Hanna ja Ilkka Tiainen viihtyvät perheineen hyvin Helsingin Pajamäessä.
ANNA-KAISA HUUSKO KUVAT NICLAS MÄKELÄ
Helsingin Pajamäessä näkyy, että asuinalue on rakennettu 1950-luvun ihanteiden mukaan: siellä on harvakseltaan kolmikerroksisia lamellikerrostaloja ja kahdeksankerroksisia rakennuksia isojen mäntyjen ja lehtipuiden keskellä.
– Meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta, joten meille oli tärkeää, että taloyhtiöllä on isot, suojaisat pihat ja talojen väliin jää laajoja viheralueita. Lapset mahtuvat juoksentelemaan ja leikkimään turvallisesti, Hanna Tiainen kertoo.
Olohuoneeseen valittiin ajattomia, pitkäikäisiä ja 1950-luvun henkisiä kalusteita. Ruokapöydän yllä on Louis Poulsenin Doo-Wop-valaisin, joka on suunniteltu 1950-luvulla.
Olohuoneessa on siro seinähylly, jolla on perintönä saatuja kauniita vanhoja kirjoja ja muita rakkaita esineitä.
Yksiön kautta kolmioon
Hanna ja Ilkka Tiainen hankkivat kerrostalokolmionsa viitisen vuotta sitten, mutta he olivat muuttaneet alueelle jo aiemmin. Hanna löysi Pajamäestä mukavan yksiön jo sinkkuvuosinaan, ja myöhemmin asuntoon muutti myös Ilkka. Kun heille tuli perheen-lisäystä, oli aika etsiä isompi koti, jonne kasvava perhe mahtuisi paremmin.
– Koska olimme tykästyneet alueeseen ja tunsimme seudun hyvin, tuntui luonnolliselta lähteä etsimään isompaa asuntoa täältä Pajamäestä, Hanna kertoo.
Sopiva asunto löytyikin vain parin korttelin päästä edellisestä kodista. Kolmiossa oli huoneita ja neliöitä juuri sopivasti ja se sijaitsi talon ylimmässä, kahdeksannessa kerroksessa. Ikkunoista avautuivat hienot näkymät yli männynlatvojen Helsingin keskustaan ja merelle asti.
– Tässä asunnossa on silmien edessä koko ajan muuttuva maisema, jonka seuraaminen on suorastaan meditatiivista. Maisema on aina kaunis, oli sitten harmaa sadepäivä tai aurinkoinen kesäsää. Koska ikkunat avautuvat etelään, asunto on valoisa myös talviaikaan. Näin korkealla ikkunoiden edessä ei ole mitään esteitä, Hanna sanoo.
Fox-nojatuolin keltainen verhoilu on väripiste hillityn värisessä olohuoneessa. Tuoli on 366 Conceptin valmistama. Samaa keltaista on belgialaisen Louis De Poorteren chenillematon kuvoissa.
Tavaramäärä aisoissa
Tiloiltaan huoneisto oli 1950-luvulle tyypilliseen tapaan tarkkaan mitoitettu ja jokaiselle toiminnolle oli suunniteltu oma erillinen huoneensa. Toisaalta asuntoon mahtui juuri kaikki tarpeellinen.
– Mieluummin pidämme tavaramäärän aisoissa ja yritämme sovittautua vähän pienempiin neliöihin kuin että keräisimme tavaroita kaapit pullolleen ja sen takia täytyisi sitten hankkia isompi koti, Hanna pohtii.
Pian sen jälkeen, kun Tiaiset muuttivat asuntoon, taloyhtiössä tehtiin putkiremontti ja uudistettiin kylpyhuoneet. Muilta osin he jättivät asunnon silloin entiselleen.
Keittiö uudistettiin kokonaan. Kaapistoihin haettiin 1950-luvun henkeä modernissa muodossa. Alakaapit ovat tammiviilua, vaaleat yläkaapit keventävät keittiön ilmettä. Välitilan laatoissa ja seinässä on tummia sinisen ja vihreän sävyjä. Lattia on korkkia.
Kaapistojen ja niiden vetimien esikuvana olivat alkuperäinen 1950-luvun kiintokalusteet. Taso on Cosentinon Sunlit Days -kvartsia, sävy Cincel Grey. Välitilassa on kiiltävää laattaa Look R8FS Oliva Glossy 6 x 24 cm.
