Los­si­mat­kan ta­ka­na Sai­maan poh­joi­so­sas­sa on ai­nut­laa­tui­nen saa­ri, Ky­lä­nie­mi, jon­ka hiek­ka­ran­nat jat­ku­vat si­ni­seen ve­teen. 

Vuo­den 2009 lo­pul­la Pir­jo ja Il­po Kar­hu myi­vät kan­sain­vä­li­sen me­nes­ty­sy­ri­tyk­sen­sä, Kon­su  Oy:n. Vuon­na 2013 Pir­jo luo­pui toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vis­tä. Uu­den ti­lan­teen edes­sä he poh­ti­vat, mi­ten he ha­lu­a­vat si­joit­taa elä­män­työn­sä tuo­ton.

– Jo­tain kau­nis­ta, kes­tä­vää ja elä­määm­me kiin­te­äs­ti kuu­lu­vaa sen piti ol­la.

Kahden rakennuksen välissä on terassi, jonka läpi voi kävellä rantaan saakka. Oikealla on saunarakennus ja ylhäällä makuuhuone. Vasemmalle jäävät lasiseinäiset ruokailu- ja olohuonetilat.

Jaanis Kerkis

Mo­der­ni muo­to­kie­li

Ky­lä­nie­mes­sä ai­em­min myyn­tiin tul­lut ran­ta­tont­ti oli vas­taus suun­ni­tel­miin. Pa­ris­kun­ta hank­ki ton­tin ja kään­tyi ark­ki­teh­ti Ola­vi Ko­po­sen puo­leen. Hän on tun­net­tu ai­nut­laa­tui­sis­ta, luon­non­ma­te­ri­aa­lein to­teu­te­tuis­ta ra­ken­nuk­sis­taan. Ko­po­sen muo­to­kie­li on mo­der­nin, eko­lo­gi­sen ark­ki­teh­tuu­rin ja yl­lä­tys­ten sum­ma.

– Ola­vi vie­rai­li ton­til­la. Kes­kus­te­lim­me, ker­roim­me omat aja­tuk­sem­me ja hän esit­te­li nä­ke­myk­si­ään. Hä­nen luon­non­lä­hei­nen ide­o­lo­gi­an­sa va­kuut­ti mei­dät.

hteisissä tiloissa on pöytäryhmä kahdelletoista hengelle. Lepotuoli on päällystetty lehmännahalla. Sen sijainti tilan keskellä, kaikkialta valoa tulvivassa kohdassa, houkuttelee lukemaan ja löhöilemään.

Jaanis Kerkis

Toi­mek­si­an­to oli sii­nä. Pir­jo ja Il­po jäi­vät odot­ta­maan suun­ni­tel­maa.

Pal­kin­to­na ko­mea va­paa-ajan asun­to 

Pir­jo Kar­hu pe­rus­ti 1980-lu­vun alus­sa Kon­sun, joka tar­jo­si ta­lous­hal­lin­to- ja kon­sult­ti­pal­ve­lu­ja suo­ma­lai­sil­le pie­nil­le ja kes­ki­suu­ril­le yri­tyk­sil­le.

Kun Neu­vos­to­liit­to ro­mah­ti 90-lu­vun alus­sa, yri­tys laa­jen­si toi­min­taan­sa Ve­nä­jän mark­ki­noil­le. Suu­rim­mil­laan toi­mi­pis­tei­tä oli Lap­peen­ran­nan pää­kont­to­rin li­säk­si vii­si: Hel­sin­gis­sä, Pie­ta­ris­sa, Mos­ko­vas­sa, Ki­o­vas­sa sekä Sak­san Stut­t­gar­tis­sa. Hen­ki­lö­kun­taa oli enim­mil­lään lä­hes 200.

Lattioissa on suurikokoista laattaa, puupinnat ovat lehtikuusta. Baltazarin teetetty lasipöytä ja kepeät nahkatuolit sitoo ryhmäksi Turkin-matkalta tuotu villamatto. Sen halkaisija on kolme metriä.

Jaanis Kerkis

– Teim­me lu­jas­ti töi­tä, ja ai­ka oli oi­kea. Olim­me en­sim­mäi­set mark­ki­noil­la, ja yri­tys­ten kiin­nos­tus Ve­nä­jän-kaup­paa koh­taan oli kova.

Vuo­det oli­vat ah­ke­ria ja tuot­ti­vat hy­vää tu­los­ta. Pal­kin­to­na ko­vas­ta työs­tä on nyt Vil­la Ri­vie­ra.

Suun­ni­tel­mat maas­ton mu­kaan

Kun ark­ki­teh­ti Ola­vi Ko­po­nen val­mis­te­li työ­tään, Pir­jo ja Il­po poh­ti­vat vie­lä, mitä va­paa-ajan asun­nol­taan ha­lu­si­vat.

– Mie­tim­me va­paa-ai­kaam­me. Mil­lä jou­kol­la mö­kil­lä olem­me ja pal­jon­ko ai­kaa tah­dom­me viet­tää siel­lä.

Ola­vi Ko­po­nen esit­te­li suun­ni­tel­man muu­ta­man kuu­kau­den ku­lut­tua. Talo si­joi­tet­tai­siin pi­la­rien va­raan, loi­vas­ti las­keu­tu­van rin­teen ja ran­ta­vii­van vä­liin. Näin rä­jäy­tyk­siä ei tar­vit­tu ja maas­ton muok­kaus­ta­kin vain mi­ni­maa­li­ses­ti. Luon­non­ti­lai­nen ran­ta­kais­ta­le säi­lyi va­hin­goit­tu­mat­to­ma­na.

– Ra­ken­nuk­sen ym­pä­ris­tö on yhä kos­ke­ma­ton­ta sam­mal-, mus­tik­ka- ja ka­ner­va­kan­gas­ta.

