Sukutalon kuisti uudistettiin kuusi vuotta sitten. Samalla valettiin uudet betoniportaat. Portailla on pieni ruukkupuutarha, jossa kukoistaa niin huonekasveja kuin kesäkukkiakin. Ulrika rentoutuu kasveja ja kukkia hoitamalla, vaikka ei ole omasta mielestään kovin hyvä puutarhanhoitaja.
Teksti ja kuvat Heikki Rautio
Tervetuloa Inkooseen!
Hangontieltä tiukka käännös oikeaan. Ulrika Bachér istuu autossaan matkalla kotiin. Kaiuttimissa soi tulevaan esitykseen liittyvä kappale. Burleskiartistina ja -opettajana sekä muun muassa pilatesohjaajana työskentelevän Ulrikan kotimatka Helsingin Lauttasaaren studiolta kotiin kestää noin tunnin. Ratin takana ei tule tylsää hetkeä, sillä peltojen reunoja nuoleva vanha tie on todellista siksakkia.
– Minulle ajomatka on rentouttavaa aikaa. Saan silloin yleensä parhaat ideat minun eli TurrrboCherryn burleskinumeroihin.
Enää muutama biisi, mäki, kurvi ja kotipiha häämöttää edessä.
Keittiössä on näköä ja kokoa. Siellä myös vietetään eniten aikaa. Keittiö on remontoitu reilut kymmenen vuotta sitten. Vanha puulattia maalattiin valkoiseksi. Alakaappien ovet on korvattu verholla. Avohyllyt sopivat vanhan talon tyyliin. Reilunkokoinen posliininen allas on Ikeasta.
Tapiolasta maalle
Ulrikan, hänen miehensä Fredrik Karellin, uusperheen toiseksi vanhimman lapsen Isakin sekä Dagin koti on vuonna 1929 rakennettu hirsitalo. Keltainen, mansardikattoinen talo istuu kauniisti paikalleen valtavien lehtipuiden keskellä. Kylätien toisella puolella päivystää lammaslauma. Inkoolaisella maaseudulla on kaupungin hälystä jäljellä vain muisto.
– Muutimme tänne vuonna 2016. Tätä ennen asuimme Tapiolassa modernissa 1960-luvun kerrostaloneliössä. Se koti oli sisustettu talon rakennusajan henkeen. Meillä on tuosta ajasta muistona yläkerran olohuoneen fiftarihenkinen sisustus.
Olohuoneen jatkona on ruokasali. Lattiassa on parketti, joka on hiottu ja maalattu valkoiseksi. Ruokasalin pöytä on ollut talossa jo parikymmentä vuotta. Tuolien istuimet on verhoiltu uudelleen pellavalla. Ruokasalin pöydän ääressä juhlii jouluisin 28 hengen seurue. Kaikki mahtuvat samaan pöytään, kun jatkoksi tuodaan pari pöytälevyä jalkoineen lisää. Eteisen lasiovi on muisto 1980-luvun remontista.
Ulrika Bachérille sisustamisessa on samaa kuin burleskissa, eli kaiken ei tarvitse olla haudanvakavaa. Huikea 1950-luvun keraaminen kukkamaljakko on peritty Ulrikan isoäidiltä.
Skeittiramppi navetassa
Perheen kotina on Fredrikin sukupaikka, jolla on monisatavuotinen historia.
– Fredrikin suku on asunut täällä jo 1700-luvulla, ja mahdollisesti jo sitä ennen, Ulrika kertoo.
Tilan pitkästä maanviljelyshistoriasta kertovat pihan monet rakennukset: Lähimpänä taloa on hieno kaksikerroksinen luhtiaitta. Kauempana pihamaan reunoilla näkyvät riihi ja pihan toisessa päässä seisova navetta.
– Meillä on navetan sisällä poikien skeittiramppi. Täällä maalla on harrastuksiin usein pitkät matkat, Ulrika kertoo.
Tilalla on viljelty muun muassa härkäpapua ja eri viljoja.
– Fredrik jatkaa tilan maiden viljelyä päivätyönsä ohessa.
Ennen kuin mennään sisälle taloon, Ulrika näyttää talon kulmalta vanhan kivijalan.
