Ke­sä­ko­ti Pyh­tääl­lä.

1970-lu­vun alus­sa ra­ken­net­tu Bun­ga­low-talo, 100 ne­li­ö­met­riä, ja kol­me myö­hem­pää li­sä­ra­ken­nus­ta.

Asuk­kaat: Teks­tii­li­tai­tei­li­ja Ei­ja Ra­sin­mä­ki, hä­nen lap­sen­sa ja las­ten per­heet.

Rakennukset istuvat kauniisti ja eleettömästi saaristolaismaisemaan.

Krista Keltanen

Teks­tii­li­tai­tei­li­ja Ei­ja Ra­sin­mä­ki löy­si per­heel­leen ke­sä­pa­ra­tii­sin ul­ko­saa­res­ta Pyh­tääl­tä, itäi­sel­tä Suo­men­lah­del­ta. Yk­si­näi­ses­sä nie­men­kär­jes­sä sei­soi 1970-lu­vul­la ra­ken­net­tu val­mis­puu­ta­lo­jen klas­sik­ko, Bun­ga­low. Sitä ym­pä­röi­vät val­ta­vat, si­le­ät kal­li­ot ja Pyh­tään seu­dul­le tyy­pil­li­set suu­ret siir­to­loh­ka­reet.

– Ihas­tuin pai­kan ai­nut­laa­tui­seen tun­nel­maan ja ta­lon ajat­to­maan muo­to­kie­leen, Ei­ja ker­too.

Kesäkodissa on paljon Eijan taiteilijaystävien teoksia. Kaija Siitari on valmistanut olohuoneen epäsymmentrisen kaapiston. Kaapiston päällä on alttaritaulu Jumalan valvova silmä merellä, jonka on valmistanut Raija Weisenberg.

Krista Keltanen

Punotut japanilaisvaikutteiset seinämät, jotka liukuvat makuutilojen oviksi, ovat Eijan suunnittelemat. Ovien takaa paljastuu kolmen hengen makuuhuone kerrosvuoteineen. Vanha seinäkaappi on hankittu antiikkihuutokaupasta.

Krista Keltanen

Saunatuvan makuuhuoneen ikkunat aukeavat merelle. Eija on suunnitellut tekstiilit, jotka on kudottu omassa tehtaassa. Perhe on asunut Intiassa pitkiä aikoja perheyrityksen vuoksi.

Krista Keltanen

Elee­tön Bun­ga­low

Kun Ei­ja os­ti pai­kan vuon­na 1982, ta­loon kuu­lui­vat keit­tiö, ruo­kai­lu­ti­la ja suu­ri huo­ne, jo­hon edel­li­set omis­ta­jat oli­vat si­joit­ta­neet val­ta­van pyl­väs­vuo­teen. Ei­jal­la oli tuol­loin kak­si ty­tär­tä, ja myö­hem­min syn­tyi kak­si li­sää, jo­ten ta­los­ta piti saa­da sekä isom­pi et­tä toi­mi­vam­pi.

En­sin ta­lon me­ren puo­lei­seen pää­tyyn ra­ken­net­tiin li­sä­o­sa. Sin­ne saa­tiin olo­huo­neen jat­keek­si toi­nen huo­ne, jon­ka ta­ka­na on kak­si ma­kuu­ti­laa. Ma­kuu­ti­lat on pii­lo­tet­tu kah­den liu­kuo­ven taak­se.

– Kaik­kien yl­lä­tyk­sek­si kum­man­kin oven ta­kaa pal­jas­tuu ma­kuu­ti­lat nel­jäl­le, Ei­ja ker­too.

Ke­sä­paik­kaa laa­jen­net­tiin jäl­leen 1998–99. Apu­na oli ark­ki­teh­ti Ul­la Hovi. Pää­ta­lon laa­jen­nuk­sen jäl­keen sen toi­seen pää­hän teh­tiin kak­si li­sä­ra­ken­nus­ta. Toi­ses­sa on kak­si ma­kuu­huo­net­ta, toi­ses­sa si­jait­se­vat sau­na ja suu­ri ma­kuu­huo­ne.

Keittiön sävymaailma on sininen. Eija ja lapset maalasivat kaappien oviin ja laatikoihin kuvioita.

Krista Keltanen

Keittiön pinnatuolit ja pyöreä pöytä jäivät edelliseltä omistajalta. Suureen avohyllykköön mahtuvat isonkin perheen astiat. Sormipaneeleilla somistetun sinisen ovan taakse kätkeytyy suuri ruokakaappi, joka tehtiin vanhan saunan paikalle.

