvataiteilija Timur Novikovin teos. Samettinen päivä-peitto on ostettu Mokosta ja kuviollinen Armas Designista.

Makuuhuoneen yhteen seinään Leena halusi suurikuosisen Mind the Gapin Jardin Sauvage -tapetin. Seinällä ylimpänä on Marja Helanderin teos ja sen alla kuvataiteilija Timur Novikovin teos. Samettinen päivä-peitto on ostettu Mokosta ja kuviollinen Armas Designista.

Makuuhuoneen vaatekaapit ovat peräisin Kallion poliisilaitokselta. Vanhoissa pukukaapeissa on vielä jäljellä työntekijöiden nimilaput.

Makuuhuoneen vaatekaapit ovat peräisin Kallion poliisilaitokselta. Vanhoissa pukukaapeissa on vielä jäljellä työntekijöiden nimilaput.

Jou­lu­na ote­taan ren­nos­ti

Jou­luun ei Lee­nan mu­kaan lii­ty tra­di­ti­oi­ta.

– Vä­lil­lä ol­laan isol­la po­ru­kal­la, vä­lil­lä Ta­pa­nin kans­sa kah­des­taan. Las­ten ol­les­sa pie­niä olim­me Gran Ca­na­ri­al­la jou­lun, se ei tun­tu­nut omal­ta. Mut­ta eh­kä joku jou­lu me­nem­me Ee­van luok­se Lon­too­seen, se oli­si mu­ka­vaa ko­kea, Lee­na haa­vei­lee.

Jou­lu­na ote­taan ren­nos­ti ei­kä hös­sö­te­tä. Lah­jo­ja han­ki­taan vain muu­ta­ma jos ol­len­kaan, ja ne ovat käy­tän­nöl­li­siä, ne syö­dään tai juo­daan pois.

– Mi­nul­le jou­lu on en­nen kaik­kea asen­ne. Se tar­koit­taa meil­le yh­des­sä­o­loa ja hen­gäh­dys­tau­koa. Tun­nel­ma tu­lee pie­nes­tä; ku­kis­ta, kynt­ti­löis­tä ja viik­ko­sii­vouk­ses­ta, sa­noo Lee­na.

Yk­si pe­rin­ne jou­lus­sa kui­ten­kin on: Ta­pa­ni toi­mii juh­lien dj:nä.

Asunnon edustalla on pieni puutarha pöytineen ja penkkeineen.

Asunnon edustalla on pieni puutarha pöytineen ja penkkeineen.

KOTI

Hel­sin­gin Pu­na­vuo­res­sa

Pi­ha­ra­ken­nus ra­ken­net­tu 1921, muu­tet­tu asuin­käyt­töön 2002, kaik­ki­aan va­jaat 100 m2.

ASUK­KAAT

Ke­raa­mik­ko Lee­na Kou­hia ja muu­sik­ko-sä­vel­tä­jä Ta­pa­ni Rin­ne.
Ins­tag­ra­mis­sa @raa­ka_ra @lee­na­kou­hia @ta­pa­ni­rin­ne @rin­ne­ra­dio.

Tilaa uutiskirje
Tilaa uutiskirje