Vanhojen tuolien kulunut ja halkeileva maalipinta sopii loistavasti tärkeilemättömään tilaan. Kapeat kiilamaiset aitanportaat nousevat toisen kerroksen oleskelutilaan. Grafiikkaprässi on peräisin Ninan aikaisemmasta yrityksestä, taidepaja ja galleria Konstkompanietista Helsingissä.
Liti Wendelin kuvat Martti Järvi
Vanha vaakahuone sijaitsee keskellä kauneinta ruukkimiljöötä ja jokimaisemaa. 1940-luvulla rakennettu vaakahuone on remontoitu rennon rouheaksi kodiksi, jonka tiloihin mahtuu monenlaista toimintaa.
Nina pulkkis on työskennellyt muun muassa taidepaja- ja galleriayrittäjänä, tiedetoimittajana ja viimeiset 14 vuotta käsikirjoittajana ja ohjaajana. Työn lomassa Nina pitää kahvitauon keittiön terassilla.
Fiskarsin ruukkikylään ajaa Helsingistä noin tunnin. Kylän asukkaina on paljon taiteilijoita, käsityöläisiä, visualisteja ja toimittajia, kuten Nina Pulkkis ja hänen miehensä Pekka Tapaninen. Fiskarsin tunnelma on rento ja ystävällinen.
Kymmenen vuotta sitten helsinkiläinen Nina halusi silloisen puolisonsa
Michael Franckin kanssa perheelle isomman asunnon tai jopa rakentaa oman talon Uudellemaalle. Kohdalle osuikin yllättävä vaihtoehto: Osittain remontoitu teollisuustila Fiskarsissa. Entinen vaakahuone – rakennus, johon 1940-luvulla ajettiin viljakuormurilla toisesta päästä sisään punnitukseen ja toisesta päästä ulos.
Aikoinaan vaakahuoneen jättiovet aukesivat vilja-autoille, jotka punnittiin tilassa. Huhupuheiden mukaan vaaka on edelleen lattian alla, vaikka väitettä on vaikea todistaa, koska Ninan perhe ei aio laatoittamiaan lattioita purkaa. Saareke jakaa tilan ruokailuun ja keittiöön.
Kaikki pantiin likoon
Teollisuustilaa lähdettiin katsomaan heti kun vain saatiin kiinteistönvälittäjä kiinni. Sillan kupeessa, joenvarressa seisova vaakahuone teki vaikutuksen saman tien.
– Tärisin ja vapisin innostuksesta. Panimme kaiken likoon ja tarjosimme siltä seisomalta talosta pyydetyn hinnan, Nina muistelee.
Nina, Michael ja heidän poikansa Felix muuttivat Fiskarsiin vuonna 2011.
Vaikka Michaelin ja Ninan tiet pariskuntana ovat sittemmin erkaantuneet, vaakahuone on edelleen heidän yhteisomistuksessaan ja siellä vietetään aikaa läheisten kanssa viikonloppuisin ja loma-aikoina. Ninan nykyinen puoliso on sisustusyrittäjä Pekka Tapaninen.
– Olemme tällainen laajennettu muumiperhe, Nina kuvailee.
Teräksinen pönttöuuni lämmittää keittiötä. Klapeille on seinällä riippuva teline.
Vanhat mainoskirjamet pelasti naapurin puuseppä Markku Soini viereisen Puimalan kunnostuksen yhteydessä. Niistä muodostui aikoinaan kahdella kielellä teksti Fiskarsin valiosiementä. Nyt kirjaimet koristavat ruokailutilan seinää. Kirjainten järjestelystä eri sanoiksi tuli perheelle leikki. Kolmimetrinen pöytälevy on nostettu pukkijaloille. Pitkää huonetta valaisevat Castaldin Sosia-kattovalaisimet.
Ateljeesta tupakeittiöksi
Talossa Ninaa inspiroivat ennen kaikkea tilan avaruus ja korkeus, jossa on helppo hengittää. Päätyjen isot lasiruutuovet voi avata terassille ja jokimaisemaan.
Rakennuksen katolla on tornimainen koju, jonka kautta viljaputket aikoinaan johdettiin viereisestä puimalasta vaakahuoneeseen. Vielä joskus siitä saattaa tulla pieni näköalahuone.
Sisustussuunnitelma tehtiin alkuperäisen rakennuksen ehdoilla ja edellisen asukkaan, tekstiilitaiteilija Soili Arhan remontoimia osia kunnioittaen. Hänellä oli vaakahalli ateljeenaan ja kellarikerros puolikylmänä taideteosten säilytystilana. Kerrosten lattiat olivat betonia ja seinät levyä.
Eteisen kaareva seinä on tekstiilitaiteilija Soili Arhan suunnittelema ja toteuttama. Seinän takana ovat kylpytilat ja sauna, toisella puolella wc. Perheen historia, sukulaiset ja ystävät ovat läsnä eteisen seinällä. Skeittilaudat kuuluvat Ninalle ja hänen pojalleen Felixille. Lattiassa on vanhaa puuosaamista.
Toimiva remonttiresepti
Ninan remonttiresepti vaakahalliin oli karhea lautapanelointi seiniin ja kiiltävää terästä keittiön kaapinoviin, koneisiin ja altaisiin. Keittiöpäädyn lattiaan Nina latoi terrakottalaatat kalanruotokuvioon.
