Puu­tar­ha: Vår­dön saa­res­sa Ah­ve­nan­maal­la. Pu­na­mul­ta­ra­ken­nus­ten ja pie­nen lam­men so­mis­ta­ma puu­tar­ha, noin 4 000 m2.

Puu­tar­haa hoi­ta­vat: Peg­gy ja Jarl Da­niels­son.

Peggyn kahvila-käsityöpuoti sijaitsee Värdön saarella Ahvenanmaalla.

Mari Lahti

Lammen reunalla kylpevän naisen seurana kasvaa muun muyassa kurjenmiekkoja, kuunliljoja ja reheväkasvuisia jättipoimulehtiä, joiden kukinnot tuoksuvat hunajalle.

Mari Lahti

Vii­si­tois­ta vuot­ta sit­ten täs­sä puu­tar­has­sa kas­voi muu­ta­ma ome­na­puu ja mar­ja­pen­sai­ta. Ku­kat oli­vat lu­pii­ne­ja, päi­vän­kak­ka­roi­ta, iso­mak­sa­ruo­hoa ja ju­han­nus­ruu­su­ja. Siel­lä oli pie­ni myös pie­ni hyö­ty­kas­vi­maa.

Sit­ten Vår­dös­sä si­jait­se­vaan ta­loon muut­ti­vat Peg­gy ja Jarl Da­niels­son. Hei­dän kä­sis­sään van­has­ta puu­tar­has­ta on tul­lut veh­reä ja kuk­ki­va pa­ra­tii­si.

Puu­tar­haa ryh­dit­tä­vät por­tit ja kas­vi­te­li­neet. Kuk­ka­la­je­ja on kym­me­nit­täin. Tääl­lä häm­mäs­tyt­tä­vät mo­net pe­rin­tei­set Ruot­sis­sa ja Ah­ve­nan­maal­la suo­si­tut la­jit, joi­ta ei juu­ri ta­paa muu­al­la Suo­mes­sa. He ovat kai­va­neet puu­tar­haan lam­men, jota reu­nus­taa upea kas­vil­li­suus.

Peg­gy ker­too kaik­kien kas­vien ni­met ruot­sik­si. Nii­tä suo­men­ta­es­sa­ni kum­mas­te­len, mi­ten iha­nat ruot­sin­kie­li­set ni­met, ku­ten vaik­ka pa­ra­disb­lom­ma tai kär­lek­sört ovat saa­neet tyl­sät suo­ma­lai­set ni­met ota­hä­mä­häk­ki­kuk­ka ja iso­mak­sa­ruo­ho.

Suurella kivellä kiipeää näyttävä Multi Blue -kärhö, jonka kukat ovat halkaisijaltaan yli 10 senttiä. Taustalla on päärakennus.

Mari Lahti

Van­ha, kau­nis pi­ha­pii­ri

Koko ton­tin ym­pä­ri kier­tää van­hois­ta hei­nä­sei­päis­tä ra­ken­net­tu ai­ta. Eri-ikäi­set pu­na­mul­ta­ra­ken­nuk­set ja kas­vi­huo­neet si­joit­tu­vat puu­tar­han lai­doil­le ikään kuin kas­vien suo­jak­si.

Ra­ken­nuk­sis­sa huo­kuu his­to­ria.

Pää­ta­lon van­hin, ma­ta­la osa on vuo­del­ta 1850. Ylä­ker­ta ra­ken­net­tiin 138 vuot­ta myö­hem­min., eli 2005. Peg­gy säi­lyt­tää kuk­ka­ruuk­ku­ja, mul­ta­säk­ke­jä ja puu­tar­ha­vä­li­nei­tä ai­tas­sa, joka on vuo­del­ta 1870.

Yli sa­ta­vuo­ti­aas­sa en­ti­ses­sä na­ve­tas­sa Peg­gy pi­tää kah­vi­laa ja kä­si­työ­läis­puo­tia. Kah­vi­la­sa­li oli ai­kai­sem­min hei­nä­la­to. Puo­dis­sa asui­vat he­vo­nen ja leh­mät.

Au­to­tal­li­ra­ken­nuk­ses­sa on ny­kyi­sin om­pe­li­mo, työ­huo­ne ja ti­laa kuk­kien tal­vi­säi­ly­tyk­sel­le. Sau­na­ra­ken­nuk­ses­sa on myös vie­ras­huo­ne. Tä­män li­säk­si puu­tar­has­sa on vie­lä hu­vi­ma­ja.

