Päi­vä on vuo­den har­main. Aje­lem­me va­lo­ku­vaa­jan kans­sa koh­ti In­koo­ta, mut­ta Goog­le Maps ei osaa neu­voa tie­tä pe­ril­le saak­ka. Soi­tan mää­rän­pääs­säm­me asu­val­le si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja Sen­ja Leh­to­lal­le. Hän neu­voo rei­tin pit­kin mut­kit­te­le­vaa ja kum­pui­le­vaa hiek­ka­tie­tä, idyl­li­sel­le pie­nel­le pu­na­mul­ta­mö­kil­le as­ti. Pe­ril­lä, kes­kel­lä pel­to­mai­se­maa, on täy­del­li­sen hil­jais­ta.

Ke­säl­lä 2022 Sen­jan hyvä ys­tä­vä kut­sui hä­net juh­liin ko­tiin­sa In­koo­seen. Kun Sen­ja näki pai­kan ja ta­lon mis­sä ys­tä­vä asui, hän huu­dah­ti: ”Elät mun unel­maa!”

Sen­ja ihas­tui mil­jöö­seen vä­lit­tö­mäs­ti. Toi­ve sa­man­lai­ses­ta asuin­pai­kas­ta jäi sil­tä sei­so­mal­ta lei­ju­maan maa­il­man­kaik­keu­teen, ja jo kak­si kuu­kaut­ta myö­hem­min Sen­ja kan­toi ta­va­roi­taan in­koo­lai­seen 55 ne­li­ön pu­na­mul­ta­mök­kiin.

Eteisen seinällä on Paula Kasurisen hauska naisfiguurihenkari, printti on muisto Barcelonasta.

Senja osti Tori.fi:stä Ikean ison metallihyllykön. Hän kaipasi ripauksen modernia ilmettä sisustukseen, ja avohylly toi kaivattua lisätilaa kauniille astioille ja asetelmille.

Hä­lys­tä hil­jai­suu­teen

Vain vuot­ta ai­em­min, ke­vääl­lä 2021, Sen­ja oli jou­tu­nut työ­ta­pa­tur­maan, jos­sa hän pu­to­si työ­maa­te­li­neel­tä vii­den met­rin kor­keu­des­ta. Ta­pa­tur­man seu­rauk­se­na Sen­jan oi­ke­an kä­den ran­ne ja ol­ka­pää mur­tui­vat. Sa­mal­la hän sai ai­vo­vam­man ja me­net­ti kuu­lon toi­ses­ta kor­vas­ta.

On­net­to­muu­den ai­kaan Sen­ja asui vuok­ral­la Hel­sin­gin Kal­li­os­sa. Vam­mas­ta joh­tu­va kuor­mit­tu­mi­nen sai hä­net kui­ten­kin pian miet­ti­mään muut­toa rau­hal­li­sem­paan ym­pä­ris­töön.

– Elä­mä Kal­li­os­sa oli ta­pah­tu­ma­ri­kas­ta ja hy­vin so­si­aa­lis­ta, ker­ras­saan iha­naa, mut­ta huo­ma­sin vä­sy­vä­ni siel­lä lii­ak­si. Kun sain tie­tää su­loi­sen pik­ku­mö­kin va­pau­tu­mi­ses­ta vuok­ral­le, ha­lu­sin oi­tis muut­taa maa­seu­dun rau­haan, Sen­ja muis­te­lee.

Moni tut­ta­vis­ta epäi­li, oli­ko hän ym­mär­tä­nyt, kuin­ka eri­lais­ta mar­ras­kui­nen maa­lai­se­lä­mä oli­si idyl­li­seen yöt­tö­mään yö­hön ja läm­pi­mään ke­sään ver­rat­tu­na.

– Kyl­lä minä ta­ju­sin, et­tei In­koos­sa ol­lut enää kesä sin­ne muut­ta­es­sa­ni, nau­raa Sen­ja ja jat­kaa:

– Epäi­lin pää­tös­tä­ni kui­ten­kin lo­pul­ta vain pie­nen ohi­kii­tä­vän het­ken. Olin ai­van fii­lik­sis­sä täs­tä täy­del­li­ses­tä hil­jai­suu­des­ta. Oli hie­no tun­ne as­tua oves­ta ulos ja ol­la rau­has­sa omas­sa pi­has­sa.

