Teksti Mira Jalomies
Kuvaaja Peppe Mancuso
Machu Picchu
Mikä?
Machu Picchu rakennettiin 1400-luvulla. Se saattoi olla inkakuninkaan kesäpalatsi tai kaupunki, tarkkaa käyttötarkoitusta ei tiedetä. Mysteeri on sekin, miksi se hylättiin 1530-luvulla espanjalaisten valloittajien saavuttua; he eivät sinne koskaan päätyneet. Yhdysvaltalainen tutkimusmatkailija Hiram Bingham löysi viidakon kätkemät rauniot vuonna 1911. Ne ovat Unescon maailmanperintökohde.
Miten?
Ollantaytambosta mennään Machu Picchu puebloon junalla. Junaliput voi ostaa netistä tai asemalta Peru Railin toimistosta. Cuscosta on myös suora junayhteys Machu Picchu puebloon (matka kestää kolme tuntia suuntaansa) – yhteyttä kannattaa hyödyntää paluumatkalla. Myös päiväretki Cuscosta on mahdollinen, mutta ei suositeltava: kiire pilaa kokemuksen ja sadekin voi yllättää. Pääsylippu raunioille kannattaa ostaa etukäteen netistä, sillä alueelle on päiväkiintiö. Voit ostaa lipun täältä.
Missä yöpyä?
Machu Picchu pueblon parhaita hotelleja on tyylikäs Sumaq.
Autoliikenne on laaksossa ja vuoristoteillä vähäistä, mutta matkantekoa saattaa hidastaa lammaslauma. Monet seudun asukkaat saavat yhä elantonsa perinteisestä maanviljelyksestä, joskin nykyään yhä useammat myös turismista.
Inca Písacin rauniolinnoitus kohoaa vuorenharjanteella kolmentuhannen metrin korkeudella, rotkojen piirittämänä. Vatsanpohjassa muljahtaa, kun katselemme näkymiä sen huipulta, Aurinkotemppelin jäänteiltä.
Ympärillä piirtyvät Andien puuttomat rinteet. Kaukana alapuolella levittyy vehmas jokilaakso. Vieressä, pystysuorassa seinämässä, erottuu ikivanha hautausmaa kalliorinteeseen kaiverrettuine koloineen.
Sijainti on huikea, kuten inkojen seremoniakeskuksilla aina. Ne tehtiin mahdollisimman korkeille paikoille, suojaan tulvilta ja lähelle aurinkoa, heidän tärkeintä jumalaansa.
Vaikutuksen tekee myös rakennelmien taidokkuus. Suuret, sileiksi hiotut kivipaadet lomittuvat toistensa muotoihin ilman laastia niin tarkasti, että niiden väliin mahtuisi tuskin hiussuortuvakaan.
Lue myös: Luksusloma Kanarialla - Tässä parhaat vinkit
Mystinen Machu Picchu piilottelee yli 2400 metrin korkeudella, Urubamba-joen yläpuolella. Sen käyttötarkoitus on yhä mysteeri. Se saattoi olla uskonnollinen ja hallinnollinen keskus, kuninkaallinen lomanviettopaikka tai kunnon kaupunki. Sitäkään ei tiedetä, miksi se hylättiin.
Perinteistä maaseutua
Pisacin komeat rauniot ovat ensimmäinen asia, jonka näemme vuorten reunustamasta Urubamba-joen laaksosta. Luonnonkaunis perulainen maaseutu oli kauan sitten inkavaltakunnan ydinalueita viljelyksineen, asumuksineen ja palvontapaikkoineen. Seutu tunnetaankin paremmin nimellä Valle Sagrado, Pyhä laakso.
1200–1500-luvuilta juontuvat historialliset miljööt ovat tallella, mutta niiden arvo on oivallettu vasta hiljattain. Laakso miellettiin pitkään vain kauttakulkuväyläksi matkalla Cuscosta, muinaisesta pääkaupungista, kohti mystistä Machu Picchua.
Mutta nyt tiet ovat hyvät ja nähtävyydet kunnostettuja. Alueesta on kehkeytynyt matkakohde itsessään.
Monet matkailijat poikkeavat laaksoon yhä pikaisesti, päiväretkellä. Me viivähdämme muutaman yön yli, sillä haluamme tutkia sitä omaan tahtiin. Machu Picchu voi vielä hetken odottaa.
