Jokainen päivä maatilalla on mahdollisuuksia täynnä. On hienoa saada elää ja kasvattaa lapsensa maatilan ympäristössä, sanoo Terhi.

Muuratuissa viljelylaatikoissa on korkeutta, jotta työskentely sujuu mukavasti ja kasveille on kunnolla multaa.

Kar­ja­loh­jan van­has­sa kult­tuu­ri­mai­se­mas­sa Kat­te­luk­sen ti­lal­la on sel­väs­ti his­to­ri­an ha­vi­naa. Pai­kal­la on asut­tu jo kivi- ja rau­ta­kau­del­la, ja maan­vil­je­lyk­sen pe­rin­teet juon­ta­vat juu­ren­sa sa­to­jen vuo­sien taak­se.

Ny­kyi­sin tila on eri­kois­tu­nut luo­mu­vil­je­lyyn. Maa­lais­ta­lon pi­ha­pii­ris­sä kuk­ki­vat pe­rin­ne­pe­ren­nat ja ke­sä­ku­kat

– Pö­lyt­tä­jät kiit­tä­vät, kun ym­pä­ris­tös­sä kuk­kii. Me taas olem­me kii­tol­li­sia, kun pö­lyt­tä­jät huo­leh­ti­vat sa­to­kas­vien pö­ly­tyk­ses­tä ja sa­don pa­ran­tu­mi­ses­ta, ker­too ti­lan emän­tä Ter­hi Haa­ta­ja.

Kasvihuoneen päädyssä on kanoille viiden neliön kanala ja sen jatkeena verkkotarha.

Omavaraisuus kananmunien osalta ilahduttaa Terhiä, mutta kanat ovat myös rakkaita lemmikkejä. Hyvinvoivat kanat munivat säännöllisesti.

Ai­na ei tar­vit­se kai­vaa

Li­sää kuk­ka­lois­toa syn­tyy luon­non­ku­kis­ta ja pe­rin­ne­pe­ren­nois­ta, kun Ter­hi laa­jen­taa pi­han kuk­ka- ja keit­ti­ö­tar­han is­tu­tu­sa­lu­ei­ta. Mi­hin la­pi­on is­kee ja maan kään­tää, nou­see maas­ta uut­ta kas­vua. Maan uu­me­nis­sa on mah­ta­va sie­men­pank­ki, joka pää­see va­lon ja kos­teu­den myö­tä kas­vuun. Pian mul­lok­ses­ta nou­se­vat si­an­kär­sä­möt, mal­vat ja ky­lä­nei­don-kie­let.

Ome­na­tar­han is­tu­tuk­sis­sa kuk­ki­vat yr­tit, pe­rin­ne­pe­ren­nat ja luon­non­ku­kat. Ome­na­pui­den al­la nur­mi­käy­tä­viä lei­ka­taan, mut­ta is­tu­tu­sa­lu­eis­sa on si­jaa kas­vul­le ja mo­ni­muo­toi­suu­del­le.

– Laa­jen­nan ome­na­tar­han is­tu­tuk­sia myös no dig -me­ne­tel­mäl­lä. Lai­tan nur­mel­le pah­via, le­vi­tän pääl­le kas­vi­jät­tei­tä, naat­te­ja, nur­mi­silp­pua, leh­tiä ja muu­ta elo­pe­räis­tä. Pääl­le li­sään kom­pos­tia. Ai­na is­tu­tuk­sia pe­rus­ta­es­sa ei tar­vit­se kai­vaa maa­ta ja häi­ri­tä sen mik­ro­bi­toi­min­taa. Li­sät­ty ai­nes pa­ran­taa maan ra­ken­net­ta ja myös ra­vit­see maa­ta, Ter­hi ker­too.

Tomaatin kukkia voi auttaa pölyttymään ravistelemalla hellävaraisesti kasvin vartta.

Mal­lia muo­to­puu­tar­has­ta

Ome­na­tar­han vie­res­sä on ko­mea keit­ti­ö­puu­tar­ha ja kas­vi­huo­ne. Keit­ti­ö­puu­tar­ha on ai­dat­tu, jot­ta kau­riit ja peu­rat ei­vät käy her­kut­te­le­mas­sa.

Kook­kaat vil­je­ly­laa­ti­kot on teh­ty be­to­ni­muu­ri­ki­vis­tä. Ki­vet on la­dot­tu ker­rok­sit­tain, ja pai­na­vi­na ne py­sy­vät hy­vin pai­kal­laan il­man muu­raus­ta. Näin vil­je­ly­laa­ti­kot kes­tä­vät ai­kaa, eri­lai­sia sää­o­lo­suh­tei­ta ja käyt­töä vail­la huol­to­tar­vet­ta.

