Reis­su Manc­hes­te­riin – roo­ma­lais­ten jo vuon­na 79 pe­rus­ta­maan Man­cu­niu­miin on mat­ka kai­ken mo­der­nin syn­ty­si­joil­le. Te­ol­li­nen val­lan­ku­mous al­koi Eng­lan­nis­ta 1700-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen. Sil­loin opit­tiin val­jas­ta­maan höy­ry. Toi­mi­vien ve­si­reit­tien pääs­sä, lä­hel­lä hii­li­kai­vok­sia ja län­si­ran­nik­koa ole­va Manc­hes­ter oli ol­lut jo 1400-lu­vul­ta läh­tien maan teks­tii­li­tuo­tan­non kes­kus.

Kun ko­neet va­paut­ti­vat väen maa­töis­tä, he al­koi­vat pak­kau­tua kau­pun­kei­hin. Cot­ton­po­lik­sek­si myö­hem­min kut­su­tus­sa Manc­hes­te­ris­sä tar­vit­tiin työ­voi­maa 1700-lu­vun puo­li­vä­lis­tä läh­tien. Seu­raa­val­la vuo­si­sa­dal­la kau­pun­ki veti puo­leen­sa le­vot­to­mia eu­roop­pa­lai­sia, jot­ka ke­hit­ti­vät sii­tä en­sim­mäi­sen mo­der­nin te­ol­li­suus­met­ro­po­lin.

Pa­rin­kym­me­nen tu­han­nen asuk­kaan kau­pun­ki pai­sui muu­ta­mas­sa vuo­si­kym­me­nes­sä kah­den mil­joo­nan asuk­kaan ku­hi­se­vak­si kes­kit­ty­mäk­si. Nyt kau­pun­gin alu­eel­la on noin 400 000 asu­kas­ta ja Suur-Manc­hes­te­rin ta­lou­sa­lu­eel­la asuu 2,9 mil­joo­naa ih­mis­tä.

Raha toi kur­juut­ta ja kult­tuu­ria

Te­ol­lis­tu­mi­nen toi kau­pun­kiin ra­haa, jol­la ra­ken­net­tiin upei­ta pa­laz­zo­ja, pank­kien pää­kont­to­rei­ta, pörs­si ja tois­taan ökyi­le­väm­piä ma­ka­sii­ne­ja, jois­sa esi­tel­tiin ja va­ras­toi­tiin kau­pun­gin teh­tai­den tuot­tei­ta. On­nek­si sa­mal­la ra­hal­la pe­rus­tet­tiin maa­il­man en­sim­mäi­set ylei­set kir­jas­tot, tai­de­mu­seo (Manc­hes­ter Art Gal­le­ry), rau­ta­tiet (1830), ve­si­lai­tos ja sai­raa­la.

Ka­pi­ta­lis­mi syn­nyt­ti työ­vä­en­luo­kan, jon­ka elä­mää tar­kas­te­li­vat ja ka­pi­ta­lis­mia ar­vos­te­li­vat an­ka­ras­ti pai­kal­li­sen rik­kaan teks­tii­li­teh­tai­li­jan poi­ka Fried­rich En­gels ja hä­nen ys­tä­vän­sä, kau­pun­gis­sa ky­läil­lyt Karl Marx. Hei­dän ha­vain­ton­sa oli, et­tä kes­ki­luok­ka ja teh­tai­li­jat ri­kas­tui­vat, mut­ta työ­vä­ki eli ah­tau­des­sa ja kur­juu­des­sa. Näis­tä huo­mi­ois­ta syn­tyi työ­vä­en­lii­ke, joka pa­kot­ti rik­kaat pa­nos­ta­maan myös köy­hien työ­läis­ten­sä hy­vin­voin­tiin.

Ei­pä ai­kaa­kaan, kun Em­me­li­ne Pank­hurst vaa­ti oi­keuk­sia nai­sil­le ja pe­rus­ti Nai­su­ni­o­nin, jon­ka kan­nat­ta­jat oli­vat kuu­lu­ja suf­ra­get­te­ja.

Rau­ta­tie­läi­set pe­la­si­vat jal­ka­pal­loa

Manc­hes­te­riin mat­kaa­jan on otet­ta­va huo­mi­oon jal­ka­pal­lo, piti sii­tä tai ei. Jos sat­tuu saa­pu­maan ot­te­lu­päi­vä­nä jo len­to­kent­tä on se­kai­sin. Tak­sit on vie­ty ja juna täyn­nä kiih­koi­le­via fa­ne­ja, jot­ka ovat myö­häs­sä ot­te­lus­ta ja sik­si hie­man ki­rei­tä. Ho­tel­lit on buu­kat­tu täy­teen ja mat­ka­oh­jel­man muut­ta­mi­nen voi ol­la työ­läs­tä.

