Kaik­ki ome­na­puut (Ma­lus) kuu­lu­vat ruu­su­kas­vien (Ro­sa­ce­ae) hei­moon. Useim­mat ko­ris­te­o­me­na­puut ovat mo­nin­ker­tais­ten ris­teys­ten tu­los­ta. La­jik­kei­ta, joil­la on pu­nai­set leh­det, ku­kat ja he­del­mät, sa­no­taan purp­pu­ra­o­me­na­puik­si.

Ja­los­tus­työ on tuot­ta­nut usei­ta ko­ris­te­o­me­na­puu­la­jik­kei­ta, jot­ka ovat ilo sil­mäl­le. Tou­ko–ke­sä­kuus­sa ne kuk­ki­vat upei­na val­koi­si­na tai pu­nai­sen sä­vyis­sä hem­pe­äs­tä pin­kis­tä mel­kein fuk­si­an­pu­nai­seen.

Syk­syl­lä pie­net he­del­mät heh­ku­vat kel­tai­sen, orans­sin ja pu­nai­sen sä­vyis­sä. Leh­det voi­vat ol­la vih­rei­tä, ru­seh­ta­via tai vii­nin­pu­nai­seen vi­vah­ta­via.

Ome­na­puut ovat kak­si­neu­voi­sia eli pö­lyt­tä­vät it­se it­sen­sä, mut­ta pö­lyt­ty­mi­nen var­mis­tuu, jos pi­han lä­hei­syy­des­sä kas­vaa usei­ta pui­ta. He­del­mien koko vaih­te­lee mar­jas­ta pie­neen ome­naan.

Ko­ris­te­o­me­na­puut ei­vät kas­va ko­vin suu­rik­si ja kes­tä­vät ai­na­kin ete­läi­sim­mäs­sä Suo­mes­sa, jot­kut jopa Ou­lun kor­keu­del­le saak­ka.

He­del­mien maku on niin kir­peä, et­tä nii­tä ei voi syö­dä sel­lai­si­naan. Niis­tä voi myös val­mis­taa her­kul­li­sia hyy­te­löi­tä, mar­me­la­de­ja ja sii­rap­pe­ja.

IS­TU­TA KO­RIS­TE­O­ME­NA SYK­SYL­LÄ

Ko­ris­te­o­me­na­puu is­tu­te­taan syk­syl­lä, kun maa on kuoh­ke­aa ja kos­te­aa. Suu­rin osa la­jik­keis­ta viih­tyy vaa­ti­mat­to­mis­sa olo­suh­teis­sa, mut­ta maan tu­lee ol­la hy­vin vet­tä lä­päi­se­vää.

Älä kos­kaan is­tu­ta pa­ra­tii­si­o­me­na­puu­ta pai­kal­le, jos­sa on ai­em­min kas­va­nut ome­na­puu, el­let vaih­da kas­vu­a­lus­taa. Ome­na­pui­den juu­ris­ton ym­pä­ril­lä saat­taa ol­la suk­ku­la­ma­to­ja (Phy­lum ne­ma­to­da) jot­ka kai­vau­tu­vat juu­ris­toon ja hait­taa­vat puun kas­vua.

Puh­dis­ta en­sin maa­pe­rä juu­ris­ta ja muok­kaa maa kun­nol­la. Kai­va is­tu­tus­kuop­pa, jon­ka hal­kai­si­ja on vä­hin­tään 75 cm. Näin juu­ret le­vit­täy­ty­vät kun­nol­la myös si­vuil­le.

KAS­TE­LE KUOP­PA KUN­NOL­LA

Is­tu­ta puun­tai­mi kuop­paan ja le­vi­tä juu­ret ulos­päin. Jos is­tu­tat as­ti­a­tai­men, leik­kaa te­rä­väl­lä veit­sel­lä tai puu­tar­ha­sak­sil­la juu­ris­to au­ki, et­tä se pää­see le­vit­täy­ty­mään.

Älä is­tu­ta tai­mea sy­vem­pään kuin se on ol­lut as­ti­as­sa. Jos käy­tät pal­jas­juu­ris­ta tai­mea, se is­tu­te­taan niin, et­tä ylim­mät juu­ret ovat lä­hel­lä maan­pin­taa. Ase­ta is­tu­tus­kuop­paan kak­si tu­ki­kep­piä tai­men mo­lem­min puo­lin ja sido jous­ta­val­la nau­hal­la kah­des­ta koh­taa.

