Rusokirsikan kukinta kestää noin viikon verran, viileiden säiden aikaan joskun vähän kauemmin.

Hanna Marttinen

1. Isoon vai pie­neen pi­haan?

Kuk­ki­via pui­ta löy­tyy pal­jon eri­lai­sia, et­sit­pä puu­ta suu­reen tai pie­neen pi­haan. Si­ro­tuo­mi­pih­la­ja ja kir­si­kat ovat pie­nen pi­han so­pu­suh­tai­sia kuk­ka­pui­ta. Ome­na­puut, pää­ry­nät ja luu­mut vie­vät vä­hän enem­män ti­laa. Ru­so­kir­sik­ka on kau­nis ja pys­ty­kas­vui­nen, mut­ta se­kin kas­vaa vuo­sien var­rel­la koh­ta­lai­sen ko­koi­sek­si, vaik­ka on­kin ole­muk­sel­taan siro. Kook­kaan pi­han suu­ria kuk­ki­via pui­ta ovat mui­den mu­as­sa vaah­te­ra ja he­vos­kas­tan­ja.

Kun va­lit­set kuk­ki­vaa puu­ta, ota huo­mi­oon puun tu­le­va kas­vu­ko­ko, kas­vu­pai­kan tila ja olo­suh­teet. Mo­net puut kas­va­vat hel­pos­ti lii­an suu­rik­si puu­tar­han ko­koon näh­den, mut­ta kuk­ki­vis­ta puis­ta löy­tyy run­saas­ti va­lin­nan­va­raa myös pie­nel­le pi­hal­le. Kan­nat­taa muis­taa, et­tä puun juu­ris­to le­vit­täy­tyy yh­tä suu­rel­le alal­le kuin sen lat­vus, jo­ten huo­mi­oi myös juur­ten tar­vit­se­ma tila.

Helsingin Lauttasaaressa Isokaaren varrella on keväisin huikea kukkaloisto, kun kadun varrelle istutetut 130 purppuraomenapuuta puhkeavat kukkaan.

Kuva Hanna Marttinen

2. Min­kä vä­ris­tä ku­kin­taa toi­vot?

Val­ta­o­sa kuk­ki­vis­ta puis­ta lois­taa val­koi­sin, vaa­le­an­pu­nai­sin tai ani­lii­nin­pu­nai­sin ku­kin. Kel­tai­sen ys­tä­vä ilah­tuu kul­ta­sa­teen pit­kis­tä kuk­ka­ter­tuis­ta.

Mo­nien kuk­ki­vien pui­den ko­ris­te­ar­voa li­sää­vät lop­pu­ke­säl­lä puu­ta ko­ris­ta­vat mar­jat, he­del­mät ja heh­ku­va syys­vä­ri­tys.

Makeakirsikka Gårdebo on suosittu kirsikkalajike. Sen sanotaan olevan makeakirsikoista makein. Se kaipaan kuitenkin toista kirsikkalajiketta pölyttymisen avuksi, joten istuta sen läheisyyteen toinen kirsikkapuu.

kuvaaja Hanna Marttinen

3. Löy­tyy­kö riit­tä­vän läm­min kas­vu­paik­ka?

Puut tuo­vat pi­haan suo­jaa, kor­keut­ta ja var­joa. Kuk­ki­vat puut myös kuk­ka­lois­toa ja osa myös sa­toa. He­del­mä­puil­le on hyvä va­li­ta va­loi­sa ja läm­min kas­vu­paik­ka. Pie­nen pi­han omis­ta­ja voi kas­vat­taa he­del­mä­pui­ta myös sä­leik­kö­pui­na, jol­loin ne vie­vät vä­hem­män ti­laa. Muis­ta, et­tä osa puis­ta kai­paa ris­ti­pö­ly­tys­tä eli tois­ta la­ji­ket­ta pö­ly­tyk­sen avuk­si.

Tarhamagnolia Leonard Messel Suomessa kokeilluista vaaleanpunakukkaisista magnolioista kestävin.

Hanna Marttinen

4. Ha­lu­at­ko haas­tet­ta?

Jos ha­lu­at ko­keil­la tal­ve­nar­ko­ja la­je­ja, is­tu­ta ne mah­dol­li­sim­man suo­jai­sal­le ja läm­pi­mäl­le kas­vu­pai­kal­le, jo­hon ei esi­mer­kik­si poh­jois­tuu­li pää­se tui­ver­ta­maan. Ko­kei­le­mi­sen ar­voi­sia ovat esi­mer­kik­si mag­no­li­at ja per­si­kat, jois­ta löy­tyy esi­mer­kik­si Ve­nä­jäl­tä ja Bal­ti­as­ta ko­toi­sin ole­via, mel­ko kes­tä­viä la­jik­kei­ta.

Suklaakirsikkaa myydään myös pensasmaisena. Syyskesän ilona ovat tummanpunaiset kirsikat, jotka ovat yllättävän makeita. Maussa on vivahdus mantelia, ei suklaata.

Kuva Hanna Marttinen

5. Oli­si­ko pen­sas so­pi­vin va­lin­ta?

Jos puu­tar­has­sa ei ole ti­laa var­si­nai­sel­le puul­le, voit hank­kia run­gol­li­sen sy­ree­nin, he­ru­kan tai mar­ja-aro­ni­an mi­ni­puuk­si. Kook­kais­ta pys­ty­kas­vui­sis­ta ko­ris­te­pen­sais­ta voit myös it­se muo­toil­la pik­ku­pui­ta jät­tä­mäl­lä pys­ty­kas­vui­nen, tu­ke­va ver­so pää­ver­sok­si ja leik­kaa­mal­la muut pois. Jos ty­vel­tä kas­vaa ve­so­ja, pois­te­taan ne vuo­sit­tain. Lat­vo run­ko, kun se on so­pi­van mit­tai­nen, jol­loin tai­mi al­kaa haa­roit­tua pen­sas­mai­sek­si. Ko­kei­le esi­mer­kik­si sy­ree­ni­pen­saal­la.