Sil­ti kan­nat­taa uh­ra­ta puo­li päi­vää Manc­hes­ter Uni­te­din le­gen­daa­ri­sel­le Old Traf­ford -sta­di­o­nil­le, joka on pai­kal­lis­ju­na­mat­kan pääs­sä kes­kus­tas­ta.

Val­ta­va jal­ka­pal­lo­a­ree­na työl­lis­tää ta­val­li­si­na päi­vi­nä 500 ja ot­te­lu­päi­vi­nä 2000 ih­mis­tä. Kaik­ki aree­nan osat ovat kiin­tei­tä, opas täh­den­tää. Ros­kat hei­te­tään maa­han ja ne sii­vo­taan pe­lin ai­ka­na. Po­ten­ti­aa­li­sil­le hu­li­gaa­neil­le ei jää mi­tään kät­tä pi­dem­pää. Old Traf­ford on ol­lut sa­mal­la pai­kal­la vuo­des­ta 1909. Sitä on laa­jen­net­tu usei­ta ker­to­ja ja täl­lä het­kel­lä kat­so­moon mah­tuu 76 000 kat­so­jaa. Jal­ka­pal­lon mer­ki­tyk­sen ym­mär­tää sta­di­o­nin mu­se­os­sa.

Rau­ta­tie­läi­sil­lä oli oma jouk­kue jo 1878. Eng­lan­nin jal­ka­pal­lo­lii­ga, The Foot­bo­all Le­a­gue pe­rus­tet­tiin Manc­hes­te­ris­sa 1888, Manc­hes­ter Uni­ted -nimi otet­tiin jal­ka­pal­lo­seu­ran käyt­töön 1902. Kun jouk­ku­een yh­dek­sän pe­laa­jaa ja hei­dän 12-hen­ki­nen tu­ki­jouk­kon­sa kuo­li on­net­to­muu­des­sa Münche­nin len­to­ken­täl­lä 1958, pe­laa­jien maal­li­sia jään­nök­siä oli vas­tas­sa 250 000 manc­hes­te­ri­lais­ta, jot­ka oli­vat reu­nus­ta­neet su­ru­saa­tol­la tien­var­ret len­to­ken­täl­tä sta­di­o­nil­le.

Roo­ma­lai­sia rau­ni­oi­ta ja van­haa te­ol­li­suut­ta

Manc­hes­te­ri­lai­set ovat mu­se­oi­neet roo­ma­lai­set rau­ni­on­sa (Cas­tel­field), en­sim­mäi­set teh­taan­sa (The Mu­seum of Scien­ce and In­dust­ry), työ­vä­e­luo­kan ah­din­gon (Pe­op­le´s His­to­ry Mu­seum), en­sim­mäi­sen rau­ta­tie­a­se­man (Li­ver­pool Sta­ti­on). Mu­se­oi­ta on yli 50.

Van­hat upe­at puu­vil­la­va­ras­tot on muu­tet­tu kaup­pa­kes­kuk­sik­si ja val­ta­vat, tar­peet­to­mik­si käy­neet rau­ta­tie­a­se­mat kong­res­si­kes­kuk­sik­si. Kau­pun­ki on täyn­nä vai­kut­ta­vaa uut­ta ark­ki­teh­tuu­ria jois­ta upein on Low­ry, Sal­for­din ka­na­va-alu­eel­le ra­ken­net­tu kau­pun­gi­no­sa, joka näyt­tää kel­lu­van. Low­ryyn pää­see kes­kus­tas­ta ra­ti­kal­la. Mat­kal­la on käy­tä­vä yh­des­sä kau­pun­gin mer­kil­li­sim­mis­tä mu­se­ois­ta.

So­ta­mu­seo toi­vot­taa ter­ve­tul­leek­si

Kuu­lui­san ark­ki­teh­din, Da­niel Lie­bes­kin­din suun­nit­te­le­ma Im­pe­ri­al War Mu­seum avat­tiin vuon­na 2002. Se toi­vot­taa läm­pi­mäs­ti per­heet viet­tä­mään puu­ha­vii­kon­lop­pua suo­jiin­sa.

Mu­se­on vai­kut­ta­vis­sa be­to­ni­sis­sa sa­leis­sa voi tu­tus­tua vas­ta­va­koi­luun, ko­keil­la tai­to­jaan tark´am­pu­ja­na, kat­sel­la nat­sip­ro­pa­gan­daa ja os­taa hä­vit­tä­jä­ko­nei­den pie­nois­mal­le­ja.

