MAIJA TIENSUU
KUVAT KIRSI-MARJA SAVOLA
MIKÄ: Omakotitalo, 5 h + k, 159 m² MISSÄ: Veikkolassa TÄÄLLÄ ASUVAT: Janne Markkanen, mainospäällikkö ja karikatyyripiirtäjä-yrittäjä, Outi Markkanen, kakkutaiteilija ja kotirouva sekä lapset Ringo, 8, Morris, 6 ja Cassius, 5
Mustaksi maalatun hirsitalon olohuoneen ikkunoista aukeaa komea maisema. Puita, naapuritalojen kattoja ja järvi pilkottaa kauempana horisontissa. Suuri terassi kiertää talon seinustaa lasitettuine kaiteineen, joiden toisella puolella on kahdeksan metrin pudotus naapuritontille. Outi ja Janne Markkanen etsivät sopivaa tonttia kasvavan perheen uudelle kodille ja ihastuivat Kirkkonummen Veikkolassa sijaitsevaan tonttiin sen vaihtelevan maaston vuoksi.
Haaveena vanha talo
– Kun kävimme täällä ensimmäistä kertaa, ihastuimme paikkaan välittömästi. Mielestämme maastossa pitää olla luonnetta. Mietimme tontin turvallisuutta lapsiperheelle, mutta tulimme siihen tulokseen, että on lapsia kasvatettu vaarallisemmissakin kasvuympäristöissä. Perheemme kolme poikaa ovat oppineet kulkemaan pihalla varoen, toteaa Outi.
Kun Outi ja Janne etsivät isompaa asuntoa kahdeksan vuotta sitten, ei oman talon rakentaminen ollut itsestään selvä vaihtoehto. Ensin he etsivät vanhaa taloa, jonka voisivat remontoida mieleisekseen. Oman talon rakentaminen nousi pariskunnan ajatuksiin vasta kun sopivaa taloa ei tuntunut löytyvän. He ajattelivat, että saisivat rakentamalla itselleen mieluisan talon, eikä uusi olisi välttämättä vanhaa kalliimpi. Laskusuhdanne vielä suosi rakentamista, kun kustannukset olivat edulliset.
Arkkitehti avuksi
– Asuminen pääkaupunkiseudulla ei ole halpaa. Mietimme jossain vaiheessa jopa muuttoa synnyinseudulleni Kuopioon, mutta luovuimme pian ajatuksesta. Olimme ihastuneet jo edellisen asunnon myötä Veikkolaan, emmekä halunneet muuttaa sieltä pois. Järvet, kylämäinen yhteisö ja pääkaupungin läheisyys viehättivät. Olimme ehtineet tutustua toisiin lapsiperheisiin, joita täällä on paljon. Janne ei ollut ensin innostunut rakennusprojektista, mutta sain hänen päänsä käännettyä. Muistelen piirtäneeni jo pienenä tyttönä talojen pohjapiirroksia, Outi kertoo.
Kun Outi ja Janne olivat tehneet päätöksen oman talon rakentamisesta ja tontti oli löytynyt, alkoi perheelle sopivan talon suunnittelu. Talopaketteja katsellessa alkoi hahmottua mitä he halusivat ja pariskunta piirteli itsekin luonnoksia. Valmiista talomalleista ei löytynyt mieluisaa, joten he päättivät pyytää arkkitehtia avukseen. Suunnittelijaksi valittiin oman kylän nainen, Suunnitteluriihi J&H:n arkkitehti Hannele Haataja, joka piirsi talon pariskunnan toiveiden mukaisesti.
Hirsi vei voiton
– Talon rakennusmateriaaliksi harkitsimme kiveä, sillä Janne työskentelee Luja-yhtiössä, jonka yhden yrityksen valikoimiin kuuluvat kivitalot. Puu- tai hirsitalo eivät kuitenkaan olleet pois suljettuja vaihtoehtoja. Halusimme ympäristöön sulautuvan rakennuksen, ja hirsitalomyyjä taisi puhua meidät ympäri, Outi toteaa nauraen.
Markkaset ostivat tontin kesällä 2008. Projekti alkoi heti samana vuonna tontilla olleiden kahden vanhan kesämökkirakennuksen purkamisella. Intoa riitti niin paljon, että vanhat rakennukset päätettiin purkaa käsin.
– Näin jälkikäteen ajateltuna olisihan ne vanhat talot voitu purkaa helpomminkin ja säästää energiaa itse rakentamiseen. Olin mukana niin paljon kuin pystyin kahden lapsen hoitamisen ohella. Ehdin aina tekemään muutaman laudan verran, kunnes jompikumpi lapsista parkaisi ja ilmaisi että äitiä kaivataan muualla. Esikoisemme Ringo oli tuolloin alle kaksivuotias ja toinen lapsemme Morris vasta vauva, Outi kertoo.