Kesä-heinäkuussa kukkiva Aicha-ruusu voi kasvaa parhaimmillaan 2,5-metriseksi.

Mari Lahti

Ruu­su­jen tuok­sua

Vie­rai­lem­me Peg­gyn puu­tar­has­sa hei­nä­kuun alus­sa. Iha­nat köyn­nös­ruu­sut ovat par­haas­sa ku­kas­saan.

- Kak­si­tois­ta vuot­ta sit­ten hank­ki­ma­ni va­nil­jan­vä­ri­nen Aic­ha al­koi ku­kois­taa vas­ta, kun siir­sin sen uu­teen paik­kaan lam­mel­le joh­ta­van po­lun lä­hel­le, Peg­gy ker­too.

Nyt Aic­ha kii­pe­ää te­räs­ma­tos­ta muo­kat­tua ruu­su­port­tia pit­kin. Sen on ra­ken­ta­nut Jarl, ku­ten myös per­go­lan, eri­lai­set kuk­ka­te­li­neet ja tuet Peg­gyn toi­vei­den ja piir­ros­ten mu­kaan.

Ruu­su­jen li­säk­si Peg­gyn lem­pi­kuk­kia ovat kär­höt, ha­ju­her­neet, leh­toi­mi­kät ja iso­täh­ti­put­ket. Vä­reis­tä miel­lyt­tä­vät val­koi­nen sekä vaa­le­at roo­san, ap­ri­koo­sin, lii­lan ja si­ni­sen sä­vyt.

Orangerie-kasvihuoneen sisällä kukkivat kymmenet pelargonit, Ulkopuolella ruukussa kasvaa vaalenpunakukkainen runkoruusu Fairy, jonka terttumaiset, kerrannaiset kukat ilahduttavat lähes koko kesän.

Mari Lahti

Mari Lahti

Tär­ke­ät kas­vi­huo­neet

Peg­gy ja Jarl ovat ra­ken­ta­neet puu­tar­haan kak­si kas­vi­huo­net­ta, jot­ka ovat ah­ke­ras­sa käy­tös­sä.

Suu­rem­pi, oran­ge­riek­si kut­sut­tu kas­vi­huo­ne ra­ken­net­tiin 2012. Pie­nem­män kas­vi­huo­neen he os­ti­vat val­mii­na ja asen­net­tiin pai­kan pääl­lä.

Oran­ge­rien va­ki­nai­sia asuk­kai­ta ovat Frost-per­sik­ka­puu ja Vi­tis Zil­ga-vii­ni­köyn­nös, joka kes­tää pak­kas­ta -25 as­tet­ta. Kas­vi­huo­net­ta ei läm­mi­te­tä tal­vel­la. Ke­sä­ai­kaan tääl­lä viih­ty­vät myös me­lo­nit, kur­kut, vii­ku­na­puu, eri­lai­set yr­tit ja noin 40 pe­lar­go­nia.

Pie­nem­pi kas­vi­huo­ne on ”las­ten­huo­ne” tai­mil­le, jot­ka Peg­gy on ai­kai­sem­min ke­vääl­lä is­tut­ta­nut si­säl­lä.

- Myös daa­li­at pää­se­vät tän­ne läh­te­äk­seen no­pe­am­min kas­vuun. Kun tai­met muu­te­taan ulos, vil­je­len tääl­lä pää­a­si­as­sa to­maat­te­ja ja ru­ko­laa.

Navetan nurkalla kukkivat lupiinit, isotähtiputket ja hajuherneet, taustalla kohoaa suureksi kasvanut päärynäpuu.

Mari Lahti

Puu­tar­hu­rin vuo­den­kier­to

Peg­gyn vuo­si jak­sot­tuu puu­tar­han eh­doil­la. Kun syys­toi­met on hoi­det­tu, hän al­kaa om­mel­la tuot­tei­ta kä­si­työ­läis­pu­tiik­kiin­sa.

- Nii­tä val­mis­ta­es­sa me­nee koko tal­vi, ja se on elä­ke­läi­sel­le mu­ka­va har­ras­tus, Peg­gy ker­too.

Ke­vät­tal­vel­la Peg­gy al­kaa kyl­vää sie­me­niä. Hän kas­vat­taa sie­me­nis­tä ruu­su­pa­vut, ha­ju­her­neet, he­li­ot­roo­pit, päi­vän­si­nit, ota­hä­mä­häk­ki­ku­kat, ba­si­li­kat ja to­maa­tit.

