Hel­sin­ki­läi­set Nii­na ja Mika oli­vat haa­veil­leet siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kis­tä jo use­am­man vuo­den ajan, ja muu­ta­mia mök­ke­jä oli käy­ty kat­sas­ta­mas­sa­kin, mut­ta so­pi­vaa ei tun­tu­nut löy­ty­vän.

– Ha­lu­sin mö­kin ko­din lä­hel­tä, jot­ta siel­lä on mah­dol­lis­ta pii­pah­taa myös ar­ke­na työ­päi­vän päät­teek­si, Nii­na ker­too.

Nii­na ja Mika asu­vat itäi­ses­sä kan­ta­kau­pun­gis­sa, ja lä­his­töl­lä on kak­si siir­to­la­puu­tar­haa.

– Jä­tin ke­säl­lä 2019 mo­lem­pien puu­tar­ho­jen il­moi­tus­tau­lul­le la­pun, jos­sa ker­roin ole­va­ni kiin­nos­tu­nut os­ta­maan siir­to­la­puu­tar­ha­mö­kin.

Vih­doin lop­pu­vuo­des­ta Nii­na sai pu­he­lun per­heel­tä, joka oli päät­tä­nyt myy­dä siir­to­puu­tar­ha­mök­kin­sä Val­li­lan siir­to­la­puu­tar­ha-alu­eel­ta. Nii­na ja Mika kä­vi­vät kat­so­mas­sa mök­kiä ja tont­tia, ja kau­pat teh­tiin tam­mi­kuus­sa 2020.

Luumupuun oksat kaartuvat ruokapöydän ylle. Katoksen suojassa on varjoisa lepäilypaikka.

Re­mont­te­ja on teh­tä­vä

– Mö­kis­sä oli hyvä tun­nel­ma, vaik­ka näim­me­kin, et­tä re­mont­te­ja oli­si teh­tä­vä. Edel­li­set omis­ta­jat oli­vat on­nek­si ra­ken­ta­neet hil­jat­tain muun mu­as­sa uu­den lat­ti­an, Nii­na ker­too.

Tal­vi 2020 oli Hel­sin­gis­sä lä­hes lu­me­ton, jo­ten Nii­na ja Mika sai­vat myös puu­tar­han kas­vil­li­suu­des­ta jon­kin­lai­sen aa­vis­tuk­sen.

– Mi­nul­le oli tär­ke­ää, et­tä pals­tal­la on vä­hin­tään yk­si van­ha he­del­mä­puu, sil­lä nii­den kas­va­mi­nen kun­non sa­toi­kään vie kau­an, Nii­na sa­noo.

Kun re­mon­toi­maan pääs­tiin, mö­kin sei­nien eris­teet ja ul­ko­ver­hoi­lu vaih­det­tiin, mök­ki maa­lat­tiin ja ik­ku­nat ja ovet vaih­det­tiin. Si­säl­lä uu­sit­tiin sei­nä­pin­nat ja keit­tiö.

– Kaik­ki ei eh­kä ole ai­na men­nyt hel­poim­man kaut­ta, mut­ta olem­me ha­lun­neet teh­dä it­se. Oman kä­den­jäl­jen nä­ke­mi­nen on ol­lut pal­kit­se­vaa.

sisäänkäynti on kutsuva. Vasemmalla kasvaa rusokuusamapensas, jonka juurella on ketoneilikkaa. Porttikaaressa kasvaa humalaköynnös ja oikealla on norjanangervopensas. Siirtolapuutarhan sääntöihin kuuluu, että jokaisella mökillä on oma postilaatikko.

Ke­sä­keit­ti­ös­tä ko­ho­penk­kei­hin

Puu­tar­haan Nii­na ja Mika ovat ra­ken­ta­neet muun mu­as­sa ke­sä­keit­ti­ön, pals­taa kier­tä­vän ai­dan, laat­ta­po­lun, keit­ti­ö­puu­tar­han vil­je­ly­laa­ti­koi­neen sekä kuk­ka­penk­ke­jä ja kas­vi­mai­ta.

Al­kuun moni vää­riin olo­suh­tei­siin is­tu­tet­tu kas­vi kuu­kah­ti yh­den ke­sän jäl­keen.