Lue myös: Slovenia - monipuolinen matkailumaa
Teiden varsilla ja toreilla myydään seudulle tyypillisiä käsin kudottuja villavaatteita ja -tekstiileitä, kuten puseroita, myssyjä, huiveja ja kangaslaukkuja. Illan viiletessä ne tulevat tarpeeseen.
Käsitöitä ja tsiljoonia tähtiä
Linnakkeelta laskeudumme alas Pisacin kylään. On sunnuntai, yksi viikon tärkeimmistä markkinapäivistä. Väkeä on paljon, mutta tunnelma on leppoisa.
Pääaukiolla hyörivät knalli- ja lierihattuihin sonnustautuneet rouvat pikkulapsineen. Myyntipöydillä ja pressujen päällä tuoksuvat hedelmät, vihannekset, yrtit ja leikkokukat. Asiakkaat kantavat selässään riemunkirjavia kantoliinoja, joiden sisälle ostokset kääräistään.
Kujille levittyneissä kojuissa hehkuvat värikkäät villavaatteet ja -tekstiilit. Puserot, myssyt ja huivit näyttävät auringonpaahteessa tukahduttavilta, mutta illan tullen ne tulevat tarpeeseen.
Kietoudun uuteen villasaaliini, kun keinuttelen riippumatossa hotellin pihamaalla, keskellä hiljaista, harvaan asuttua maaseutua. Pään yllä tuikkii ihmeellinen yötaivas. Ohuessa, puhtaassa vuoristoilmassa, kaukana katu-ja mainosvaloista tähtien tuike on maaginen.
Mukissani höyryää kokapensaan lehdistä uutettu mieto yrttitee. Mate de coca ei huumaa, vaan lievittää vuoristotaudin oireita, kuten päänsärkyä. Pääni ei ole kipeä, mutta juoma sopii tunnelmaan. Hyödynsiväthän kokanlehtiä inkatkin aikoinaan.
Pisacin kylässä pidetään laakson suurimmat markkinat. Lähiseudun maanviljelijät kauppaavat vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Valtaosa kojuista on kuitenkin suunnattu matkailijoille. Niissä myydään villasta neulottuja vaatteita, värikkäitä kankaita, huopia, kasseja, puuesineitä ja muita käsitöitä.
Yrteillä täytetty, grillattu marsu on Perussa arvostettua ruokaa. Sitä saa monista ravintoloista, mutta erityisen hyvää sen kerrotaan olevan Lamayn kylässä, matkalla Písacista Urubambaan.
Viljelmiksi pengerretty rinteet
Seuraavana päivänä etenemme yhä hienompiin maisemiin. Ajelemme taksilla maissiviljelmien ja violetteina kukkivien kvinoapeltojen ohitse ylös vuorten kuvetta. Ylhäältä avautuu panoraama ikilumen peittämiin huippuihin.
Ylängöllä ihmettelemme Morayn kuvauksellisia maanpainaumia. Syvimmän montun sisärinteet on pengerretty kauttaaltaan alaspäin pieneneviksi säntillisiksi kehiksi, vähän kuin amfiteatterissa.
Olemme nähneet vastaavanlaisia, satojen vuosien takaisia pengerryksiä seudulla muuallakin. Niitä on tehty sinne tänne rinteille, viljelysmaiksi ja eroosiota estämään. Nämä ovat kuin maisemataidetta.
Arvellaan, että Moray toimi koelaboratoriona, jossa inkat tutkivat erilaisten ilmasto-olosuhteiden vaikutuksia viljelyskasveihinsa. Paikka on otollinen, sillä lämpötilaero kuopan pohjalla ja sen reunalla saattaa olla jopa 15 astetta.
Lue myös: Trinidad - Kuuban helmi Karibianmeren rannalla
Machu Picchu pueblon pienen ulkoilmakylpylän vesi saadaan kuumasta lähteestä.
Altaat sijaitsevat vehreiden vuorenrinteiden välissä, joen varrella.
Menneen ja nykymaailman välissä
Pyhän laakson ilmapiiri on viehättävän vanhanaikainen ja seisahtunut. Ollantaytambon kyläkeskustassa se korostuu entisestään.
