Van­hat ome­na­puut ovat näh­neet mon­ta tal­vea ja ke­sää. Nii­den kaar­tu­vien ok­sien ta­kaa pil­kot­taa pu­nai­nen siir­to­la­puu­tar­ha­mök­ki. Vaik­ka puut ovat van­ho­ja, so­tien jäl­keen is­tu­tet­tu­ja, on mök­ki uu­deh­ko, vain rei­lut vii­si­tois­ta vuot­ta van­ha.

– Os­tin mö­kin vuon­na 2000, mut­ta al­ku­pe­räi­nen mök­ki oli niin huo­no­kun­toi­nen, et­tä se pu­ret­tiin. Ark­ki­teh­ti­o­pis­ke­li­ja piir­si uu­den mö­kin mal­lin sa­man­lai­se­na, mut­ta kak­si ker­taa suu­rem­pa­na, Ma­y­lis Kar­ja­lai­nen ker­too.

Uu­si mök­ki val­mis­tui jo seu­raa­vak­si ke­säk­si. Sen jäl­keen oli puu­tar­han ai­ka. Ma­y­lis teki poh­ja­työt pe­rus­teel­li­ses­ti: hän kai­voi mö­kil­le joh­ta­van kes­ki­käy­tä­vän mo­lem­min puo­lin kuk­ka­penk­kien kas­vit ylös ja sii­vi­löi mul­lan.

– Toin pals­tal­le val­ta­vas­ti uut­ta, rik­ka­ruo­ho­ton­ta ja ra­vin­tei­kas­ta mul­taa.

Puutarha vaatii tekemistä ja työtä, mutta se on osa nautintoa, puutarhuri, siirtolapuutarhan omistaja Maylis Karjalainen sanoo.

Hanna Marttinen

Hy­vään mul­taan is­tu­te­tut kas­vit kas­va­vat no­pe­as­ti. Jopa tur­han­kin no­pe­as­ti.

– Niin kävi esi­mer­kik­si sar­ja­täh­di­kin kans­sa, joka le­vi­ää si­vu­si­pu­leis­ta ja sie­me­nis­tä, Ma­y­lis ker­too.

Uusi mökki on rakennettu vanhaan malliin, mutta entistä mökkiä isommaksi. Omenapuut on istutettu vuosikymmeniä sitten, mutta ne kantavat yhä hedelmää.

Hanna Marttinen

Siir­to­la­puu­tar­han sään­tö­jä

Siir­to­la­puu­tar­ho­ja kos­ke­vat mo­net sään­nöt. Yleen­sä sää­dök­sis­sä mai­ni­taan esi­mer­kik­si puu­tar­han kun­nos­sa­pi­dos­ta, hyö­ty­kas­veis­ta, puis­ta, pui­den kor­keuk­sis­ta ja ai­dois­ta.

– Nyt esi­mer­kik­si ei käy­te­tä ai­to­ja, vaan ra­ja­taan ti­lo­ja kas­veil­la, pen­sa­sai­doil­la ja ai­dan­teil­la. Pää­dyin it­se suun­nit­te­le­maan eri kas­vi­la­jeil­la ai­dan­teet ra­joik­si.

Tont­tia ra­jaa­vat­kin tai­ki­na­mar­ja, ruu­su ja sy­ree­ni.

– Tai­ki­na­mar­ja on hyvä kas­vi myös sik­si, et­tä kau­pun­ki­a­lu­eel­la kiu­sa­na ole­vat ci­ty­ka­nit jät­tä­vät sen rau­haan.

Talvivalkosipulin versot puskevat esiin jo varhain keväällä. Sipulit istutetaan maahan syksyllä.

Hanna Marttinen

Ma­y­li­sin puu­tar­has­sa val­ta­o­sa kas­veis­ta on is­tu­tet­tu nii­den kau­neu­den vuok­si. Hyö­ty­kas­veil­le Ma­y­lis on luo­nut oman alu­een. Mus­tak­si sä­vy­te­tyis­sä kuor­ma­la­van la­va­kau­luk­sis­sa kas­va­vat su­las­sa so­vus­sa yr­tit, val­ko­si­pu­lit ja ko­me­at lat­va-ar­ti­so­kat.

– Siir­to­la­puu­tar­ha-aja­tus on syn­ty­nyt hyö­ty­nä­kö­kul­mas­ta ja ruo­an vil­je­lys­tä ai­ka­na, jol­loin ruo­as­ta oli pu­laa, Ma­y­lis huo­maut­taa.

Pals­toil­la kas­vaa yhä van­ho­ja ome­na­pui­ta ja mar­ja­pen­sai­ta, vi­han­nek­sia ja juu­rek­sia. Jos mie­lii mök­kiä siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­ta, kan­nat­taa ot­taa huo­mi­oon puu­tar­han sään­nöt.

Latva-artisokan kukinto koristaa keittiöpuutarhaa. Kauneus ja hyöty ovat samassa kasvissa.

Hanna Marttinen

– Tämä on mo­nil­le elä­män­ta­pa, toi­sil­le har­ras­tus. Yh­tei­sen viih­ty­vyy­den ta­kia on tär­ke­ää kun­ni­oit­taa sään­tö­jä.