Seinällä vasemmalla on Senjan äidin, Teijan, tekemä punainen grafiikan työ. Värikäs maalaus on ystävän lapsen tekemä. Ylimmäisenä oleva teos on hankittu Taideteollisen korkeakoulun joulumyyjäisistä. Pieni maalaus ja keramiikkatyö ovat Kaisu Kaplinin.

Pikkutalo oli jo Senjan sinne muuttaessa remontoitu kauniisti. Keittiön vanhat yläkaapit Senja sai ottaa pois. Hän halusi lisää avaruutta ja avohyllyt, joihin asetella astiat esille. Metalliset hyllyt ovat Lehtorinteen mallistoa.

En­na­koin­nin opet­te­lua

Pie­nes­tä, pu­nai­ses­ta mö­kis­tä on vii­si ki­lo­met­riä mat­kaa lä­him­piin pal­ve­lui­hin In­koo­seen. Sik­si maal­le muut­ta­mi­nen tar­koit­ti Sen­jal­le myös uu­den­lai­sen en­na­koin­ti­tai­don opet­te­lua. Ai­kaa ku­luu pal­jon pe­ru­sa­si­oi­den ää­rel­lä; ruo­kaa lait­ta­es­sa, mö­kin läm­mit­tä­mi­ses­sä ja pi­ha­töis­sä. Te­le­vi­si­on kat­se­le­mi­nen jäi ko­ko­naan.

– Har­voin käyn esi­mer­kik­si pel­käs­tään ruo­ka­kau­pas­sa. Kun läh­den lii­ken­tee­seen, hoi­dan sa­mal­la ker­taa mon­ta asi­aa, Sen­ja ker­too.

Muu­tos toi kuin huo­maa­mat­ta mu­ka­naan myös mui­ta po­si­tii­vi­sia asi­oi­ta.

– Yh­täk­kiä huo­ma­sin, et­tä pai­kal­leen rau­hoit­tu­mi­sen myö­tä elä­mi­ses­tä tuli edul­li­sem­paa. Väi­tän, et­tä kii­vas­tah­ti­nen ar­ki saa ku­lut­ta­maan enem­män ra­haa, poh­tii Sen­ja.

Sa­mal­la hän sai huo­ma­ta, et­tä maa­lai­se­lä­mä oli mui­den­kin mie­leen. Ys­tä­vät ja lä­hei­set al­koi­vat kut­sua it­sen­sä ky­lään eten­kin ke­säl­lä. Pik­ku­ta­lon si­säl­le mah­tuu­kin so­pi­vas­ti muu­ta­ma yö­py­jä, ja ke­sä­ai­kaan pi­hal­le on tar­vit­ta­es­sa ol­lut help­po pys­tyt­tää pari telt­taa.

Kirjojen seassa seikkaillee muistoja maailmalta, pieni lasipingviini on Uudesta-Seelannista ja iso puinen pingviini Etelä-Afrikasta. Miniankka on saatu miesystävältä.

Hellan hyllyn reunalla istuva pieni valurautainen suojeluskeiju kuuluu taloon.

Puu­tar­ha in­nos­ti kas­va­tus­ko­kei­lui­hin

En­sim­mäi­se­nä In­koon-ke­sä­nä Sen­ja sii­vo­si ja rai­va­si in­nok­kaas­ti ta­loa ym­pä­röi­vää pi­ha­maa­ta. Syt­tyi ki­pi­nä kas­vat­taa, ko­keil­la ja op­pia uut­ta.

– Ih­met­te­lin kivi- ja puu­ka­so­ja ja rai­va­sin nii­tä osit­tain pois. Kas­va­neen kiin­nos­tuk­sen myö­tä aloin ot­taa asi­ois­ta sel­vää ja huo­ma­sin, et­tä puu­tar­han eri ka­soil­la oli­kin mer­ki­tyk­sen­sä, Sen­ja ker­too.

Op­pien kart­tu­es­sa hän ym­mär­si, et­tä puu­tar­has­sa oli val­miik­si hy­vät olo­suh­teet kai­kel­le tar­peel­li­sel­le. Sa­mal­la kas­voi ym­mär­rys luon­non kier­to­ku­lus­ta ja luon­non­ma­te­ri­aa­lien hyö­dyn­tä­mi­ses­tä esi­mer­kik­si kas­vi­maal­la.

Ta­lon pi­has­sa on ome­na­pui­ta, luu­mu­puu ja mar­ja­pen­sai­ta. Sen­ja in­nos­tui kas­vat­ta­maan pork­ka­noi­ta, re­tii­se­jä, sa­laat­tia ja yrt­te­jä. Ja eri­tyi­ses­ti kuk­kia!

