Jättipeikonlehti vaatii tilaa. Luonnossa se kasvaa maata peittäen ja kiipeää puiden runkoja pitkin. Kotioloissa köynnöstävän kasvin voi myös tukea esimerkiksi seinä- tai porrasrakenteisiin tai tolppiin. Irrallinen köynnöskasvituki jää usein vanhoilla kasveilla liian pieneksi, mutta kasvia voi pitää sopusuhtaisena leikkaamalla.

1. Kun va­lon mää­rä li­sään­tyy, he­rää­vät vi­her­kas­vit kas­vu­kau­teen. Nyt on hyvä ai­ka tar­kis­taa vi­her­kas­vien kun­to. Kur­kis­ta kun­nol­la myös leh­tien al­le, jot­ta nii­den suo­jis­sa ei ma­jai­le tu­ho­lai­sia. Siis­ti pois kui­via, kel­las­tu­nei­ta leh­tiä ja rän­sis­ty­nyt­tä il­met­tä. Yk­sit­täis­ten muu­ta­mien leh­tien kel­las­tu­mi­nen on nor­maa­lia. Leik­kaa pois huo­no­kun­toi­set leh­det ja kas­vi­no­sat.

Jos la­kas­tu­mis­ta ja leh­ti­vau­ri­oi­ta on poik­keuk­sel­li­sen run­saas­ti, on tämä merk­ki tu­ho­lai­sin­vaa­si­os­ta tai pit­kä­ai­kai­ses­ta lii­an kos­te­as­ta tai kui­vas­ta kas­vu­a­lus­tas­ta.

Kohtalonköynnös sopii valoisassa, aurinkoisessa paikassa ja amppelissa kasvatettavaksi. Pidä multa kosteana ja anna sen vain kevyesti kuivahtaa kasteluiden välissä.

2. Mil­loin uu­si ruuk­ku tai uu­si mul­ta

Mul­lan­vaih­toa ei tar­vit­se teh­dä joka vuo­si, vaan jos­kus riit­tää, kun ruu­kun pin­nal­ta pois­taa ha­per­tu­nut­ta mul­taa ja li­sää ti­lal­le uut­ta mul­taa. Var­sin­kin kook­kai­den kas­vien kans­sa ruuk­kua ja mul­taa ei tar­vit­se vaih­taa vuo­sit­tain.

Kas­vi kai­paa suu­rem­paa ruuk­kua, jos sen kas­vu on py­säh­ty­nyt, kas­vi on huo­no­kun­toi­nen, sen ruuk­ku on täyt­ty­nyt juu­ris­ta ja nii­tä nä­kyy jo ruu­kun pin­nal­la ja työn­tyy poh­ja­rei­äs­tä. Uu­den ruu­kun on hyvä ol­la joi­ta­kin sent­ti­met­re­jä suu­rem­pi hal­kai­si­jal­taan kuin edel­li­nen ruuk­ku.

Mul­ta­val­mis­ta­jien val­miit mul­lat ovat kä­te­vä ja help­po va­lin­ta vi­her­kas­vien ruu­ku­tuk­seen. Troop­pi­sil­le vi­her­kas­veil­le so­pii vi­her­kas­vi­mul­ta, kuk­ki­vil­le ruuk­ku­kas­veil­le kuk­ka­mul­ta ja kak­tuk­sil­le ja me­hi­kas­veil­le on oma eri­kois­mul­tan­sa.

Voit myös se­koi­taa oman kas­vu­a­lus­ta­se­koi­tuk­sen pe­rus­mul­las­ta ja li­sä­tä sii­hen esi­mer­kik­si vi­her­kas­vi­so­raa tuo­maan il­ma­vuut­ta. Se si­too toi­saal­ta kos­teut­ta mut­ta il­ma­voit­taa alus­taa, jol­loin var­mis­te­taan, et­tä kas­vin juu­ret saa­vat hap­pea. Jos olet ah­ke­ra kas­te­le­maan kas­ve­ja ja olet tai­pu­vai­nen lii­ka­kas­te­luun, voit ke­ven­tää mul­taa myös ke­vyt­so­ral­la tai per­lii­til­lä. Jos taas unoh­dat kas­tel­la kas­vi­si, li­sää kos­teut­ta si­to­maan vi­her­kas­vi­so­raa tai rah­ka­sam­mal­ta.

Ke­vyt­so­raa tai rik­kou­tu­nei­ta sa­vi­ruu­kun­kap­pa­lei­ta tar­vit­set myös ruuk­ku­jen sa­la­o­jit­ta­mi­seen. Kun lai­tat sa­la­o­ji­tuk­sen ruu­kun poh­jal­le, var­mis­tat, et­tä vesi ei sei­so kas­vin juu­ril­la, juu­ret saa­vat tar­vit­se­man­sa ha­pen ei­vät­kä mä­tä­ne.

Jot­ta mul­lan­vaih­to su­juu mah­dol­li­sim­man lep­poi­sis­sa mer­keis­sä, kas­te­le kaik­ki kas­vit edel­li­se­nä päi­vä­nä, jot­ta kas­vi mul­ti­neen ir­to­aa kuk­ka­ruu­kus­ta hel­pom­min. Suih­ku­ta sa­mal­la pois pö­lyt suih­kus­sa tai pyy­hi pö­lyt sii­vous­lii­nal­la. Kas­vin ylei­sil­me vir­kis­tyy ja pö­ly­jen pyyh­ki­mi­sen jäl­keen myös yh­teyt­tä­mi­nen ja kas­vin ai­neen­vaih­dun­ta su­ju­vat pa­rem­min.