– Teim­me keit­ti­ö­puu­tar­han vil­je­ly­laa­ti­kois­ta suu­ria, jot­ta niis­sä on tar­peek­si sy­vyyt­tä ja ti­laa eri­lais­ten kas­vien kas­va­tuk­seen. Kun vil­je­ly­laa­ti­kois­sa on hy­vää mul­taa riit­tä­väs­ti, on kas­vu­kin re­he­vää, Ter­hi sa­noo.

Munakoisot rakastavat kasvihuoneen lämpöisiä ja valoisia olosuhteita. Muista kastella munakoisoa tarpeeksi. Kuivassa siihen voi ilmaantua vihannespunkkia.

Fenkoli tarvitsee syvämultaisen, ravinteikkaan kasvupaikan. Koko kasvi on syötävä, vaikka fenkolista yleisesti myydään vain tyvisosaa.

Pe­rin­ne­la­je­ja ja -la­jik­kei­ta

Vil­je­ly­laa­ti­kot on si­joi­tel­tu sym­met­ri­ses­ti ja muo­to­puu­tar­ho­jen hen­keen le­veil­lä käy­tä­vil­lä. Kes­kel­lä on kor­ke­am­pi pyö­re­äk­si la­dot­tu vil­je­ly­a­lue, joka on va­rat­tu pe­rin­tei­sil­le ke­hä­ku­kil­le. Ne ovat myös syö­tä­viä, mut­ta en­nen kaik­kea Ter­hi ha­lu­aa kas­vat­taa ke­hä­kuk­kaa pö­lyt­tä­jien, mo­ni­muo­toi­suu­den ja es­te­tii­kan vuok­si.

Ter­hi kas­vat­taa keit­ti­ö­puu­tar­has­sa pää­o­sin pe­rin­ne­la­je­ja ja -la­jik­kei­ta. Vil­je­ly­laa­ti­koi­den ri­veis­sä kas­vaa muun mu­as­sa avo­maan­kurk­kua, fen­ko­lia, her­nei­tä, här­kä­pa­pua, ke­sä­kur­pit­saa, leh­ti­kaa­lia, pork­ka­naa, pu­na­juur­ta, si­pu­lia ja yrt­te­jä.

Kukkaympyrän kehäkukat sopivat myös syötäviksi. Terhi koristelee niillä salaatteja ja kakkuja.

Tal­lin pai­kal­le kas­vi­huo­ne

Tär­keä osa keit­ti­ö­puu­tar­haa on näyt­tä­vä ja ti­la­va kas­vi­huo­ne. Ter­hi haa­vei­li kas­vi­huo­nees­ta jo jon­kin ai­kaa, kun­nes huo­no­kun­toi­sen tal­li­ra­ken­nuk­sen pur­ka­mi­nen joh­dat­ti aja­tuk­set ra­ken­nus­puu­hiin.

Pai­kal­la on ol­lut ai­em­min ka­na­la ja Ter­hin lap­suu­des­sa tal­li. Pu­re­tun ra­ken­nuk­sen sok­ke­lin pääl­le oli mah­dol­lis­ta ra­ken­taa kas­vi­huo­ne, joka oli­si mit­ta­suh­teil­taan puu­tar­haan so­pi­va.

Kas­vi­huo­ne oli suh­teel­li­sen help­po pys­tyt­tää van­ho­jen pe­rus­tus­ten pääl­le.

– Kas­vi­huo­ne ra­ken­net­tiin tii­lis­tä ja pit­käs­tä puu­ta­va­ras­ta. Ha­lu­sin vil­je­ly­laa­ti­kot sa­mois­ta tii­lis­tä kuin sok­ke­lin. Näin il­me on yh­te­näi­nen ja ma­te­ri­aa­li huo­le­ton ja kos­teut­ta kes­tä­vä, Ter­hi ker­too.

Vil­je­ly­laa­ti­kot muu­rat­tiin kas­vi­huo­nees­sa­kin sen ver­ran kook­kaik­si, et­tä niis­sä on tar­peek­si ti­laa mul­lal­le ja kas­veil­le.

Salkoruusut ilahduttavat aurinkoisella paikalla omenatarhassa. Parimetriset, tukevat kukkavarret kohoavat istutuksen kukkapilareina. Salkoruususta on kaksi- ja monivuotisia lajikkeita.