– Tässä oli ennen 1920-lukua maatilamme edellinen asuintalo. Naapuritilan talo oli siihen aikaan niin lähellä, että leipälapiolla ylsi ojentamaan leivän ikkunasta sisään.
Historian havinaan hävinneestä lähinaapurista ei ole hauskan tarinan lisäksi paljon muuta jäljellä.
Eteisen tunnelma on keväisen raikas. Lautalattian valkoharmaa ruudutus oli työläs tehdä, mutta kaiken vaivannäön arvoinen. Konstailematon 1930- tai 40-luvun sivupöytä löytyi navetan ylisiltä. Eteistä valaisee nätti suutarinvalaisin.
Kuisti antaa vihjeen tyylistä. Marokkolaishenkinen laatta on hankittu Kymppilattian kautta. Ulrika olisi halunnut jo kylpyhuoneeseen samanlaisen lattian, mutta 2010-luvun alussa lähin ostopaikka oli Ruotsissa ja rahdin hinta tuhansissa. Seinät ja katto on paneloitu. Katkaisijat ja pistorasiat ovat Renova-sarjasta.
Ruutuja ja sitruunankeltaista
Ulko-ovea kehystävät ruukkuistutukset. Taloon tullaan kuistin kautta.
– Meillä on toinenkin kuisti talon pitkällä sivulla. Se odottaa vielä remonttia ja lämpöeristämistä.
Kuistin lattiassa on koristeellinen betonilaatta. Samanlaisen lattian voisi nähdä 1900-luvun alun kerrostalon portaikossa.
– Kuisti on remontoitu vuonna 2018. Vanha ikkunaton halkovarasto purettiin ja tilalle saatiin avarampi ja valoisampi sisäänkäynti.
Kuistilta astutaan peremmälle eteiseen, jonka lautalattiaan on maalattu valkoharmaa ruudutus. Seinien paneelit loistavat raikkaan sitruunankeltaisina.
– Eteinen on kokenut meidän käsissämme muutoksen. Yläkertaan johtava 1980-luvun avoportaikko muokattiin talon tyylikauteen paremmin sopivaksi, Ulrika kertoo.
Nyt portaat ovat umpinaiset ja portaikon alla on komero.
Pariskunta on tehnyt taloon muutakin remonttia ajan ja ajatuksen kanssa.
– Ensimmäisiä asioita oli keittiöremontti, jonka teimme jo 2012–13, kun talo oli meidän kakkos-asuntonamme.
Kylpyhuone remontoitiin samassa yhteydessä pienen kamarin tilalle. Ulrikan ja Fredrikin tekemät muutokset istuvat talon henkeen hienosti.
Yläkerran aulassa on 1950-luvun tyyliin sisustettu tv-tila. Sohva on Jyskistä. 50-luvun sohvapöytä on Tori.fi-löytö. Petsattu senkki on saatu senkkivaihdossa omalta siskolta. Lattian ruudutus on maalattu hiotun parketin päälle vuonna 2018.
Suvun tavarat
Ulrikalle on tärkeää kodin tunnelma. Omaa kotia on rakennettu sukutaloon hitaasti. Välillä perinteet ovat olleet kahle, sillä sukutalojen mukana tulevat usein myös sukujen tavarat ja perinteet. Osa talon tavaroista on Ulrikan ja Fredrikin aarteita, osa taas sitten jotain ihan muuta.
– Tavarat ovat vaihtaneet paikkaa. Osa on viety navettaan odottamaan parempia aikoja, ja osa on puolestaan tuotu navetan ylisiltä sisälle taloon. Jos joskus hankimme kakkoskodin, sen kaikki kalusteet löytyvät jo nyt navetasta.
Hyvä esimerkki peritystä aarteesta on olohuoneen seinustan suuri ruskea kaappi, joka on kuulemma ”aina” ollut juuri tässä huoneessa. Ulrika katseli tummaa möhkälettä aikansa, ja mietti mitä sille tekisi.
– No, eihän sitä voinut esimerkiksi maalata, koska se on itse asiassa yhden sukulaisen omistama, Ulrika sanoo ja nauraa.
Olohuoneen keskipiste on 1900-luvun alun divaani, joka on hankittu Bukowskin nettihuutokaupan kautta Ruotsista. Divaanin edessä on 1920-luvun pieni sivupöytä. Komeat traakkipuut nauttivat kulmahuoneen valosta. Kattokruunu on ollut talossa vuosikymmeniä. Piano ei ole pelkkä koriste vaan Ulrika soittaa sitä omaksi ilokseen. Kolmihaarainen 1950-luvun jalkalamppu on hankittu Ruotsista.