Keväällä on hyvä jakaa mätästävinä kasvavia viherkasveja. Jaa juurakko osiin ja istutu useampaan ruukkuun tai ilahduta ystävää. Kuvassa kapea- lehtistä anopinkieltä. Puuvartisia kasveja lisätään sen sijaan pistokkaista.

Enkelinsiipi kuuluu begonioihin, jotka viihtyvät hajavalon paikalla, kuohkeassa kukkamullassa. Aurinkoisella paikalla lehtiin voi ilmestyä vioitusta, vähässä valossa väritys kärsii ja kasvusta kehkeytyy honteloa.

3. Koh­te­le kas­via va­ro­en

Kun vaih­dat mul­taa ja uut­ta ruuk­kua vi­her­kas­vil­le, kä­sit­te­le kas­via va­ro­vas­ti. Pidä kas­vis­ta kiin­ni toi­sel­la kä­del­lä, kal­lis­ta kas­via va­ro­vas­ti ylö­sa­lai­sin ja ir­ro­ta ruuk­ku nos­ta­mal­la. Älä revi kas­via vä­ki­sin ir­ti ruu­kus­ta. Haro tar­vit­ta­es­sa juu­ris­toa au­ki, puh­dis­ta pois huo­no­kun­toi­set juu­ret ja ha­per­tu­nut­ta mul­taa, mut­ta älä tur­haan riko mul­ta­paak­kua ko­ko­naan. Pit­kiä, kier­ty­nei­tä juu­ria voi ava­ta ja tar­vit­ta­es­sa ly­hen­tää.

Käy­tä poh­ja­rei­äl­lis­tä ruuk­kua tai tai­mi­ruuk­kua, jon­ka su­jau­tat suo­ja­ruuk­kuun. Lai­ta alim­mai­sek­si pa­la­nen sa­no­ma­leh­ti­pa­pe­ria, joka es­tää sa­la­o­ji­tuk­sek­si lai­tet­ta­vaa ke­vyt­so­raa huuh­tou­tu­mas­ta poh­ja­rei­äs­tä pois. Li­sää sa­la­o­ji­tuk­sek­si ke­vyt­so­raa, ki­viä tai rik­kou­tu­nei­ta ruu­kun­pa­la­sia. Jos käy­tät al­ta­kas­te­lu­ruuk­kua, voit li­sä­tä mul­lan suo­raan al­ta­kas­te­lu­ruu­kun vä­li­poh­jan pääl­le.

Li­sää ruuk­kuun mul­taa sen ver­ran, et­tä kas­vi aset­tuu en­ti­seen is­tu­tus­kor­keu­teen­sa. Kas­te­le huo­lel­li­ses­ti. Vesi tii­vis­tää mul­taa, jo­ten tar­kis­ta, pai­nui­ko mul­ta jät­tä­en juu­ri­paak­kua esiin. Li­sää tar­vit­ta­es­sa mul­taa. Jätä kui­ten­kin ruu­kun reu­noil­le pa­rin sent­ti­met­rin ver­ran kas­te­lu­ti­laa. Voit li­sä­tä ko­ris­te­ki­viä kat­teek­si. Kate pi­dät­tää kos­teut­ta ja vii­meis­te­lee is­tu­tuk­sen.

Kalanruotokaktus kaipaa valoisan hajavalon kasvupaikan, esimerkiksi itä- tai länsi-ikkunalta. Suora eteläikkunan paahde voi olla voimakas trooppisen metsän päällys-kasville, joka on tottunut saamaan latvuksen välistä siivilöityvää valoa.

Kirjoköynnösvehkan lehdet ovat näyttävät ja kääntyvät herkästi valoon päin. Istuta köynnösvehka vettä pidättävään ja huokoiseen kasvu-alustaan, jolloin viherkasvimultaan voit lisätä viherkasvisoraa ja kaarnaa.

4. Lan­noi­tus­ta tar­vi­taan

Vaik­ka mul­las­sa on kas­vin kas­vuun ra­vin­tei­ta, ei­vät ra­jal­li­sen ti­lan ra­vin­teet kan­na pit­käl­le. Aloi­ta vi­her­kas­vin lan­noi­tus ai­kai­sin­taan pari viik­koa ruu­ku­tuk­ses­ta, jot­ta kas­vit juur­tu­vat en­sin mul­taan.

Lan­noit­ta­mi­seen voi käyt­tää eri­lai­sia lan­noi­te­puik­ko­ja, vi­her­kas­vi­lan­noi­tet­ta tai pe­rin­teis­tä vaa­le­an­pu­nais­ta kas­te­lu­lan­noi­te­jau­het­ta, jota li­sä­tään kas­te­lu­ve­teen. Lan­noi­te si­säl­tää tär­keim­mät pää­ra­vin­teet, ku­ten typ­peä, fos­fo­ria ja ka­liu­mia, mut­ta myös eri­lai­sia hi­ve­nai­nei­ta, jot­ka vah­vis­ta­vat vi­her­kas­via. Lan­noi­ta kas­via tuot­teen oh­jeen mu­kai­ses­ti.

Lan­noit­ta­mis­ta jat­ke­taan sään­nöl­li­ses­ti läpi kas­vu­kau­den ai­na syk­syyn as­ti. Kun va­lon mää­rä vä­he­nee, vä­hen­ne­tään vas­taa­vas­ti kas­te­lua ja lan­noi­tus­ta.

Lannoita ravinnepuikoilla tai lisää kastelu-lannoitetta kasteluveteen. Monet trooppiset viherkasvit nauttivat ilmavasta kasvualustasta. Multaa voi keventää kosteutta sitovalla viherkasvisoralla eli hohkakivellä ja kaarnalla.

Lannoita kohtalonköynnöstä kasvukaudella miedolla kastelu- tai kukkalannoitteella, jossa on kaliumia kukinnan edistämiseksi.