Puu­tar­hu­rin opin­not teh­ty­nä

Kun Ma­y­lis sy­ven­tyi puu­tar­ha­pals­taan­sa, hän in­nos­tui alas­ta to­sis­saan. Niin pal­jon, et­tä val­mis­tui pari vuot­ta sit­ten puu­tar­hu­rik­si. Omaa puu­tar­haa Ma­y­lis on kui­ten­kin ra­ken­ta­nut vah­vas­ti in­tui­ti­on poh­jal­ta.

– Ha­lu­sin kes­ki­käy­tä­vän ome­na­pui­den kes­kel­le. Sitä reu­nus­ta­vat pi­o­nit ja mui­den pe­ren­no­jen ku­kit­ta­mat alu­eet.

Kiinanpionit tukeutuvat puksipuuaidanteeseen, jonka Maylis leikkaa kerran kasvukauden aikana.

Hanna Marttinen

Mo­lem­mil­le puo­lil­le käy­tä­vää jää myös pie­ni alue nur­mea.

– Se kyl­lä uh­kaa­vas­ti vuo­si vuo­del­ta an­taa pe­rik­si is­tu­tuk­sil­le ja uu­sil­le kas­veil­le, joi­ta in­nos­tun ko­kei­le­maan.

Ma­te­ria kun­ni­as­sa

Ma­y­li­sin puu­tar­has­sa on sen pie­nes­tä koos­ta huo­li­mat­ta mon­ta eri­lais­ta ti­laa. Kas­vit on yh­dis­tel­ty tai­ta­vas­ti ja tyy­li­ta­jul­la. Ma­y­lis siir­te­lee kas­ve­ja, jos tun­tuu, et­tä ne ei­vät ole oi­ke­as­sa pai­kas­sa ja seu­ras­sa tai ei­vät näy­tä viih­ty­vän.

– Tar­tu roh­ke­as­ti la­pi­oon, jos ha­lu­at muu­tok­sia. Puu­tar­han­hoi­to on erään­lais­ta tai­det­ta, jon­ka avul­la voi to­teut­taa it­se­ään. Se an­taa mah­dol­li­suu­den ol­la luo­va.

Ma­y­li­sin puu­tar­has­sa on kiin­ni­tet­ty pal­jon huo­mi­o­ta eri­lai­siin ma­te­ri­aa­lei­hin. Pi­has­sa vaih­tu­vat luon­te­vas­ti sora, lius­ke­ki­vi, tii­li­mäi­nen be­to­ni­ki­veys ja nur­mi. Käyt­tö­e­si­neet ovat kau­nii­ta, ku­ten esi­mer­kik­si an­tiik­ki­liik­kees­tä os­te­tut van­hat tyn­ny­rit.

– Ai­dot ma­te­ri­aa­lit ikään­ty­vät kau­niis­ti. Mo­net käy­tän­nöl­li­set esi­neet voi­vat toi­mia myös kat­seen­van­git­si­ja­na. En pidä tur­his­ta ko­ris­te-esi­neis­tä.

Itoh-pionit kestävät jopa pakkasta. Kuvan pioni on Golden Gem.

Hanna Marttinen

Vil­liä saa ol­la

Puu­tar­hu­rin ke­vät täyt­tyy puu­tar­han sii­vouk­ses­ta, kas­vien is­tut­ta­mi­ses­ta ja sie­men­kyl­vöis­tä. Ke­vääl­lä Ma­y­lis myös siis­tii is­tu­tuk­set.

– Leik­kaan kui­via pe­ren­no­jen var­sia ja sii­vo­an leh­tiä pois, mut­ta jä­tän ai­na osan maa­tu­maan ja maan­pa­ran­nuk­sek­si.

Ma­y­lis am­men­taa ide­oi­ta hol­lan­ti­lai­sen puu­tar­ha­suun­nit­te­li­jan Piet Ou­dol­fin tyy­lis­tä. Hä­nen ren­to ja luon­nol­li­nen ta­pan­sa suun­ni­tel­la puu­tar­ho­ja ja is­tu­tu­sa­lu­ei­ta miel­lyt­tää.

Mökin sisustuksessa yhdistyvät kauniisti eri aikakausien ja eri tyylien kalusteet.

Hanna Marttinen

– Py­rin it­se­kin yh­dis­tä­mään kas­ve­ja luon­te­vas­ti tois­ten­sa lo­maan. Sal­lin puu­tar­has­sa pie­nen vil­liy­den.

Ke­säl­lä­kin on puu­haa, kit­ke­mis­tä ja kas­vien hoi­ta­mis­ta, mut­ta eh­tii Ma­y­lis myös naut­tia nä­ky­mis­tä ja tun­nel­mas­ta. Kau­pun­gin vi­li­nän vas­ta­pai­nok­si siir­to­la­puu­tar­has­ta löy­tyy rau­haa up­pou­tua omiin aja­tuk­siin ja ka­do­ta puu­tar­haan. Mut­ta sil­ti:

– Pa­ras­ta pals­tal­la on kui­ten­kin te­ke­mi­nen. Kit­ke­mi­nen­kin on pal­kit­se­vaa, kun nä­kee heti työn­sä tu­lok­sen.