Yl­väät män­nyt jat­ka­vat kas­vu­aan. Ran­ta­hiek­ka ki­har­tuu, kun Sai­maan aal­lot vyö­ry­vät sen yli.

Keskellä rakennusta on ”leiripaikka”. Ulkotakka on peilikuva sisätakalle. Korkeiden lasiseinien taakse jäävät oleskelutila, ruokailutila ja niiden taakse sijoittuvat keittiö ja vierashuoneet. Takan edessä istuinsyvennyksessä on porras ja sillä säänkestävästä kankaasta verhoillut sohvatyynyt.

Jaanis Kerkis

Ny­ky­tek­nii­kal­la

Al­ku­pe­räi­siin suun­ni­tel­miin ei tar­vit­tu juu­ri­kaan muu­tok­sia. Ma­kuu­huo­ne siir­ret­tiin kui­ten­kin toi­seen ker­rok­seen, jos­ta on ik­ku­na­sei­nä Sai­maal­le. Ma­kuu­huo­neen yh­tey­teen ra­ken­net­tiin yk­si wc li­sää. Pien­tä vii­laus­ta teh­tiin en­nen lu­pien ha­kua.

– Ko­po­sen ta­va­ra­merk­ke­ja ovat pe­rin­tei­nen puu­ra­ken­ta­mi­nen, ros­si­poh­ja ja paa­nut. Ny­ky­tek­niik­ka mah­tuu oi­kein hy­vin pe­rin­ne­ra­ken­ta­mi­seen, kun se ote­taan huo­mi­oon alus­ta saak­ka, Il­po sa­noo.

Vil­la Ri­vie­ra läm­pi­ää maa­läm­möl­lä ja ta­kal­la. Lat­ti­as­sa on ve­si­kier­toi­set läm­mi­tys­put­ket, ka­tos­sa sä­tei­ly­läm­pö ja vii­len­nys. Val­von­ta­ka­me­roi­den ku­via seu­ra­taan omal­ta tie­to­ko­neel­ta tai pu­he­li­mes­ta.

Arkkitehtuuri kunnioittaa luontoa. Pilareille perustettu ja perinteisesti rakennettu huvila on varustettu nykytekniikalla. Lehtikuusi harmaantuu kauniisti. Lasipinnat peilaavat puut ja pilvet osaksi maisemaa.

Jaanis Kerkis

Luot­to­mie­het hom­miin

Va­paa-ajan asun­non tu­li­vat ra­ken­ta­maan ark­ki­teh­din luot­to­mie­het. To­teu­tuk­ses­sa on mon­ta mo­ni­mut­kais­ta koh­taa, jos­sa tar­vi­taan ko­ke­nei­ta te­ki­jöi­tä. Ra­ken­nuk­set ja te­ras­sit ovat suu­ren, ”lei­ju­van” ka­ton al­la. Ra­ken­teet ovat ul­ko­nä­öl­tään yh­tä ai­kaa ke­pe­ät ja jy­ke­vät.

Si­sään­tu­lo­ta­soon si­joit­tu­vat keit­tiö sekä ruo­kai­lu- ja oles­ke­lu­ti­la jy­ke­vän ta­kan ää­rel­lä. Myös kak­si vie­ras­huo­net­ta ovat en­sim­mäi­ses­sä ker­rok­ses­sa. Sau­na pe­su­ti­loi­neen on omas­sa ra­ken­nuk­ses­saan. Sin­ne kul­je­taan ul­ko­te­ras­sin kaut­ta ka­tok­sen suo­jas­sa.

Saunan pesuhuoneessa on suihkujen lisäksi siirrettävä tassuamme. Suuren ikkunan taakse jää varjeltu kelohonka.

Jaanis Kerkis

– Oma ma­kuu­huo­neem­me on toi­ses­sa ker­rok­ses­sa, jo­hon kul­je­taan sisä- tai ul­ko­por­tai­ta, Pir­jo ja Il­po kiit­tä­vät on­nis­tu­nut­ta si­sä­ti­lo­jen si­joit­te­lua.

Tilavan saunan ikkunat ovat vastakkain kahteen suuntaan, Saimaalle ja Salpausselän harjulle.

Jaanis Kerkis

Lei­ri­pai­kan lu­moi­hin

Vil­la Ri­vie­ran ark­ki­teh­tuu­ri on mo­ni­ta­sois­ta ja yl­lät­tä­vää. Ul­ko­te­ras­sil­le suu­ren ka­ton al­le on si­joi­tet­tu ”lei­ri­paik­ka”: tila ruo­kai­lul­le, ul­ko­tak­ka soh­va­sy­ven­nyk­si­neen ja suo­jai­sia au­rin­go­not­to- ja rau­hoit­tu­mis­paik­ko­ja.

– Olem­me lap­peen­ran­ta­lai­sia, Sai­maan ete­lä­ran­nal­ta. Mat­ka los­sei­neen vie au­tol­la noin tun­nin, jo­ten voim­me tul­la tän­ne vaik­ka vain ui­maan tai sau­no­maan.

Olo­suh­teet ja mai­se­ma luon­non kes­kel­lä ovat ai­na uu­det.

– Ran­ta­hiek­ka, tuu­li, lai­neet, lin­nut ja pui­den su­hi­na ei­vät lak­kaa vie­hät­tä­mäs­tä mei­tä, Pir­jo ja Il­po ihas­te­le­vat.

Saimaan puoleiselta terassilta terassilta laskeudutaan siltaa pitkin kohti hiekkarantaa. Pirjon ja Ilpon Villa Riviera on saanut nimensä pitkästä hiekkarannasta.

Jaanis Kerkis