Divaani keskipisteenä
Sitä mitä omista varastoista ei ole löytynyt, on hankittu muun muassa nettihuutokaupoista. Olohuoneen muhkea divaani on alkujaan Ruotsista. Olisiko kalusteessa burleskista ehkä mieleen tulevaa dekadenssia?
– Kun sisustin olohuonetta, minulla oli mielessä 1800-luvun lopun salonki, jossa huoneen keskellä on perinteisesti ollut ”fainting couch” tai juuri divaani.
Kirjat ja huonekasvit kuuluvat kalustukseen oikeutetusti. Divaanin ympärille on rakentunut oikea viidakko. Kattoa tavoittelevat traakkipuut jäsentävät huoneen kahtia.
– Jos joku kasvi on huonokuntoinen, kätken sen toisten kasvien väliin elpymään.
Olohuoneen tunnelman täydentää sensuelleista julisteistaan tunnetun art nouveau -ajan taiteilijan Alfons Muchan naishahmo.
– Hankin julisteen Prahasta Muchan museon kaupasta.
Juuri art nouveaun ja art decon ajan taide puhuttelee Ulrikaa.
Ammeen paikka on kylpyhuoneen perällä. Tassuamme on Netraudasta. Vanhanmallinen suihku on Mora Classicin. Siro pikkupöytä toimii aputasona ammeen vieressä. Tuoksukynttilä hellii valollaan ja tuoksullaan. Verhon takana on piilossa kodin pyykkihuolto.
Kylpyhuoneen lattia on laatoitettu Pukkilan Natura-sarjan laatoilla. Niitä kehystävät tiilenpunaiset laatat kooltaan 10 x 10 cm. Ikkunapenkki on tehty paneelista. Sen kansi on avattava ja sisällä on tekninen tila. Korkeassa nurkkakaapissa säilytetään muun muassa pyyhkeitä. Seinät on laatoitettu Bauhausin peruslaatalla. Yläosassa on 15 x 15 cm:n laatta. Keraaminen välilista maksoi enemmän kuin muut seinän laatoista. Seinän alaosassa on sama peruslaatta vinoladottuna. Ikkunan edessä viihtyy siroliuska-aralia.
Hyvä kompromissi
Koti maalla ja työ kaupungissa on osoittautunut hyväksi kompromissiksi.
– Minulle maalle muuttaminen ei ollut itsestään selvää. Fredrik on aina kokenut Inkoon kodiksi, vaikkei se aina ole ollut hänen kotiosoitteensa.
Ulrika sanoo kokeneensa itsensä enemmän kaupunkilaiseksi.
– Toisaalta olen aina pitänyt puutarhatöistä. Nykyisin puutarha näyttää keväisin aina hyvältä, kun on aikaa ja intoa puuhastella siellä, mutta loppukesästä fiilis on, no miten sen nyt sanoisin, boheemimpi.
Marjastus ja sienestys lähimetsissä tuottavat Ulrikalle suurta iloa.
– Maaseudulla elämistä alkaa arvostaa vasta, kun siellä on elänyt aikansa, kun niin sanotusti kasvat siihen.
Ulrikan ja Fredrikin kuulassävyinen makuuhuone on vinttikerroksessa. Kiintokaappien sijasta makuuhuoneessa on kaunis vanha vaatekaappi. Kaarevalinjainen sänky on vanha.
Makuuhuoneen kepeä korituoli on hankittu Ikeasta. Ikkunan alla on hyvä kukkapöydän paikka. Jalkalamppu on Ikeasta.Ulrika pitää makuuhuoneen Capri-sävystä. Hän maalasi huoneen Tikkurilan sävyllä päivää ennen Dagin syntymää.
Koti
Inkoossa
Vuonna 1928 rakennetussa hirsitalossa noin 250 m²,
6 h + k + kuistit ja pesutilat.
Asukkaat
Ulrika Bachér ja Fredrik Karell sekä pojat Isak, 18, ja
Dag, 12, sekä kissa Lulu.
Ulrika Instagramissa @turrrbocherry.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2