Artikkeli

Teks­ti Mia Lund­berg

Ku­vat Kir­si-Mar­ja Sa­vo­la

Tältä näyttää raikas kaupunkikoti metsän kupeessa

Pintaremontti ja oivaltava sisustus. Siinä resepti, jolla Viivi sai kaksiostaan modernin ja viihtyisän. Kaiken kruunaa ikkunoista avautuva metsämaisema. Tämä koti on aivan uudessa asussaan Koti ja keittiössä 6–7/2017!

Viivi leipomassa Vikkelä-marjapiirakkaa. Keittiönkaapit olivat aiemmin mintunvihreät. Nyt ne on maalattu valkoisiksi.

Viivi leipomassa Vikkelä-marjapiirakkaa. Keittiönkaapit olivat aiemmin mintunvihreät. Nyt ne on maalattu valkoisiksi.

Ku­vaus­ryh­mäm­me saa­puu tou­ko­kui­se­na aa­mu­na Hel­sin­gin Län­si-Hert­to­nie­mes­sä si­jait­se­vaan ker­ros­ta­lo­ko­tiin. Oven avaa 23-vuo­ti­as ra­ken­nus­piir­tä­jä Vii­vi Lep­pä­nen. Asun­nos­sa on jo täy­si to­hi­na pääl­lä, sil­lä Vii­vi on he­rän­nyt hy­vis­sä ajoin lei­po­maan meil­le mar­ja­pii­rak­kaa.

Vii­vi löy­si en­sim­mäi­nen oman ko­tin­sa kak­si vuot­ta sit­ten, kun tut­ta­va vink­ka­si va­pau­tu­vas­ta vuok­ra-asun­nos­ta. Vii­vi kävi kat­so­mas­sa kak­si­o­ta, joka si­jait­see vuon­na 1954 ra­ken­ne­tus­sa ker­ros­ta­los­sa, ja päät­ti vuok­ra­ta sen sil­tä is­tu­mal­ta.

Asun­nos­sa on ai­ka­kau­del­le tyy­pil­li­siä tun­nus­piir­tei­tä: ki­vi­set ik­ku­na­lau­dat ja iha­na kul­ma­par­ve­ke. Va­loi­san kak­si­on poh­ja on hyvä ja huo­ne­jär­jes­tys haus­kal­la ta­val­la eri­koi­nen. Suo­ra­kai­teen muo­toi­sen asun­non ma­kuu­huo­ne si­jait­see kes­kel­lä asun­toa, keit­ti­ön vie­res­sä.

Ikkunalaudalle mahtuu purkkeja ja kukkasia. Ruokapöytä on Ikeasta, jakkarat saatu lapsuuden- kodista. Marimekon astiat ovat viimeisimpiä hankintoja kotiin. Jääkaappirunousmagneetit ovat tupaantuliaislahjoja ystävältä.

Ikkunalaudalle mahtuu purkkeja ja kukkasia. Ruokapöytä on Ikeasta, jakkarat saatu lapsuuden- kodista. Marimekon astiat ovat viimeisimpiä hankintoja kotiin. Jääkaappirunousmagneetit ovat tupaantuliaislahjoja ystävältä.

LUON­NON KES­KEL­LÄ

Lenk­ki­po­lut ja hiih­to­la­dut kul­ke­vat heti ta­lon ta­ka­na, siir­to­la­puu­tar­ha-alue on ki­ven­hei­ton pääs­sä, ja myös Vii­kin luon­non­suo­je­lu­a­lu­eet ovat lä­hel­lä.

– Yk­si lem­pi­pai­kois­ta­ni on Hert­to­nie­men van­ha hyp­py­ri­mä­ki, jon­ne kii­pe­än usein len­kil­lä­ni. Siel­tä on hie­not nä­ky­mät Hel­sin­gin kau­pun­gin suun­taan, ker­too Vii­vi.

– Si­jain­ti on eri­no­mai­nen myös muu­ten. Kak­si met­ro­a­se­maa on kä­ve­ly­mat­kan pääs­sä, ja mikä pa­ras­ta, usein käyt­tä­mä­ni yö­bus­sin py­säk­ki on ai­van vie­res­sä, nau­rah­taa Vii­vi.

Alue on muu­ten­kin mie­lui­sa, sil­lä lä­his­töl­lä asuu pal­jon tut­ta­via ja su­ku­lai­sia.

Nojatuoli, suuri peili ja kynttilänjalat on ostettu Ikeasta. Perhosvalot on saatu kiitoksena lapsenhoidosta. Jalkavalaisimen Viivi sai joululahjaksi jo pikkutyttönä.

Nojatuoli, suuri peili ja kynttilänjalat on ostettu Ikeasta. Perhosvalot on saatu kiitoksena lapsenhoidosta. Jalkavalaisimen Viivi sai joululahjaksi jo pikkutyttönä.