Ongelmia matkan varrella
Kun talot oli purettu, puhdistettiin kallio esiin käsin seuraavana vuonna. Saman vuoden syksyllä alkoi pohjien valu ja hirret saapuivat ensilumien aikaan. Uuteen kotiin piti päästä muuttamaan maaliskuussa 2010, mutta asiat eivät menneetkään suunnitelmien mukaan.
– Olen luvannut itselleni, etten muistele tätä kaikkea pahalla. Sanoisin, että talonrakennusprojektimme oli melko monimutkainen ja vaikea matka. Nyt selviämme mistä vain mitä elämä tuo eteemme, toteaa Outi.
Ammattirakentajien oli tarkoitus tehdä talo pintoja lukuun ottamatta, mutta jo ensimetreillä talotoimittajan tekemissä rakennesuunnitelmissa ilmeni ongelmia. Virheitä tehtiin ja ongelmat kasaantuivat niiden myötä. Outin ja Jannen oli tarkoitus tehdä tasoitus- ja maalaustyöt sekä pienemmät pintatyöt itse säästääkseen kustannuksissa, mutta he joutuivatkin lopulta tekemään melkein kaiken itse. Kummallakaan ei ollut aiempaa osaamista rakentamisesta, joten kaikki työvaiheet betonilattian hiomisesta kylpyhuoneen laatoittamiseen piti opetella alusta alkaen. Aikaa ja rahaa kului turhaan, Markkaset joutuivat selvittelemään asioita sekä hakemaan korvauksia oikeusteitse.
– Jossain vaiheessa tavarantarkastaja ja lakimiehet onneksi ratkaisivat osan vyyhdistä. Aikaa kuitenkin kului, kun virheet korjattiin. Janne oli tehnyt puutöitä viimeksi koulussa, joten vaati melkoista venymistä tarttua työkaluihin rakennuksella. Hän teki rakennustyöt kuitenkin suuremmalla ammattiylpeydellä kuin osa ammattilaisista. Onneksi hyviäkin ammattilaisia sattui matkan varrelle, kuten arkkitehti, perustustentekijät, sähkömies, vastaava mestari sekä oma isäni, joka vanheni varmaan 20 vuotta projektin aikana. Isä teki taloa kuin omaansa, hymähtää Outi.
Säilytystilojen suunnittelu
Markkasten viisihenkinen perhe on asunut rakentamassaan talossaan jo useamman vuoden. Perheen kolmas lapsi Cassius syntyi, kun talon sisäseiniä tasoitettiin. Viimeisiä töitä on tehty hiljalleen ja jäljellä on enää saunan rakentaminen ja pihan viimeistely. Perhe on viihtynyt kodissaan hyvin. Vaikka välillä rakentaminen tuntuikin loputtomalta suolta, on omasta kädenjäljestä osattu myös nauttia.
– Kun on itse tehnyt, niin muistaa hetket niiden takana. Elämä eteni projektin ohella ja perhe kasvoi. Se auttoi jatkamaan. Lopputuloksesta tuli kuitenkin omaan silmään sopiva eikä kukaan muu olisi sitä sellaiseksi osannut tehdä. Parasta omassa kodissa on se, että se on meidän näköisemme. Jokainen neliömetri on meille suunniteltu. Talon huonekorkeus, valoisuus, tila, oma rauha ja tietoisuus siitä, että lähes kaikelle on oma paikkansa ovat minulle mieleen. Käytin paljon aikaa suunnitellessani säilytystilat kaikille tavaroille. Se on hyvä syy miksi kannattaa suunnitella ja rakentaa itse. Jokaisella on omat tarpeensa eikä niitä voi laittaa samaan muottiin, Outi toteaa.
Keittiö on kodin sydän
Kodin suuressa avokeittiössä on tilaa leipoa. Outi on kotiäiti ja leipominen on rakas harrastus, jonka parissa voi toteuttaa kondiittorin taitoja. Kreemitär-facebooksivuillaan Outi haluaa inspiroida myös muita leipomaan. Kotikeittiössä syntyy tilaustöitäkin kysynnän mukaan, ja suunnitelmissa on oman pienen konditorian avaaminen kodin yhteyteen. Tilat ovat jo olemassa, odottaen viimeistelyä.
– Koti muokkautuu elämän myötä. Lasten kasvaessa tilan tarve muuttuu. Sisustaminen ei siltä osin lopu koskaan. Keräsin rakennusprojektin alussa lehtileikkeitä miettiessäni kodin sisustusta. Katsellessani niitä nyt jälkeenpäin, huomaan että haaveilin modernista loftista. Nyt sanoisin, että minua miellyttää skandinaavinen tyyli ja loft-henki. Täällä on sekaisin uutta ja vanhaa sulassa sovussa. Kotiamme voisi kutsua moderniksi mökiksi hirsiseinien, suuren terassin, mäntypuiden ja kallion vuoksi. Välillä tulee jopa sellainen tunne, kuin asuisi ulkomailla.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