– Vä­hi­tel­len olen op­pi­nut hy­väk­sy­mään sen, et­tä on va­lit­ta­va oi­ke­at kas­vit oi­kei­siin paik­koi­hin, jos ha­lu­aa nii­den sel­viy­ty­vän tai jopa ku­kois­ta­van, Nii­na sa­noo.

Puu­tar­han maa­pe­rä on sa­vi­maa­ta ja tal­vi­mär­kyys on ylei­nen on­gel­ma.

– Olem­me li­sän­neet maa­han kom­pos­tia ja hiek­kaa ja ra­ken­ta­neet kas­veil­le ko­ho­penk­ke­jä.

Mökeissä on perinteisesti kuulunut olla suora polku, nykyään sallitaan myös muunkaltaisia polkuja. Viljelylaatikoissa etualalla kasvaa mansikkaa, herneitä ja talvivalkosipulia. Mansikoiden takana kivistä kootussa kaukalossa kasvaa raparperia ja pienessä kasvihuoneessa tomaatteja, basilikaa ja persiljaa.

Puu­tar­han­hoi­to ryt­mit­tää vuo­den

Pa­ris­kun­ta viet­tää puu­tar­ha­mö­kin omis­ta­ji­na pal­jon enem­män ai­kaa ul­ko­na kuin ai­em­min. Puu­tar­ha­myy­mä­lät ja rau­ta­kau­pat ovat käy­neet hy­vin tu­tuik­si. Kir­ja­hyl­lyyn on il­mes­ty­nyt pal­jon puu­tar­ha-ai­hei­sia kir­jo­ja ja leh­tiä.

– Ryh­dyin myös seu­raa­maan puu­tar­han­hoi­toon liit­ty­viä Ins­tag­ram-ti­le­jä, pod­cas­te­ja ja tv-oh­jel­mia. Puo­li­sol­la on ny­kyi­sin ai­na jo­kin ra­ken­nus- tai re­mont­tip­ro­jek­ti al­ka­mas­sa, kes­ken tai val­mis­tu­nut.

Mo­lem­pien osaa­mi­nen on ke­hit­ty­nyt ko­kei­le­mal­la ja te­ke­mäl­lä.

– Puu­tar­hal­la on oma vuo­si­kel­lon­sa, joka ryt­mit­tää va­paa-ajan te­ke­mis­tä. Mö­kis­tä ja puu­tar­has­ta huo­leh­ti­mi­nen tuo mu­ka­naan myös vel­vol­li­suuk­sia, mut­ta mie­lui­sia sel­lai­sia, Nii­na sa­noo.

Tal­vel­la ka­mii­na läm­mit­tää mö­kin

Mö­kis­sä on il­ma­läm­pö­pump­pu ja pe­rus­läm­pö pääl­lä tal­vel­la­kin. Jou­lu- ja tam­mi­kuus­sa pals­tal­la käy­dään pää­a­si­as­sa te­ke­mäs­sä lu­mi­töi­tä. Kos­ka mö­kis­sä on ka­mii­na, siel­lä voi oleil­la myös tal­vel­la.

– Toi­si­naan otam­me mu­kaan eväät ja läm­min­tä juo­ta­vaa, lai­tam­me ka­mii­naan tu­let ja nau­tim­me tal­vi­päi­väs­tä mö­kil­lä, ker­too Nii­na.

Tal­vel­la voi teh­dä sie­men­ti­lauk­set ja suun­ni­tel­la tu­le­van ke­sän kas­va­tuk­sia ja vil­je­ly­jä. Hel­mi­kuus­sa voi jo aloit­taa esi­kas­va­tuk­set kas­vi­lam­pun li­sä­va­lon al­la mö­kin au­rin­koi­sil­la ik­ku­na­lau­doil­la. Huh­ti­kuus­sa pää­see kuop­sut­ta­maan puu­tar­haa sekä ihai­le­maan nar­sis­se­ja ja kroo­kuk­sia. Tou­ko­kuus­ta elo­kuu­hun on pa­ras­ta puu­tar­ha­kaut­ta. Sa­toa tu­lee läpi kas­vu­kau­den, mut­ta eni­ten elo-syys­kuus­sa.