Ronskia teollisuushenkeä tuovat myös laajat pinnat, kuten kolmimetrinen puinen ruokapöytä, jonka ääreen kaikki kaverit mahtuvat, ja reilunkokoiset teollisuusvalaisimet. Perityt antiikkiastiat ja kynttilänjalat lisäävät talon kodikasta ja perinteistä tunnelmaa.
– Arvostan pysyviä asioita. Pintamateriaalit ovat mielestäni tärkeämpiä kuin itse kalustus. Jos tilan puitteet ovat kunnossa, niin huonekalut vain soljuvat paikoilleen, Nina tuumaa.
Keittiökalusteiden rosteriovet ovat mainio valinta teollisuusvalaisimien, korkeitten ovien ja käsittelemättömän puun seuraksi. Teräspinta heijastaa valon ja ikkunasta näkyvän maiseman.
Avonaisesta astiahyllystä on helppo nostaa lautaset kattaukseen. Herkät perintöposliinit korostuvat käsittelemätöntä puupintaa vasten.
Lattianrakojen charmi
Pitkänomaisen talon tilat asettuvat neljään eri tasoon. Alimpana on kellarikerros, jonka Nina ja hänen nykyinen miehensä Pekka remontoivat erilliseksi yksiöksi. Sitä käytetään paljon työhuoneena ja projektitilana, ja sillä on oma sisäänkäyntinsä. Entisen vaakahallin tasossa ovat keittiö ja ruokailutila. Molemmissa päädyissä on pariovet pihalle ja terassille.
Vaakahallin kyljessä, muutaman portaan ylempänä on entinen lastaustaso. Nykyisellään sen toisessa päädyssä on olohuone ja toisessa pesutilat. Pää-
sisäänkäynti ja eteinen ovat tässä keskikerroksessa. Ylimpänä vintillä taitekaton alla ovat makuuhuoneet omissa päädyissään. Keskellä on portaikko ja pyöreä porrastasanne, jonne taiteilija Soili Arha on maalannut seinän kokoisen maalauksen.
– Tunnelmat syntyvät ideoista, eivät paksusta lompakosta, vaikka siitäkin olisi ehkä hyötyä, Nina sanoo.
– Aina on löydetty kekseliäs tapa kiertää kalliita ratkaisuja.
Kun remontti alkoi olla valmis ja ensimmäisiä vieraita tuli käymään, Nina sai huomata, että vaakahuoneen alkuperäiset, säilytetyt rakenteet hämmensivät joitakin.
– Ystävättäreni katsoi keskikerroksen alkuperäisiä leveitä lattialankkuja, joiden välissä on reilut ilmaraot, ja kysyi vakavana, että milloin aloitamme remontin. Vanhojen rakennusten charmi ei pure kaikkiin.
Olohuoneen kirjastossa on runsaasti tilaa tiedetoimittajan lähdeteoksille. Sateiset ja kolkot säät kutsuvat rentoutumaan kirjan kanssa sohvalle lämpimän torkkupeitteen alle. Pyöreä pöytä on Alvar Aallon suunnittelema ja tyynyjen päälliset Johanna Gullichsenin.
Fiskarsissa työskentelevän keraamikko Erna Aaltosen käsin muotoilemat ruukut koristavat pitkää pöytää. Seinällä on Nina Pulkkiksen maalaus Illallinen. Portaita noustaan olohuone-kirjastoon, joka oli aikoinaan vaakahuoneen lastauslaituri.
Inspiroiva kylä
Ninan mielestä Fiskarsissa on aina kaunista vuodenajasta riippumatta. Rakennukset on saneerattu pieteetillä, joenranta ja suuret metsäalueet houkuttelevat luontoon, ja yhteisö haluaa vaalia kyläänsä.
– Nautin jokaisesta päivästä Fiskarsissa. Visuaalisuus ja luovuus inspiroivat mieltä.
Lapsiperheelle Fiskars on ihanteellinen paikka asua. Nyt 11-vuotias Felix käy Fiskarsin peruskoulua. Lapset kokevat samaa yhteisöllisyyttä kuin aikuiset. Kaverit asuvat lähellä, ja koulun jälkeen heillä on vapaus seikkailla rauhallisilla hiekkateillä. Lapset ovat tottuneet poikkeamaan kavereittensa luona, kun siltä tuntuu.
– Päivittäin meitä on ruokapöydässä vaihtelevan kokoinen porukka. En muista, koska olisin tehnyt ruokaa ainoastaan omalle perheelle, Nina sanoo ja nostaa ison pastakattilan keittiön liedelle.
Keskikerroksessa työpiste, olohuone sekä eteinen ovat yhtenäistä tilaa. Sisäovia on ainoastaan makuuhuoneissa, saunassa ja pesutiloissa.
Makuuhuoneen holvimaisessa tilassa vuode on keskitetty katonharjan alle. Harrastunnelmainen tila ei kaipaa kalusteita, vain antiikkimaton. Vaaleaksi maalattu lankkulattia ja taiten sävytetty panelointi ovat edellisen asukkaan Soili Arhan käsialaa.
Koti
Fiskarsissa
1940-luvun vaakahuoneeseen saneerattu koti, noin 300 m² neljässä tasossa.
Asukkaat
Sisustusyrittäjä Pekka Tapaninen, tiedetoimittaja, dokumenttiohjaaja Nina Pulkkis, dokumenttiohjaaja Michael Franck ja Felix, 11.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2