Artikkeli
Lammen reunalla kylpevän naisen seurana kasvaa muun muyassa kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja reheväkasvuisia jättipoimulehtiä, joiden kukinnot tuoksuvat hunajalle.

Lammen reunalla kylpevän naisen seurana kasvaa muun muyassa kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja reheväkasvuisia jättipoimulehtiä, joiden kukinnot tuoksuvat hunajalle.

Mari Lahti

Kai­ka Poh­to­ka­ri Ku­vat Mari Lah­ti

Puutarha Ahvenanmaalla - Ruusuportti kutsuu kukkaloistoon

Peggyn ja Jarlin puutarhassa Ahvenanmaan Vårdössä on kesäisin myös kahvila ja käsityöläispuoti. Lähes jokainen kahvilan asiakkaista nauttii kahvin lisäksi pihan monipuolisesta kukkaloistosta.

Puu­tar­ha: Vår­dön saa­res­sa Ah­ve­nan­maal­la. Pu­na­mul­ta­ra­ken­nus­ten ja pie­nen lam­men so­mis­ta­ma puu­tar­ha, noin 4 000 m2.

Puu­tar­haa hoi­ta­vat: Peg­gy ja Jarl Da­niels­son.

Peggyn kahvila-käsityöpuoti sijaitsee Värdön saarella Ahvenanmaalla.

Peggyn kahvila-käsityöpuoti sijaitsee Värdön saarella Ahvenanmaalla.

Mari Lahti

Lammen reunalla kylpevän naisen seurana kasvaa muun muyassa kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja reheväkasvuisia jättipoimulehtiä, joiden kukinnot tuoksuvat hunajalle.

Lammen reunalla kylpevän naisen seurana kasvaa muun muyassa kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja reheväkasvuisia jättipoimulehtiä, joiden kukinnot tuoksuvat hunajalle.

Mari Lahti

Vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten täs­sä puu­tar­has­sa kas­voi muu­ta­ma ome­na­puu ja mar­ja­pen­sai­ta. Ku­kat oli­vat lu­pii­ne­ja, päi­vän­kak­ka­roi­ta, iso­mak­sa­ruo­hoa ja ju­han­nus­ruu­su­ja. Siel­lä oli pie­ni myös pie­ni hyö­ty­kas­vi­maa.

Sit­ten Vår­dös­sä si­jait­se­vaan ta­loon muut­ti­vat Peg­gy ja Jarl Da­niels­son. Hei­dän kä­sis­sään van­has­ta puu­tar­has­ta on tul­lut veh­reä ja kuk­ki­va pa­ra­tii­si.

Puu­tar­haa ryh­dit­tä­vät por­tit ja kas­vi­te­li­neet. Kuk­ka­la­je­ja on kym­me­nit­täin. Tääl­lä häm­mäs­tyt­tä­vät mo­net pe­rin­tei­set Ruot­sis­sa ja Ah­ve­nan­maal­la suo­si­tut la­jit, joi­ta ei juu­ri ta­paa muu­al­la Suo­mes­sa. He ovat kai­va­neet puu­tar­haan lam­men, jota reu­nus­taa upea kas­vil­li­suus.

Peg­gy ker­too kaik­kien kas­vien ni­met ruot­sik­si. Nii­tä suo­men­ta­es­sa­ni kum­mas­te­len, mi­ten iha­nat ruot­sin­kie­li­set ni­met, ku­ten vaik­ka pa­ra­disb­lom­ma tai kär­lek­sört ovat saa­neet tyl­sät suo­ma­lai­set ni­met ota­hä­mä­häk­ki­kuk­ka ja iso­mak­sa­ruo­ho.

Suurella kivellä kiipeää näyttävä Multi Blue -kärhö, jonka kukat ovat halkaisijaltaan yli 10 senttiä. Taustalla on päärakennus.

Suurella kivellä kiipeää näyttävä Multi Blue -kärhö, jonka kukat ovat halkaisijaltaan yli 10 senttiä. Taustalla on päärakennus.

Mari Lahti

Van­ha, kau­nis pi­ha­pii­ri

Koko ton­tin ym­pä­ri kier­tää van­hois­ta hei­nä­sei­päis­tä ra­ken­net­tu ai­ta. Eri-ikäi­set pu­na­mul­ta­ra­ken­nuk­set ja kas­vi­huo­neet si­joit­tu­vat puu­tar­han lai­doil­le ikään kuin kas­vien suo­jak­si.

Ra­ken­nuk­sis­sa huo­kuu his­to­ria.

Pää­ta­lon van­hin, ma­ta­la osa on vuo­del­ta 1850. Ylä­ker­ta ra­ken­net­tiin 138 vuot­ta myö­hem­min., eli 2005. Peg­gy säi­lyt­tää kuk­ka­ruuk­ku­ja, mul­ta­säk­ke­jä ja puu­tar­ha­vä­li­nei­tä ai­tas­sa, joka on vuo­del­ta 1870.