Li­sää mul­taa tai­men ym­pä­ril­le ja tamp­paa tii­viis­ti, jot­ta puu py­syy pys­tys­sä.

Kas­te­le maa pe­rus­teel­li­ses­ti en­nen kuin täy­tät kuo­pan mul­lal­la. Muis­ta kas­tel­la puu­ta.

LEIK­KAA VA­RO­VAS­TI

Voit lei­ka­ta sekä ko­ris­te­o­me­na­pui­ta et­tä ta­val­li­sia ome­na­pui­ta joka vuo­si hie­man, enin­tään vii­den­nek­sen vuo­sit­tain. Pa­ras ai­ka leik­kauk­seen on joko maa­lis­kuus­sa tai hei­nä–elo­kuus­sa. Täl­löin puul­la on voi­maa ja ai­kaa pa­ran­taa leik­kaus­koh­dat.

Leik­kaa en­sin ok­sat, jot­ka kas­va­vat puun kes­kel­lä ja ok­sat, jot­ka kas­va­vat tii­viis­ti kiin­ni toi­sis­saan. Ta­voit­tee­na on saa­da avoin lat­vus­to, jon­ne pää­see va­loa. Kat­so ai­na kun leik­kaat, et­tä ylin sil­mu osoit­taa puun kes­kus­tas­ta ulos­päin. Älä leik­kaa ker­ral­la lii­kaa, et­tei puu rie­haan­nu te­ke­mään ve­si­ver­so­ja ja al­tis­tu kas­vi­tau­deil­le.

SUO­MES­SA ME­NES­TY­VIÄ KO­RIS­TE­O­ME­NA­PUI­TA

‘DOL­GO’: Pys­ty 4–6 met­riä kor­kea pen­sas tai pik­ku­puu kan­taa kirk­kaan­pu­nais­ta he­del­mää, jot­ka so­pi­vat hy­vin ta­lous-käyt­töön. Mel­ko kes­tä­vä, I–V vyö­hyk­keil­le.

’ERS­TAA’: Val­koi­sin ku­kin kuk­ki­va 4–6 met­riä kor­ke­ak­si kas­va­va kes­tä­vä puu tai pen­sas, jol­la on kel­tai­set ome­nat. Vyö­hyk­keet I–V.

’JOHN DOW­NIE’: Tätä ni­me­no­mais­ta la­ji­ket­ta kut­su­taan pa­ra­tii­si­o­me­nak­si. Orans­sin­pu­nai­set he­del­mät ovat suu­reh­ko­ja, mut­ta puu kuk­kii vain joka toi­nen vuo­si. Kes­tä­vä jopa vyö­hyk­keel­le IV.

’RO­YAL­TY’: Purp­pu­ran­pu­nai­nen leh­dis­tö tuot­taa pie­net tum­man­pu­nai­set he­del­mät. Kas­vaa noin 3–4-met­ri­sek­si. Me­nes­tyy jopa Sei­nä­jo­en kor­keu­del­la. I–II (III).

’HOPA’: Purp­pu­ra­o­me­na­puu­na tun­net­tu ko­ris­te­o­me­na­puu. To­del­la kau­nis lii­lan­ruu­sun­pu­nai­nen ku­kin­ta ja tum­ma leh­dis­tö. He­del­mät n. 2 cm. Me­nes­tyy I–IV vyö­hyk­keil­lä.

MA­LUS BAC­CA­TA MAR­JA­O­ME­NA­PUU: Eri­no­mai­nen ko­ris­te­kas­vi, joka so­pii ai­dan­teek­si ja yk­sit­täis­kas­vik­si. Iha­na val­koi­nen al­ku­ke­sän ku­kin­ta ja kau­nis syys­vä­ri pie­ni­ne pu­nai­si­ne mi­ni­o­me­noi­neen. Tal­ven­kes­tä­vä VI vyö­hyk­keel­le as­ti (Vaa­sa–Jy­väs­ky­lä kor­keu­del­le).