Perinteinen keittiö
Parisen vuotta sitten Hanna ja Ilkka päättivät remontoida keittiön ja olohuoneen, sillä ne olivat lähes alkuperäisissä asuissaan. Vaikka 1950-luvun keittiössä oli oma viehätyksensä, olivat vuosikymmenet tehneet tehtävänsä: Kalusteet olivat niin kuluneita, että kaappien ja laatikoiden mekanismit eivät oikein toimineet. Kaikki kodinkoneet kaipasivat päivittämistä ja työtasokin oli paljon matalammalla kuin nykykeittiössä, mikä teki työskentelyasennosta hankalan.
Jotta keittiöstä tulisi toimiva, Tiaiset pyysivät suunnitteluapua sisustussuunnittelija Marika Frestadiukselta. Hän suunnitteli keittiön, johon poimittiin piirteitä 1950-luvun keittiöstä siten, että ratkaisut tuotiin tähän päivään. Pohjaratkaisu pidettiin entisellään.
– Nykyään keittiöt avataan yleensä osaksi asunnon muita tiloja, mutta pidän itse enemmän perinteisemmästä pohjaratkaisusta, jossa keittiö on oma, erillinen tilansa. Minusta on hyvä, että keittiössä on ovi, jonka voi sulkea, Hanna toteaa.
Alvar Aallon 1950-luvulla suunnittelema A333-valaisin, niin kutsuttu Nauris, on maalattua terästä ja messinkiä. Keittiön lintutaulu on printti Bamboo and snow Pepperholmilta.
Mallia alkuperäisestä
Marika Frestadius suunnitteli kaapistot, joiden alaovet ovat tammiviilua ja yläkaapit valkoiseksi maalattua mdf-levyä. Puuta on myös yläkaappien pystylistoissa ja pienissä hyllyissä. Puupinnat tuovat keittiöön lämpöä ja valkoiset yläkaapit keventävät kokonaisuutta.
Kaapistojen detaljeihin, kuten vetimiin, otettiin mallia alkuperäisistä keittiökalusteista. Välitilaan pariskunta halusi kontrastiksi tummat kaakelit, joiden vihreä sävy napattiin olohuoneen tapetista.
Pariskunta tilasi kiintokalusteet pieneltä valmistajalta, Jalokalusteelta, jonka käyttämät materiaalit ja viimeistelyn taso miellyttivät heitä.
– Halusimme keittiön, joka kestää samat 50 vuotta, jonka edellinen keittiökin kesti. Tällä kalustetoimittajalla oli hyvät materiaalit ja huolellisesti tehdyt yksityiskohdat, kuten kauniit sinkkaliitokset vetolaatikoissa, Hanna kertoo.
Makuuhuoneessa on alkuperäiset vaatekaapit. Värikäs retrohenkinen tapetti on edellisen asukkaan jäljiltä.
Kestävää täyspuuta
Keittiön lisäksi remontoitiin myös olohuone. Nyt tilat muodostavat tyyliltään ja väreiltään yhtenäisen kokonaisuuden. Olohuoneeseen valittiin keittiön tapaan 1950-luvun ilmavaan henkeen sopivia kalusteita ja tekstiilejä tämän päivän valikoimista. Kokonaisuutta on maustettu vintagelöydöillä, kuten tiikkilipastolla.
Kalusteissa Tiaiset suosivat puuta, sillä se tuo lämpöä ja kestää lapsiperheen arkea hyvin.
– Kahden päiväkoti-ikäisen kanssa on tärkeää, että huonekalut eivät pienistä kolhuista hätkähdä. Jos kalusteet olisivat kalustelevyä, voisi yksi ainoa kolhu pilata koko huonekalun. Täyspuukalusteissa pienet kolhut eivät haittaa, ne tuovat vain ajan patinaa ja pintaa voi kunnostaa, Hanna kuvailee.
Tiaiset aikovat jatkaa kodin freesausta seuraavaksi makuuhuoneissa. Mutta kaikkea ei ole silloinkaan tarkoitus muokata ja muuttaa. Ainakin vanhat kaapistot jätetään entiselleen.
– Mielestäni vanhoja asuntoja ei tarvitse modernisoida liikaa. On mukava, että hyväkuntoisia alkuperäisrakenteita säilytetään ja että talon aikakausi näkyy uusissakin ratkaisuissa, Hanna sanoo.
Vintagelipaston valaisin on &Traditionin Formikami JH18, jonka on suunnitellut Jaime Hayón. Tapetti on Boråstapeterin Umbrella Leaves sinisenä.
KOTI
Helsingin Pajamäessä
Vuonna 1959 rakennetussa talossa 3 h + k, 60,5 m².
ASUKKAAT
Hanna ja Ilkka Tiainen sekä kaksi päiväkoti-ikäistä lasta.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2