Jopa kol­me sa­toa

Kur­kut kas­va­vat kas­vi­huo­neen pää­dys­sä, jota lä­hel­lä kas­va­va puu osit­tain var­jos­taa. To­maa­teil­le, chi­leil­le ja pap­ri­koil­le on va­rat­tu au­rin­koi­sen pää­dyn va­loi­sat olo­suh­teet. Kun mul­taa ja ra­vin­tei­ta on kun­nol­la, kas­vu on re­he­vää ja sa­toa riit­tää pit­käl­le syk­syyn, jopa tal­veen. Vii­me vuon­na Ter­hi poi­mi vii­mei­set ke­sä­kur­pit­sat läm­mit­tä­mät­tö­mäs­tä kas­vi­huo­nees­ta mar­ras­kuus­sa.

– Kyl­vin en­sim­mäi­set sie­me­net tal­vi­kyl­vö­nä jo tam­mi­kuus­sa. En­si­sa­toa saim­me ke­rä­tä huh­ti–tou­ko­kuus­sa re­tii­seis­tä, ru­ko­las­ta ja pi­naa­tis­ta. To­maat­te­ja ja kurk­ku­ja on saa­nut ke­rä­tä hei­nä­kuul­ta läh­tien.

So­pi­vil­la la­jeil­la ja kyl­vö­jen ajoi­tuk­sel­la kas­vi­huo­nees­ta voi saa­da jopa kol­me sa­toa sa­mal­ta alal­ta. Myös ker­rok­sel­lis­ta vil­je­lyä kan­nat­taa hyö­dyn­tää, jol­loin pie­nel­tä alal­ta saa suh­teel­li­sen suu­ren sa­don ja hyö­dyn.

Keltasipulit saavat kuivahtaa ennen varastointia. Terhi kiertää varret, jolloin sipulin sisälle jää muhkea mehevyys ja se säilyy hyvin.

Per­sik­ka­kin viih­tyy

Kun ti­laa on rei­lus­ti, Ter­hi is­tut­ti kas­vi­huo­nee­seen myös vä­hän ek­soot­ti­sem­pia kas­ve­ja, joi­hin lu­keu­tuu per­sik­ka. Se on me­nes­ty­nyt hy­vin kyl­mäs­sä, läm­mit­tä­mät­tö­mäs­sä kas­vi­huo­nees­sa. Per­si­kal­le ra­ken­net­tiin oma vil­je­ly­laa­tik­ko, jos­sa mah­tuu kas­vat­ta­maan ma­ta­la­juu­ri­sia kas­ve­ja per­si­kan li­säk­si.

– Olem­me saa­neet puus­ta sa­toa pa­ri­na ke­sä­nä, jo­ten ko­kei­lu on ol­lut in­nos­ta­va. He­del­mät ovat ol­leet oi­kein me­he­viä ja ma­kei­ta, vaik­ka is­tu­tuk­ses­ta ei ole kuin muu­ta­ma vuo­si.

Mu­na­koi­sot voi­vat ol­la han­ka­lia kas­va­tet­ta­via, mut­ta Ter­hi neu­voo kas­te­le­maan mu­na­koi­so­ja tar­peek­si.

– Vi­han­nes­punk­ki voi il­maan­tua mu­na­koi­soon kui­vas­sa. Olen kui­ten­kin iloi­nen sii­tä, mi­ten hy­vin olen on­nis­tu­nut mu­na­koi­son kans­sa, kun se ei ole hel­poin kas­va­tet­ta­va.

Munien kerääminen on lasten lempihommaa. Munia käydään tarkistamassa ja keräämässä parikin kertaa päivässä. Kerätyt munat laitetaan säilytykseen munamökkiin, josta niitä kuljetaan sisälle isompi määrä kerrallaan.

Myös ka­noil­le löy­tyi koti

Kas­vi­huo­neen ala­puo­lel­la on van­han ta­lon ajoil­ta ole­va kel­la­ri. Se odot­taa vie­lä kun­nos­tus­ta ja uut­ta käyt­tö­tar­koi­tus­ta. Kas­vi­huo­neen toi­seen pää­tyyn Ter­hi suun­nit­te­li heti laa­jen­nu­so­san. Sin­ne ei kui­ten­kaan is­tu­tet­tu kas­ve­ja, vaan pu­na­mul­tai­ses­sa osas­sa on ka­na­la. Ute­li­aat ka­nat tu­le­vat no­pe­as­ti ter­veh­ti­mään vie­rai­li­joi­ta.

– On­han maa­lai­se­lä­mä ai­ka luk­sus­ta, kun ko­ti­pi­hal­ta saa tuo­reet ka­nan­mu­nat, vi­han­nek­set ja juu­rek­set suo­raan maas­ta ruo­an­lait­toon.

Perinteinen riukuaita sopii maisemaan. Se tehdään sitomalla seipäät pitkillä vitsaksilla, ilman nauloja ja vasaraa.

Perinnemaisemaan kuuluu myös niitty. Tilan ympäristöön kylvetään luonnonvaraisia niittykukkia.