Mai­se­ma­suun­nit­te­li­ja Ei­ja Tam­mis­to-Sa­ta­man puu­tar­has­sa voi kul­kea ti­las­ta ja tun­nel­mas­ta toi­seen.

Vii­ni­köyn­nök­sen ver­sot ja leh­dis­tö ver­ho­a­vat per­go­laa ja luo­vat täy­del­li­sen var­jon kuu­mi­na ke­sä­päi­vi­nä. Tum­mat ry­pä­leet sii­vit­tä­vät aja­tuk­sia koh­ti vä­li­me­rel­li­siä tun­nel­mia. Vie­lä muu­ta­ma viik­ko ja ry­pä­leet ovat val­mii­ta poi­mit­ta­vik­si. Per­go­la kut­suu is­tu­maan pit­kän pöy­dän ää­rel­le ja naut­ti­maan ke­säi­sis­tä het­kis­tä.

– Olen yrit­tä­nyt saa­da per­heel­le mie­lei­siä olei­lu­paik­ko­ja ja ti­lo­ja unoh­ta­mat­ta eri­lai­sia toi­min­to­ja ja käy­tän­nöl­li­syyt­tä. Pie­net pi­hat aset­ta­vat haas­tet­ta suun­nit­te­li­jal­le, kun sa­moi­hin ne­li­öi­hin ha­lu­taan mah­dut­taa mo­nen­lais­ta, ker­too Ei­ja.

Maisemasuunnittelijana Eija hakee ajatonta, kansainvälistä tyyliä, muotoja ja selkeyttä, joita pehmentää kasvien villiys. Rauhoittava vihreys on Eijan mieleen, vaikka myös kukat ja erilaiset kukkavärit kuuluvat puutarhaan. Eijan sylissä perheen Lissu-kissa.

läh­tö­koh­ta­na huo­ne­mai­suus

Ei­jan ja hä­nen mie­hen­sä Mi­kon koti on vuon­na 1935 ra­ken­net­tu man­sar­di­kat­toi­nen van­ha talo, jon­ka he os­ti­vat 14 vuot­ta sit­ten. Tont­ti on kom­pak­ti, 898 ne­li­ö­tä, ja talo si­joit­tuu ton­til­le lä­hes kes­kel­le. Kun pi­has­ta kaa­det­tiin muu­ta­ma vuo­si sit­ten suu­ria pui­ta, oli ai­ka uu­dis­taa pi­haa tä­hän päi­vään. Ei­ja ha­lu­si to­teut­taa omaa tyy­liä ja luo­da paik­ko­ja kas­vi­ko­kei­luil­le, mut­ta myös suun­ni­tel­la puu­tar­han, jos­sa koko per­he viih­tyi­si.

– Suun­nit­te­lin huo­ne­mai­sia ti­lo­ja ja ker­rok­sel­lis­ta kas­vil­li­suut­ta, jon­ka avul­la sai­sin ra­jat­tua eri­lai­sia ti­lo­ja. Mie­tin ra­jauk­seen myös ra­ken­tei­ta, ku­ten per­go­laa ja sä­leik­kö­jä. Ha­lu­sin luo­da ti­lo­ja, jos­sa voi­si ol­la kuin lo­mal­la.

Olei­luun tar­koi­te­tut ti­lat on ra­jat­tu per­go­lal­la tai sä­lei­köil­lä, lat­ti­a­pin­ta­na on be­to­ni­ki­veys. Per­go­lan ki­veys on la­dot­tu vi­not­tain ta­va­no­mai­sis­ta be­to­ni­laa­tois­ta ja tum­mem­pi be­to­ni­ki­vi ra­jaa laa­toi­tuk­sen. Näin laa­toi­tuk­ses­ta saa­tiin mat­to­mai­nen. Mai­se­ma­suun­nit­te­lus­sa es­te­tii­kal­la on suu­ri mer­ki­tys, mut­ta käy­tän­nöl­li­syys, kes­tä­vyys, toi­min­nal­li­suus ja eko­lo­gi­suus ovat myös tär­kei­tä.

Mustaksi käsitelty pergola on pihan ruokailu- ja oleilutila. Pergolarakenne rajaa tilaa omaksi alueeksi. Tuija-aita muodostaa intiimin tunnelman. Betonilaatat on ladottu lattiamaiseksi pinnaksi vinoladonnalla. Mikon isä on tehnyt pöydän lankuista ja liimapuupalkeista.