– Ra­kas­tan eri­lais­ten kimp­pu­jen te­ke­mis­tä ja tuon­kin ke­säi­sin ai­na kuk­kia si­säl­le mal­jak­koon, hän ker­too.

Ke­säl­lä aa­mu­ru­tii­nei­hin kuu­luu en­sim­mäi­sek­si kier­ros pi­ha­maal­la.

– Heti he­rät­ty­ä­ni teen is­tu­tus­ten tar­kas­tus­kier­rok­sen ta­lon ym­pä­ri. Tut­kin ja tark­kai­len kas­ve­ja ja il­lal­la teen sa­man kier­rok­sen nii­tä kas­tel­len. Nau­tin sii­tä val­ta­vas­ti.

Senja löysi kirpputorilta värikkään ruutukankaan ja teetti siitä tyynyliinat. Pinkki peitto on ostettu aikoinaan Ikeasta herkullisen värin takia, se on makuupussi. Puinen kattovalaisin on Susan Elon suunnittelema. Senja vaihtoi siihen pinkin sähköjohdon ja kiinnitti johtoon hauskan koristepapukaijan.

Makuukammarin puolella oleva välitila on hyödynnetty työtilaksi. Säilytyslaatikot toimivat työpöydän jalkoina. Seinähyllyn kannattimet on hankittu Ikeasta ja vanerilevyt Puukeskuksesta.

Kau­nis­ta kat­sel­ta­vaa

Mök­ki oli jo val­miik­si re­mon­toi­tu kau­niis­ti ja van­haa tyy­liä ar­vos­ta­en. Sen­ja toi mu­ka­naan mo­der­nit ka­lus­teet ja oman nuo­rek­kaan tyy­lin­sä, joka so­lah­ti su­la­vas­ti osak­si pu­na­mul­ta­mö­kin pa­ti­naa.

Rak­kaus kau­nii­siin ta­va­roi­hin nä­kyy pie­nes­sä pu­nai­ses­sa mö­kis­sä. Kaik­ki­al­la on kiin­nos­ta­via yk­si­tyis­koh­tia.

– Ra­kas­tan teh­dä ase­tel­mia ja luo­da kau­neut­ta ym­pä­ril­le­ni. Se on mi­nul­le tär­ke­ää, vaik­ka olen myös tot­tu­nut rep­pu­reis­su­je­ni myö­tä ole­maan pit­kiä ai­ko­ja il­man ko­tia, Sen­ja poh­tii.

Ma­rie Kon­don aja­tus­ta mu­kail­len Sen­ja ha­lu­aa hank­kia ko­tiin­sa vain it­se­ään vi­su­aa­li­ses­ti miel­lyt­tä­viä esi­nei­tä ja huo­ne­ka­lu­ja.

– Jos en löy­dä mie­leis­tä­ni, olen mie­luum­min vaik­ka kau­an il­man. En tyy­dy vä­li­ai­kai­siin rat­kai­sui­hin.

Haas­tat­te­lu­het­kel­lä on jo tie­dos­sa, et­tä Sen­ja suun­taa pian muu­al­le. Pik­ku­mö­kin vuok­ra­so­pi­mus on ir­ti­sa­not­tu, ja Sen­ja on läh­dös­sä rep­pu­reis­sul­le Aa­si­aan. On ai­ka luo­pua rak­kaak­si tul­lees­ta pu­na­mul­ta­mö­kis­tä.

– Oli­sin mie­lel­lä­ni pi­tä­nyt pik­ku­ta­lon it­sel­lä­ni vuok­ral­la, mut­ta ta­lou­del­li­ses­ti se on mah­do­ton­ta. Olen tun­te­nut suur­ta on­nea ja kii­tol­li­suut­ta täs­tä pai­kas­ta. Kun pa­laan ta­kai­sin Suo­meen, on var­maa, et­tä et­sin ko­tia, jos­sa on oma pi­ha­maa, sa­noo Sen­ja.

Polkupyörällä on kätevää käydä sienessä, marjassa ja läheisellä uimarannalla.

Senja on suunnitellut erilaisia puisia alusia ja leikkuulautoja. Ne on valmistanut Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva T Siirilän Puutuote. Juomalasit ovat kirppislöytö. Näyttävä kynttilänjalka on lahja ystävältä.