– Saam­me omas­ta maas­ta pe­ru­noi­ta, si­pu­lia, val­ko­si­pu­lia, yrt­te­jä, sa­laat­tia, par­saa, ke­sä­kur­pit­soi­ta, to­maat­te­ja, kurk­kua, ome­noi­ta, pää­ry­nöi­tä ja mo­nia eri­lai­sia mar­jo­ja, Nii­na lis­taa.

Uu­si tai­to: Kont­rol­lis­ta ir­ti pääs­tä­mi­nen

Kau­nis vih­reä ym­pä­ris­tö rau­hoit­taa ja vir­kis­tää. Kii­rei­sen työ­päi­vän jäl­keen voi mel­kein tun­tea, mi­ten syke las­kee ja mie­li rau­hoit­tuu jo, kun as­tuu siir­to­la­puu­tar­ha-alu­een por­tis­ta si­säl­le.

– Työs­ken­te­lem­me mo­lem­mat asi­an­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä. Konk­reet­ti­nen te­ke­mi­nen an­taa töil­le hy­vän vas­ta­pai­non.

Puu­tar­han­hoi­dos­sa jou­tuu tai pää­see Nii­nan mu­kaan op­pi­maan myös kont­rol­lis­ta ir­ti pääs­tä­mis­tä, kaik­keen ei voi vai­kut­taa.

– Sa­det­ta voi tul­la lii­kaa tai lii­an vä­hän, voi ol­la lii­kaa hel­let­tä, tul­la yl­lät­tä­vää hal­laa tai jää­pol­tet­ta. Se on hy­väk­syt­tä­vä ja otet­ta­va vas­taan se mitä tu­lee, vaik­ka se se­koit­taa­kin omia suun­ni­tel­mia, Nii­na poh­tii.

Vaik­ka mö­kil­lä on net­tiyh­teys ja siel­lä oli­si mah­dol­lis­ta teh­dä etä­töi­tä, pa­ris­kun­ta ei kos­kaan työs­ken­te­le mö­kil­tä kä­sin.

– Olem­me ha­lun­neet py­hit­tää sen va­paa-ajan vie­tol­le. Kos­ka koti on lä­hel­lä, käym­me mö­kil­lä pää­a­si­as­sa päi­vä­sel­tään, mut­ta toi­si­naan mö­kil­lä myös yö­vy­tään. Tääl­lä on nuk­ku­ma­pai­kat kol­mel­le hen­gel­le.

Makuualkovi tapetoitiin sormustinkukkakuosisella Boråstapeterin Foxglove-tapetilla. Mökille hankittiin Parolan Rottingin keinutuoli. Iso lasiovinen kaappi on edellisten omistajien hankkima. Tummaksi petsattu kaappi uudistettiin maalaamalla se Frenchicin liitumaalilla, sävynä on Wise Old Sage. Niina ei käsitellyt lakattua kaappia laisinkaan, liitumaali on pysynyt pinnassa oikein hyvin.

Yh­des­sä enem­män ir­ti

Siir­to­la­puu­tar­hu­rit ovat alu­een­sa siir­to­la­puu­tar­ha­yh­dis­tyk­sen jä­se­niä. Yh­dis­tyk­sel­lä on sään­nöl­li­set ko­kouk­set, hal­li­tus ja vas­tuu­teh­tä­viä. Siir­to­la­puu­tar­has­sa on tal­koo- tai yh­teis­työ­vel­voi­te. Yh­tei­siä alu­ei­ta pi­de­tään kun­nos­sa, ta­pah­tu­mia ja juh­lia jär­jes­te­tään tal­koo­työ­nä.

– Pi­dän tär­ke­ä­nä sitä, et­tä yh­tei­seen te­ke­mi­seen osal­lis­tu­taan. Sitä pait­si se on haus­kaa ja hyvä tapa tu­tus­tua alu­een mui­hin siir­to­la­puu­tar­hu­rei­hin. Se, et­tä tun­tee naa­pu­rin­sa ja tie­tää mitä puu­tar­hal­la ta­pah­tuu, li­sää pait­si yh­tei­söl­li­syyt­tä myös tur­val­li­suu­den tun­net­ta alu­eel­la.

Vanhan kuistin paikalla on nykyään ruokailuryhmä, joka on saatu aikoinaan Mikan isovanhemmilta. Kamiina lämmittää tarvittaessa mökin todella nopeasti, mutta se ei ole varaava. Verhot on hankittu Indiskasta.