KAT­SEEN­KES­TÄ­VÄ PYYK­KI­TE­LI­NE

Pi­han ren­nom­paa olei­lu­a­lu­et­ta var­ten Ei­ja suun­nit­te­li L-kir­jai­men muo­toi­sel­la sä­lei­köl­lä ra­ja­tun alu­een. Sä­leik­kö an­taa yk­si­tyi­syyt­tä, suo­jaa ja ra­jaa ti­laa. Olei­lu­a­lu­ees­sa voi is­tua ren­nom­min si­roil­la soh­vil­la. Sä­leik­köön yh­dis­tyy rei­lun met­rin le­vyi­nen per­go­la, jon­ka ra­ken­ne on tu­ke­va, tyy­li­käs ja puu­o­sat mus­tak­si öl­jy­tyt.

– Ha­lu­sin saa­da pi­hal­le huo­maa­mat­to­man, jär­ke­vän ja tyy­lik­kään pai­kan, jos­sa kui­va­ta pyyk­ke­jä. Pyyk­ki­te­li­neet ei­vät ai­na ole ko­vin­kaan es­teet­ti­siä, mut­ta tämä ra­ken­ne on kat­seen­kes­tä­vä ja se kuu­luu kiin­te­ä­nä osa­na sä­leik­köön.

Olei­lu­a­lu­een ym­pä­ril­le Ei­ja suun­nit­te­li kuk­kai­san is­tu­tu­sa­lu­een, jos­sa riit­tää vä­riä, muo­to­ja, ku­kin­taa ja ker­rok­sel­li­suut­ta. Is­tu­tu­sa­lu­et­ta ra­jaa­vat maa­han upo­te­tut be­to­ni­ki­vet. Toi­saal­la ra­jauk­se­na ovat puo­les­taan näyt­tä­vät luon­non­ki­vet. Maa on tääl­lä ki­vis­tä hiek­ka­mo­ree­nia ja ai­na kun la­pi­on is­kee maa­han, tu­lee vas­taan kivi. Kook­kai­den ki­vien pyö­rit­te­ly kävi mah­dot­to­mak­si, jol­loin Ei­jan mies, Mik­ko, päät­ti loh­koa ki­viä pie­nem­mik­si.

– Mik­ko loh­koi ki­viä ja la­toi pa­lo­ja is­tu­tu­sa­lu­ei­ta kier­tä­vik­si ki­vi­muu­reik­si.

Kauneus, käytännöllisyys ja toimivuus yhdistyvät säleikön ja pergolan rakenteessa. Pergolaan piiloutuvat hyvin pyykkinarut.

TI­LAA KAS­VI­KO­KEI­LUIL­LE

Puu­tar­ha syn­tyy kas­veil­la, ja am­mat­ti­lai­se­na Ei­ja ha­lu­si myös pääs­tä tes­taa­maan eri­lai­sia kas­ve­ja. Hän on is­tut­ta­nut pi­han pie­nes­tä koos­ta huo­li­mat­ta sin­ne suh­teel­li­sen pal­jon pui­ta ja ti­laa ja­ka­via pen­sai­ta.

– Puu­tar­haa ei ole il­man pui­ta. Ha­lu­sin ko­keil­la puu­tar­has­sa­ni esi­mer­kik­si ja­pa­nin­sii­pi­päh­ki­nää, kar­ti­o­tam­mea, mant­su­ri­an­ja­lo­päh­ki­nää ja he­vos­kas­tan­jaa. Puu­tar­has­sa kas­vaa li­säk­si kir­sik­ka- ja ome­na­pui­ta ja sa­teen­var­jo­ja­la­va. Run­gol­li­ses­ta mon­go­li­an­vaah­te­ras­ta on kas­va­mas­sa pik­ku­puu kah­vit­te­lu­pöy­dän yl­le.