Tun­nel­ma on häm­men­tä­vä. Sii­nä mis­sä mu­seo tuo­mit­see so­dan, se myös kun­ni­oit­taa Eng­lan­nin ar­mei­jaa. Lie­bes­kin­din dra­maat­ti­nen ark­ki­teh­tuu­ri ei jätä kyl­mäk­si. Mie­hen toi­nen synk­kä ra­ken­nus on Juu­ta­lai­suu­den mu­seo Ber­lii­nis­sä.

Kä­vel­len joka kort­te­liin

Manc­hes­te­ris­sa kaik­ki on kä­ve­ly­mat­kan pääs­sä. Kau­pun­gin sy­dä­men­muo­toi­ses­sa yti­mes­sä on kym­me­nen täy­sin eri­lais­ta kort­te­lia. Van­hin alue on Cast­le­field nur­mi­kent­ti­neen ja ka­naa­lei­neen. Se on ur­baa­ni mu­se­oa­lue, jon­ne voi pa­e­ta kau­pun­gin hu­mua. Sitä ym­pä­röi­vät pis­kui­nen Chi­na­town et­ni­si­ne ra­vin­to­loi­neen sekä Pe­ter's Fiel­din kon­fe­rens­si­a­lue.

Gay-kort­te­lit idäs­sä ovat saa­neet naa­pu­rik­seen Pic­ca­dil­lyn, jon­ka kaut­ta tul­laan Manc­hes­te­riin - on­han siel­lä sa­man­ni­mi­nen juna-ase­ma ja ko­mea Pic­ca­dil­ly Gar­dens. Poh­jois­kort­te­lit ovat kau­pun­gin luo­vin­ta alu­et­ta, siel­lä ovat kiin­nos­ta­vim­mat vaa­te- ja le­vy­puo­dit ja kah­vi­lat.

Ka­ted­raa­li on kes­ki­a­jal­ta

Kau­pun­gin kes­ki­ai­kai­ses­sa sy­dä­mes­sä on ka­ted­raa­li, jos­sa on esil­lä ko­pio maa­il­man van­him­mas­ta säi­ly­nees­tä Uu­den tes­ta­men­tin frag­men­tis­ta vuo­del­ta 185, joka löy­tyi pai­kal­li­sis­ta roo­ma­lais­kai­vauk­sis­ta. Tä­män alu­een kau­pat ja ta­va­ra­ta­lot ovat mui­ta röy­he­äm­piä. Har­vey Nic­hols ja Self­rid­ges on ko­lut­ta­va, vaik­ka ei oli­si mi­tään os­tet­ta­vaa.

Rock'n'rol­lia ei oli­si il­man Man­sea

Manc­hes­te­ria sa­no­taan brit­ti­po­pin ko­ne­huo­neek­si. Jo puu­vil­la­te­ol­li­suus toi mu­ka­naan mu­siik­kia kai­kis­ta maa­il­man kol­kis­ta. Manc­hes­te­ris­sä tun­n­net­tiin jazz ja rock heti, kun nii­den soin­nut pä­räh­ti­vät maa­il­mal­le.

1960-lu­vun manc­hes­te­ri­lais­bän­de­jä oli­vat mm.The Hol­lies, Her­man´s Her­mits, 1970-lu­vul­la mm. El­kie Brooks ja pun­kin rä­jäh­det­tyä men­tiin sit­ten täy­sil­lä. Kau­pun­gis­sa syn­tyi­vät The Smiths, New Or­der ja Joy Di­vi­si­on. 1980-lu­vul­la Manc­hes­te­rin klu­beil­la tans­sit­tiin Stone Ro­se­sin ja mm. Hap­py Mon­da­y­sin sä­es­tyk­sel­lä. Nyt kaik­ki tun­te­vat Oa­sik­sen.

Kau­pun­gin kult­ti­hah­mo­ja ovat myös Mor­ris­sey ja Rob­bie Wil­li­ams. Moni kul­kee­kin Manc­hes­te­ris­sa hei­dän ja­lan­jäl­jis­sään.

Mi­ten ja mil­loin?

● Manc­hes­te­riin pää­see mm. Fin­nai­rin suo­ril­la len­noil­la.

● Pa­ras ai­ka mat­kal­le on huh­ti-lo­ka­kuus­sa, jol­loin kau­pun­gis­sa on pal­jon ta­pah­tu­mia.

● Manc­hes­te­riin on hyvä poi­ke­ta myös esi­mer­kik­si Lon­toos­ta.

● Manc­hes­te­ris­ta pää­see hel­pos­ti myös mm. Li­ver­poo­liin ja upe­al­le jär­vi­a­lu­eel­le.

Li­sää tie­toa

www.vi­sit­manc­hes­ter.com

www.manc­hes­te­rin­ter­na­ti­o­nal­fes­ti­val.com