Maa­lis­kuus­sa Peg­gy ot­taa pe­lar­go­nit esiin tal­veh­ti­mis­huo­nees­ta. Hän leik­kaa ne ja is­tut­taa pis­tok­kaat uu­teen, hy­vään mul­taan.

Huh­ti­kuus­ta ke­sä­kuun puo­li­vä­liin hän työs­ken­te­lee pal­jon puu­tar­has­sa. Työ al­kaa pe­ren­no­jen leik­kaa­mi­sel­la, lan­noit­ta­mi­sel­la ja keit­ti­ö­puu­tar­han pe­rus­ta­mi­sel­la.

Kah­vi­lan­sa hän avaa ju­han­nuk­sen ai­kaan.

- Sen jäl­keen vii­teen viik­koon en juu­ri eh­di puu­tar­ha­töi­hin. Sil­loin mie­he­ni Jarl aut­taa var­sin­kin kas­te­lun ja rik­ka­ruo­ho­jen kans­sa.

Kas­te­lu on hiek­ka­maal­la suu­ri työ. Tääl­lä se on rat­kais­tu kai­va­mal­la kas­te­lu­lam­pi, jos­ta pum­pun avul­la saa­daan vet­tä eri ve­si­pos­tei­hin.

Lammen reunalla ruukussa kasvavat kirjavalehtinen viiruhelpi, hopatäplä ja afrikanlilja.

Mari Lahti

Ai­na kuk­kii jo­ta­kin

Ke­vääl­lä en­sim­mäi­si­nä lu­men al­ta kur­kis­ta­vat lu­mi­kel­lot, hel­mi­hy­a­sin­tit ja jou­lu­ruu­sut. Sit­ten kuk­ki­vat tulp­paa­nit, nii­den jäl­keen ai­kai­set kär­höt leh­toi­mi­kät.

Lop­pu­ke­vääs­tä pi­han täyt­tää he­del­mä­pui­den ja ko­ris­te­pen­sai­den kuk­kien tuok­su. Ome­na­pui­den li­säk­si tääl­lä on kir­sik­ka­pui­ta, pää­ry­nä­puu, pu­nai­sia ja mus­tia vii­ni­mar­ja­pen­sai­ta sekä kar­hun­va­tuk­ka­pen­sas.

Ke­säl­lä lois­ta­vat upeim­pi­na köyn­nös­ruu­sut ja kär­höt. Syk­syl­lä kuk­ki­vat purp­pu­ra­pu­na­lat­vat, kon­na­yr­tit, si­ree­ni­hor­ten­si­at, kur­jen­pol­vet, daa­li­at, syys­vuo­kot ja pu­na­vä­ri­min­tut. Lam­mes­sa lum­peet kuk­ki­vat tou­ko­kuus­ta lo­ka­kuu­hun.

Peggy kahvilan ulko-ovella. Ruukussa kukkii viisivuotias Display-runkoverenpisara.

Mari Lahti

Puu­tar­ha omas­ta pääs­tä

Peg­gy sa­noo, et­tä on puu­tar­haan­sa ai­ka tyy­ty­väi­nen.

- Yri­tän hoi­taa hy­vin sitä, mitä mi­nul­la jo on, ja kor­va­ta vain nii­tä kas­ve­ja, jot­ka ei­vät ole kes­tä­neet tal­vea.

Ide­oi­ta Peg­gy saa puu­tar­ha­kir­jois­ta ja -leh­dis­tä. Hän vie­rai­lee kaup­pa­puu­tar­hois­sa niin Ah­ve­nan­maal­la kuin Ruot­sis­sa­kin.

- Enim­mäk­seen suun­ni­tel­mat ovat kui­ten­kin omas­ta pääs­tä­ni, hän ker­too.

Uu­si­a­kin asi­oi­ta Peg­gy ko­kei­lee, mut­ta har­ki­ten. Hän on haa­veil­lut pit­kään syys­sy­ri­käs­tä eli syys­si­ree­nis­tä, joka kuk­kii näyt­tä­väs­ti ja tuok­su­vas­ti syk­syl­lä. Nyt on ko­kei­lun ai­ka.

- On jän­nit­tä­vää näh­dä, sel­vi­ää­kö se Ah­ve­nan­maan tal­ves­ta.