Yli sa­ta­vuo­ti­aas­sa en­ti­ses­sä na­ve­tas­sa Peg­gy pi­tää kah­vi­laa ja kä­si­työ­läis­puo­tia. Kah­vi­la­sa­li oli ai­kai­sem­min hei­nä­la­to. Puo­dis­sa asui­vat he­vo­nen ja leh­mät.

Au­to­tal­li­ra­ken­nuk­ses­sa on ny­kyi­sin om­pe­li­mo, työ­huo­ne ja ti­laa kuk­kien tal­vi­säi­ly­tyk­sel­le. Sau­na­ra­ken­nuk­ses­sa on myös vie­ras­huo­ne. Tä­män li­säk­si puu­tar­has­sa on vie­lä hu­vi­ma­ja.

Kesä-heinäkuussa kukkiva Aicha-ruusu voi kasvaa parhaimmillaan 2,5-metriseksi.

Kesä-heinäkuussa kukkiva Aicha-ruusu voi kasvaa parhaimmillaan 2,5-metriseksi.

Mari Lahti

Ruu­su­jen tuok­sua

Vie­rai­lem­me Peg­gyn puu­tar­has­sa hei­nä­kuun alus­sa. Iha­nat köyn­nös­ruu­sut ovat par­haas­sa ku­kas­saan.

- Kak­si­tois­ta vuot­ta sit­ten hank­ki­ma­ni va­nil­jan­vä­ri­nen Aic­ha al­koi ku­kois­taa vas­ta, kun siir­sin sen uu­teen paik­kaan lam­mel­le joh­ta­van po­lun lä­hel­le, Peg­gy ker­too.

Nyt Aic­ha kii­pe­ää te­räs­ma­tos­ta muo­kat­tua ruu­su­port­tia pit­kin. Sen on ra­ken­ta­nut Jarl, ku­ten myös per­go­lan, eri­lai­set kuk­ka­te­li­neet ja tuet Peg­gyn toi­vei­den ja piir­ros­ten mu­kaan.

Ruu­su­jen li­säk­si Peg­gyn lem­pi­kuk­kia ovat kär­höt, ha­ju­her­neet, leh­toi­mi­kät ja iso­täh­ti­put­ket. Vä­reis­tä miel­lyt­tä­vät val­koi­nen sekä vaa­le­at roo­san, ap­ri­koo­sin, lii­lan ja si­ni­sen sä­vyt.

Orangerie-kasvihuoneen sisällä kukkivat kymmenet pelargonit, Ulkopuolella ruukussa kasvaa vaalenpunakukkainen runkoruusu Fairy, jonka terttumaiset, kerrannaiset kukat ilahduttavat lähes koko kesän.

Orangerie-kasvihuoneen sisällä kukkivat kymmenet pelargonit, Ulkopuolella ruukussa kasvaa vaalenpunakukkainen runkoruusu Fairy, jonka terttumaiset, kerrannaiset kukat ilahduttavat lähes koko kesän.

Mari Lahti

Mari Lahti

Tär­ke­ät kas­vi­huo­neet

Peg­gy ja Jarl ovat ra­ken­ta­neet puu­tar­haan kak­si kas­vi­huo­net­ta, jot­ka ovat ah­ke­ras­sa käy­tös­sä.

Suu­rem­pi, oran­ge­riek­si kut­sut­tu kas­vi­huo­ne ra­ken­net­tiin 2012. Pie­nem­män kas­vi­huo­neen he os­ti­vat val­mii­na ja asen­net­tiin pai­kan pääl­lä.

Oran­ge­rien va­ki­nai­sia asuk­kai­ta ovat Frost-per­sik­ka­puu ja Vi­tis Zil­ga-vii­ni­köyn­nös, joka kes­tää pak­kas­ta -25 as­tet­ta. Kas­vi­huo­net­ta ei läm­mi­te­tä tal­vel­la. Ke­sä­ai­kaan tääl­lä viih­ty­vät myös me­lo­nit, kur­kut, vii­ku­na­puu, eri­lai­set yr­tit ja noin 40 pe­lar­go­nia.

Pie­nem­pi kas­vi­huo­ne on ”las­ten­huo­ne” tai­mil­le, jot­ka Peg­gy on ai­kai­sem­min ke­vääl­lä is­tut­ta­nut si­säl­lä.

- Myös daa­li­at pää­se­vät tän­ne läh­te­äk­seen no­pe­am­min kas­vuun. Kun tai­met muu­te­taan ulos, vil­je­len tääl­lä pää­a­si­as­sa to­maat­te­ja ja ru­ko­laa.

Navetan nurkalla kukkivat lupiinit, isotähtiputket ja hajuherneet, taustalla kohoaa suureksi kasvanut päärynäpuu.

Navetan nurkalla kukkivat lupiinit, isotähtiputket ja hajuherneet, taustalla kohoaa suureksi kasvanut päärynäpuu.

Mari Lahti

Puu­tar­hu­rin vuo­den­kier­to

Peg­gyn vuo­si jak­sot­tuu puu­tar­han eh­doil­la. Kun syys­toi­met on hoi­det­tu, hän al­kaa om­mel­la tuot­tei­ta kä­si­työ­läis­pu­tiik­kiin­sa.