Krista Keltanen

Ai­na uu­sia ide­oi­ta

Ei­ja Ra­sin­mä­ki oli vie­hät­ty­nyt al­ku­pe­räi­seen ta­loon. Hän ha­lu­si sääs­tää myös si­sus­tuk­ses­sa jo­ta­kin al­ku­a­jois­ta. Keit­ti­ön val­koi­nen pöy­tä ja pin­na­tuo­lit ovat yhä pai­kal­laan edel­lis­ten omis­ta­jien jäl­jil­tä. Myös olo­huo­neen kes­ki­ös­sä sei­so­va val­koi­nen tak­ka on al­ku­pe­räi­nen.

La­ris­sa muis­te­lee, et­tä hä­nen lap­suu­des­saan äi­dil­lä oli ai­na uu­sia ide­oi­ta mö­kin si­sus­ta­mi­seen. Hän myös to­teut­ti ne. Lat­ti­aan on maa­lat­tu suu­ria, har­mai­ta ruu­tu­ja. Keit­ti­ön kaa­pis­tot on maa­lat­tu kau­niis­ti. Ka­tois­sa on ku­vi­oi­ta.

Olo­huo­nee­seen Ei­ja suun­nit­te­li kiin­te­än kul­ma­soh­van, jon­ka puu­sep­pä val­mis­ti va­ne­ris­ta ja sor­mi­pa­nee­lis­ta. Ei­ja vii­meis­te­li soh­van köy­si­so­mis­tein ja si­ni­sin teks­tii­lein, jot­ka hän suun­nit­te­li it­se.

Alkuperäisen Bungalow-talon ikkunat ulottuvat lattiasta kattoon. Olohuoneen suuri seinä on liukuoven tapaan aukeavaa ikkunaa. Matot ovat Eija Rasinmäen tuotantoa. Valkoinen rottinkikaluste on Eijan suosikki ja siinä istuskellen katsotaan merta.

Krista Keltanen

La­si­sei­nä avau­tuu me­rel­le

Ke­sä­pai­kan ark­ki­teh­tuu­ri kun­ni­oit­taa kal­li­oi­ta ja mer­ta. Myös laa­jen­nuk­sen myö­tä per­he ha­lu­si suo­sia suu­ria ik­ku­noi­ta, jot­ka jat­ku­vat lat­ti­as­ta kat­toon ja tuo­vat saa­ris­ton kuin huo­neen sei­näk­si.

Olo­huo­neen suu­ri la­si­sei­nä au­ke­aa mel­kein ko­ko­naan si­vuun siir­ty­vä­nä liu­kuo­ve­na. Kun ovi on au­ki, ei tun­ne eroa ul­ko- ja si­sä­ti­lo­jen vä­lil­lä.

– Var­sin­kin ul­ko­mai­set vie­raam­me my­kis­ty­vät il­luu­si­os­ta, jos­sa ol­laan si­säl­lä, mut­ta ai­van kuin ul­ko­na, La­ris­sa ker­too.

Keit­tiö, ruo­kai­lu­ti­la ja olo­huo­ne ovat yh­tä suur­ta ti­laa. Si­sus­tus­ta kan­taa si­ni­nen. Sen sä­vyt tois­tu­vat keit­ti­ön kaa­pis­tois­sa, avo­hyl­lyil­lä ole­vis­sa as­ti­ois­sa, keit­ti­ön teks­tii­leis­sä ja ma­tois­sa.

Oman ke­sä­ko­din ma­tot ovat pää­o­sin teks­tii­li­tai­tei­li­ja Ei­ja Ra­sin­mä­en te­ok­sia, mut­ta myös muu­ta­ma Fi­nar­ten uu­tuus on pääs­syt mu­kaan jouk­koon.

Krista Keltanen

Tie­sit­kö?

Bun­ga­low on val­mis­ta­lo­jen klas­sik­ko

Ark­ki­teh­ti Ju­ha­ni Vai­nio suun­nit­te­li 1968 Ku­ten ha­lu­at­te -ni­mi­sen pui­sen ra­ken­ne­jär­jes­tel­män. Sen tuot­ti toi­mi­ni­mi Bun­ga­low, jos­ta ta­lo­kin sai ni­men­sä. Talo koot­tiin, 375 x 375 cm:n puu­mo­duu­leis­ta. Bun­ga­low oli tar­koi­tet­tu lä­hi­ö­ra­ken­ta­mi­seen. Aja­tus oli luo­da muun­nel­ta­via val­mis­ta­lo­ja. En­sim­mäi­set kak­si­ker­rok­si­set Bun­ga­lo­wit val­mis­tui­vat Poh­jois-Ta­pi­o­laan. Suo­men en­sim­mäi­sil­lä asun­to­mes­suil­la, Tuu­su­las­sa vuon­na 1970, oli ko­ko­nai­nen kort­te­li Bun­ga­lo­we­ja.