Mukulakivikujat ovat alun perin 1200-luvulta ja autoilta suljettuja. Niillä tulee vastaan rähjäisiä koiria ja kirjailtuihin perinnevaatteisiin pukeutuneita kyläläisiä. Kaikkialla tuoksuu savulle ja kypsyville aterioille.
1500-luvulla Peruun saapuneet espanjalaisvalloittajat omivat paikkakunnan inkoilta ja uudistivat talot kolonialistiseen tyyliin. Monien kotien seinissä erottuvat yhä suuret, hyvin muotoillut kivet. Uudisasukkaat hakivat ne kylää reunustavalta kukkulalta, temppelilinnoituksesta, joka kilpailee hyvinkin komeudessaan Pisacin raunioiden kanssa.
Toisaalta kylään on ujuttautunut myös nykyaikaisempi elämä ravintoloineen. Monen matkailijan reitti Machu Picchulle kulkee paikkakunnan kautta. Autolla ei pääse pidemmälle. Loppumatka on taitettava jalan, tai junalla kuten mekin teemme.
Puolentoista tunnin junamatkaa siivittävät panhuilumusiikki ja yhä vehreämmiksi käyvät näkymät. Pääteasemalla, Machu Picchu pueblossa, kasvillisuus uhkuu jo pilvimetsän runsautta ja kosteutta.
Matkailijoille tehty joenvieruskylä on viimeinen yöpaikka matkalla rauniokaupunkiin. Määränpää lymyää korkealla kylän yläpuolella, vuoren päällä, näkymättömissä.
Lue myös: Nämä paikat inspiroivat - sisustusbloggaajien suosikkimatkakohdetta
Paikallisten perinneasut ovat värikkäästi kuvioituja. Paksut villavaatteet lämmittävät vuoriston koleudessa.
Häkellyttävä Machu Picchu
Bussi kiemurtelee aamuhämärissä ylös jyrkkää sademetsän peittämää vuorensivua. Matkan viimeisellä osuudella jännittää. Entä jos inkojen maineikkain kaupunki onkin pettymys?
Ehdimme perille ensimmäiselle näköalatasanteelle juuri, kun päivän ensi säteet osuvat pilvien välistä rakennelmiin. Olemme saapuneet Auringon valtakuntaan.
Istahdan kivelle kolmeksi vartiksi. Niin kauan kestää tallentaa näkymä ikuiseen muistiin. Vasta sitten lähden kipuamaan portaita, tutkimaan temppeleitä, kuninkaallista hautaa ja asumusten väleissä olevia käytäviä, joiden sokkeloisuus ei näy valokuvissa.
Kuvat eivät myöskään paljasta kaupungin hurjia korkeuseroja, turistien paljoutta eivätkä sitä, miten nopeasti sää vuorenharjanteella voi muuttua, paahteesta rankkasateeseen.
Mikään valokuva ei myöskään näytä maisemaa koko laajuudessaan ja mahtavuudessaan. Rauniokaupunki on täydellisen eristynyt, yksin keskellä loputtomiin jatkuvia vehreitä Andeja. Sijainti on epätodellinen.
Machu Picchulle tullessa kannatti kuitenkin viivytellä. Ilman laaksossa vietettyjä päiviä paikka saattaisi tuntua vain ainutlaatuiselta nähtävyydeltä. Nyt se tuntuu myös osalta inkojen tarinaa.
Lue myös: 5 erilaista rannikkoreittiä Etelä-Afrikassa
Pyhä laakso
Miten?
Cuscosta tehdään päiväretkiä laaksoon. Seutua on myös helppo tutkia omin päin vuokraamalla taksi ja vaikka opaskin, hinnat ovat kohtuulliset. Myös laakson hotellit järjestävät retkiä nähtävyyksille.
Missä yöpyä?
Laaksoon on avattu viime vuosina useita hyviä hotelleja luonnon helmaan. Perulaisen Casa Andina -ketjun Valle Sagrado -hotelli on miellyttävä ja kohtuuhintainen. Ylellisiä vaihtoehtoja ovat Tambo del Inka ja Hotel Rio Sagrado.
Lue myös:
Trooppista Rio de Janeiroa leimaavat hulppeat maisemat ja brasilialainen rentous
Hongkong ja Macao yllättävät monin tavoin
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2