PIEN­TÄ PIN­TA­RE­MONT­TIA

– Sain vuok­ra­e­män­näl­tä va­paat kä­det asun­non kun­nos­tuk­seen. Re­mont­ti­tai­toi­nen isä­ni saa­pui avuk­se­ni. Kaik­ki sei­nä­pin­nat maa­lat­tiin en­sin val­koi­sel­la, mut­ta mie­li muut­tui myö­hem­min, ja muu­ta­ma kuu­kau­si sit­ten maa­la­sim­me koko etei­sen ja yh­den ma­kuu­huo­neen sekä olo­huo­neen sei­nis­tä har­maik­si, Vii­vi ker­too.

– Keit­ti­ön min­tun­vih­re­ät kaa­pit maa­lat­tiin ja myös kaik­ki asun­non van­hat, kiin­te­ät kaa­pit.

Keit­ti­ös­sä on pal­jon säi­ly­tys­ti­laa, sin­ne mah­tuu pie­ni ruo­ka­pöy­tä ja ka­pea as­ti­an­pe­su­ko­ne­kin. Vie­täm­me usein ai­kaa meil­lä ys­tä­vien kans­sa ruo­kaa teh­den, ker­too Vii­vi. Il­la­nis­tu­jai­sis­sa vie­res­sä ole­va olo­huo­ne­kin on käy­tös­sä.

– Muul­loin en juu­ri vie­tä siel­lä ai­kaa. Pää­tin jo heti asun­non vuok­ra­tes­sa­ni, et­tä teen isom­mas­ta huo­nees­ta eli var­si­nai­ses­ta olo­huo­nees­ta ma­kuu­huo­neen.

– On iha­naa, kun ma­kuu­huo­nees­sa on par­ve­ke. Isoon huo­nee­seen mah­tuu rei­lun­ko­koi­nen työ­pis­te ja pi­a­no. Aloi­tin van­han har­ras­tuk­sen, pi­a­non­soi­ton, ai­kui­si­äl­lä uu­del­leen. Vie­tän­kin eni­ten ai­kaa ma­kuu­huo­nees­sa, tie­to­ko­neen ää­res­sä, kuun­te­len mu­siik­kia tai soi­tan pi­a­noa. Te­le­vi­si­o­ta mi­nul­la ei ole.

Työpöytä on kasattu Ikean suuresta pöytälevystä ja Helmer-laatikostoista. Kuviolliset säilytyslaatikot ja metallinen M-kirjain Perobasta. Työvalaisin Stockmannilta, matto Ikeasta ja tuoli on Charles & Ray Eamesin.

Työpöytä on kasattu Ikean suuresta pöytälevystä ja Helmer-laatikostoista. Kuviolliset säilytyslaatikot ja metallinen M-kirjain Perobasta. Työvalaisin Stockmannilta, matto Ikeasta ja tuoli on Charles & Ray Eamesin.

RI­PAUS VÄ­RE­JÄ JA RAI­TO­JA

Koti on ka­lus­tet­tu su­ku­lai­sil­ta ja tut­ta­vil­ta saa­duil­la huo­ne­ka­lul­la, Vii­vin isä on kor­jan­nut ja maa­lan­nut niis­tä mie­lui­sia.

– Olen teh­nyt myös joi­ta­kin edul­li­sia han­kin­to­ja Ike­as­ta, mut­ta osaan ol­la myös kär­si­väl­li­nen sääs­tä­jä, kun ha­lu­an jo­tain eri­tyis­tä.

Vii­vi ei pidä pal­jos­ta ta­va­ras­ta. Hän ei ole hamst­raa­ja­luon­ne ei­kä ke­räi­le tur­haa ta­va­raa kaap­pei­hin. Asun­nos­sa on al­ku­pe­räi­set kaa­pis­tot, ei­kä muu­ta säi­ly­tys­ti­laa ole. Kaa­pis­tot ovat kau­niit, mut­ta epä­käy­tän­nöl­li­set, sil­lä osan si­säl­lä on ti­laa vie­vät hor­mis­tot­kin.

– En ole har­kin­nut tark­kaan ko­ti­ni si­sus­tus­ta, vaan se on se­ka­lai­nen se­koi­tus eri tyy­le­jä, esi­mer­kik­si ro­ko­koo­hen­ki­sen pi­a­non olen saa­nut iso­van­hem­pie­ni ko­dis­ta, ker­too Vii­vi.

Val­koi­nen on ko­din pää­vä­ri, ja suu­rin osa huo­ne­ka­luis­ta on val­koi­sia. Teks­tii­lit ovat vä­rik­käi­tä, ja rai­ta on Vii­vin eh­do­ton lem­pi­kuo­si. Teks­tii­lit li­sää­vät ko­dik­kuut­ta.

– Vaik­ka olen­kin vuok­ral­la, koti tun­tuu sil­ti omal­ta ja si­jain­ti on ihan­teel­li­nen, sa­noo Vii­vi.

Kat­sel­les­sa­ni ik­ku­nois­ta avau­tu­vaa veh­reyt­tä olen täy­sin sa­maa miel­tä.

LUE KOTI & KEITTIÖ

LUE KOTI & KEITTIÖ