- Nii­tä val­mis­ta­es­sa me­nee koko tal­vi, ja se on elä­ke­läi­sel­le mu­ka­va har­ras­tus, Peg­gy ker­too.

Ke­vät­tal­vel­la Peg­gy al­kaa kyl­vää sie­me­niä. Hän kas­vat­taa sie­me­nis­tä ruu­su­pa­vut, ha­ju­her­neet, he­li­ot­roo­pit, päi­vän­si­nit, ota­hä­mä­häk­ki­ku­kat, ba­si­li­kat ja to­maa­tit.

Maa­lis­kuus­sa Peg­gy ot­taa pe­lar­go­nit esiin tal­veh­ti­mis­huo­nees­ta. Hän leik­kaa ne ja is­tut­taa pis­tok­kaat uu­teen, hy­vään mul­taan.

Huh­ti­kuus­ta ke­sä­kuun puo­li­vä­liin hän työs­ken­te­lee pal­jon puu­tar­has­sa. Työ al­kaa pe­ren­no­jen leik­kaa­mi­sel­la, lan­noit­ta­mi­sel­la ja keit­ti­ö­puu­tar­han pe­rus­ta­mi­sel­la.

Kah­vi­lan­sa hän avaa ju­han­nuk­sen ai­kaan.

- Sen jäl­keen vii­teen viik­koon en juu­ri eh­di puu­tar­ha­töi­hin. Sil­loin mie­he­ni Jarl aut­taa var­sin­kin kas­te­lun ja rik­ka­ruo­ho­jen kans­sa.

Kas­te­lu on hiek­ka­maal­la suu­ri työ. Tääl­lä se on rat­kais­tu kai­va­mal­la kas­te­lu­lam­pi, jos­ta pum­pun avul­la saa­daan vet­tä eri ve­si­pos­tei­hin.

Lammen reunalla ruukussa kasvavat kirjavalehtinen viiruhelpi, hopatäplä ja afrikanlilja.

Lammen reunalla ruukussa kasvavat kirjavalehtinen viiruhelpi, hopatäplä ja afrikanlilja.

Mari Lahti

Ai­na kuk­kii jo­ta­kin

Ke­vääl­lä en­sim­mäi­si­nä lu­men al­ta kur­kis­ta­vat lu­mi­kel­lot, hel­mi­hy­a­sin­tit ja jou­lu­ruu­sut. Sit­ten kuk­ki­vat tulp­paa­nit, nii­den jäl­keen ai­kai­set kär­höt leh­toi­mi­kät.

Lop­pu­ke­vääs­tä pi­han täyt­tää he­del­mä­pui­den ja ko­ris­te­pen­sai­den kuk­kien tuok­su. Ome­na­pui­den li­säk­si tääl­lä on kir­sik­ka­pui­ta, pää­ry­nä­puu, pu­nai­sia ja mus­tia vii­ni­mar­ja­pen­sai­ta sekä kar­hun­va­tuk­ka­pen­sas.

Ke­säl­lä lois­ta­vat upeim­pi­na köyn­nös­ruu­sut ja kär­höt. Syk­syl­lä kuk­ki­vat purp­pu­ra­pu­na­lat­vat, kon­na­yr­tit, si­ree­ni­hor­ten­si­at, kur­jen­pol­vet, daa­li­at, syys­vuo­kot ja pu­na­vä­ri­min­tut. Lam­mes­sa lum­peet kuk­ki­vat tou­ko­kuus­ta lo­ka­kuu­hun.

Peggy kahvilan ulko-ovella. Ruukussa kukkii viisivuotias Display-runkoverenpisara.

Peggy kahvilan ulko-ovella. Ruukussa kukkii viisivuotias Display-runkoverenpisara.

Mari Lahti

Puu­tar­ha omas­ta pääs­tä

Peg­gy sa­noo, et­tä on puu­tar­haan­sa ai­ka tyy­ty­väi­nen.

- Yri­tän hoi­taa hy­vin sitä, mitä mi­nul­la jo on, ja kor­va­ta vain nii­tä kas­ve­ja, jot­ka ei­vät ole kes­tä­neet tal­vea.

Ide­oi­ta Peg­gy saa puu­tar­ha­kir­jois­ta ja -leh­dis­tä. Hän vie­rai­lee kaup­pa­puu­tar­hois­sa niin Ah­ve­nan­maal­la kuin Ruot­sis­sa­kin.

- Enim­mäk­seen suun­ni­tel­mat ovat kui­ten­kin omas­ta pääs­tä­ni, hän ker­too.

Uu­si­a­kin asi­oi­ta Peg­gy ko­kei­lee, mut­ta har­ki­ten. Hän on haa­veil­lut pit­kään syys­sy­ri­käs­tä eli syys­si­ree­nis­tä, joka kuk­kii näyt­tä­väs­ti ja tuok­su­vas­ti syk­syl­lä. Nyt on ko­kei­lun ai­ka.

- On jän­nit­tä­vää näh­dä, sel­vi­ää­kö se Ah­ve­nan­maan tal­ves­ta.

LUE KOTI & KEITTIÖ

LUE KOTI & KEITTIÖ