Ja­pa­nin­sii­pi­päh­ki­nän al­le Ei­ja on luo­nut pie­nen muo­to­puu­tar­han, par­ter­ren, jon­ka ins­pi­raa­tio on rans­ka­lais­ten lin­no­jen ja kar­ta­noi­den puu­tar­has­ta. Lei­ka­tut kiil­to­tuh­ka­pen­saat ke­hys­tä­vät ne­li­ö­nä muu­ta­mia Ei­jan suo­sik­ki­ruu­su­ja. Kiil­to­tuh­ka­pen­sas so­pii hy­vin muo­toon lei­ka­tuk­si pen­sa­sai­dak­si. Ei­ja leik­kaa muo­to­pen­sa­sai­taa vä­hin­tään nel­jä ker­taa kas­vu­kau­den ai­ka­na, sil­lä hän ha­lu­aa sen ole­van huo­li­tel­lun nä­köi­nen ja ma­ta­la.

– Leik­kaan ja muo­toi­len mui­ta­kin kas­ve­ja. Leik­kaus ryh­dis­tää ylei­sil­met­tä ja muo­toi­lu aut­taa pi­tä­mään kas­vit kom­pak­tei­na.

Japaninsiipipähkinän alla on Eijan pienikokoinen muotopuutarhan alue. Eija muotoilee kiiltotuhkapensaita neljä kertaa kasvukaudessa. Ruudun sisällä kasvaa jaloruusuja. Muhkeat valkoiset kukat kuuluvat pallohortensialle.

Japaninsiipipähkinän pitkät norkot koristavat puuta. Myös lehdet näyttävät eksoottisIlta. Istuta japaninsiipipähkinä aurinkoiselle paikalle tuoreeseen, runsasravinteiseen maahan.

TER­VE­TU­LOA SII­LIT JA PIS­TI­ÄI­SET

Si­rot ja­pa­nin­vaah­te­rat so­pi­vat pie­niin pi­hoi­hin, ja Ei­ja on­kin is­tut­ta­nut ja­pa­nin- ja ko­re­an­vaah­te­raa. Ko­re­an­vaah­te­ra on näis­tä kes­tä­väm­pi, mut­ta mo­lem­mat ovat tal­veh­ti­neet hy­vin. Kir­si­kat ja ome­nat tar­jo­a­vat ku­kin­taa ja sa­toa. Ei­ja leik­kaa pui­ta tar­peen mu­kaan kas­vun oh­jaa­mi­sek­si, kul­le­kin la­jil­le so­pi­vaan leik­kau­sa­jan­koh­taan.

Ei­ja on ha­ke­nut ker­rok­sel­li­suut­ta luon­non ide­o­lo­gi­an tyy­liin. Met­sän kas­vi­ker­rok­set, kent­tä­ker­rok­sen, pen­sas- ja puu­ker­rok­sen voi hy­vin aja­tel­la to­teu­tet­ta­vak­si myös puu­tar­has­sa. Met­sä­puu­tar­hat ja dy­naa­mi­set, luon­non mu­kaan elä­vät is­tu­tuk­set ovat suo­si­os­sa. Ker­rok­sel­li­nen puu­tar­ha on luon­te­va ja tar­jo­aa luon­non mo­ni­muo­toi­suu­del­le si­jaa. Puu­tar­has­ta muo­dos­tuu täy­te­läi­nen, kau­nis ja run­sas. Eri­kor­kui­set kas­vit luo­vat ti­lal­li­suut­ta, jois­sa kas­vit toi­mi­vat myös sei­ni­nä. Puu­tar­han ei tar­vit­se nä­kyä yh­del­lä sil­mäyk­sel­lä, vaan pui­den ja pen­sai­den taak­se voi kät­key­tyä oma maa­il­ma.

– Vaik­ka hoi­dan puu­tar­haa jämp­tis­ti, olen jät­tä­nyt tän­ne eko­lo­gi­sia käy­tä­viä, elin­ti­laa esi­mer­kik­si sii­leil­le. Olen myös va­lin­nut is­tu­tuk­siin eri­tyi­ses­ti per­ho­sia ja me­si­pis­ti­äi­siä hou­kut­ta­via kas­ve­ja, ku­ten pu­na­hat­tu­ja. 

Monilajiset istutukset ilahduttavat muun muassa monia päiväperhosia ja pölyttäviä kimalaisia, mehiläisiä ja kukkakärpäsiä. Kuvassa tarhapunahattuja, purppurapunalatvaa ja loistosalvia Caradonna.

Näyttävien kukkien lisäksi Eija on yhdistänyt puutarhassa värikäslehtisiä perennoja, kuten keijunkukkia. Niiden kukat ovat sirot ja keveät.