Keittiökalusteet ovat Topi-Keittiöiden mallistosta. Työtaso ja välitila ovat kalkkikiveä. Ikean saareke on vanhempien perua ja siitä oli ajateltu luopua. Kaluste on kuitenkin täyttä puuta, ja Charlotta halusi kokeilla miltä näyttää, jos sen hioo, maalaa mattamustaksi ja tason petsaa saman sävyiseksi kuin ruokapöydän. Siitä tuli kuin uusi. Bodahl Moeblerin ruokapöydässä on tammikansi ja takorautajalat. Sami Kallion suunnittelemat Y5-tuolit ovat ruotsalaista Hans K -merkkiä. Kattovalaisin on Muuto Designin Under the Bell.
Nina Nygård kuvat Riitta Sourander
Tervetuloa Karjalohjalle!
Vanha torppa on symmetrinen, alun perin kahden perheen talo. Lasiveranta on lisätty 90-luvun remontissa. Järveen laskeutuvaan rinteeseen on kylvetty säkillinen niittykukan siemeniä.
Lasiverannan sohva on Interfacen Rex. Se miellyttää Charlottaa, koska se on riittävän syvä. Verhoilu on Lauritzonin vaaleaa villakangasta. Tyynyt Designers Guild ja valkoiset pellavaverhot Maricken-liikkeestä. Pienet Interfacen rahit on verhoiltu Lauritzonin Caffe Latte -keinonahalla.
Karjalohjan mökki oli ollut jo jonkin aikaa vailla käyttöä, koska Charlotta Savanderin iäkkäät vanhemmat eivät enää voineet sitä hoitaa.
Charlotalla on itsellään Hangossa pieni loma-asunto, eikä torppa houkutellut hänen veljeäänkään. Seuraava sukupolvi ei vielä osoittanut innostusta mökkeilyyn. Vanhemmat toivoivat kuitenkin, että kesäpaikka pysyisi perheessä. He olivat hankkineet Lönnebergan torpan 90-luvulla ja tehneet ison remontin.
Talo on läheisen Norsin kantatilan entinen muonamiesten talo. Muonamiehet olivat tilattomia, mutta omillaan asuvia henkilöitä, jotka tekivät töitä maanomistajille.
Torpassa oli vuonna 1996 ostohetkellä sähköt, mutta vesi ei tullut sisään. Paikan omisti silloin Fiskars Oy, joka omisti paljon maita Karjalohjalla, Fiskarin kylän naapurustossa.
Muonamiesten talossa oli kahden perheen asunnot, jotka Charlotan vanhemmat yhdistivät remontissa.
– Setäni on arkkitehti, hän suunnitteli koko saneerauksen 90-luvulla. Projektissa käytettiin monia paikallisia yrityksiä, kun torppa rakennettiin melkein uusiksi, Charlotta kertoo.
Charlotta ei itse viettänyt Lönnebergassa pitkiä aikoja, enemmänkin vain kävi kääntymässä ja tuomassa sekä hakemassa lapsiaan hoitoon. Lapsille paikka on rakas ja tuttu.
Kuparisia ja messinkisiä astioita oli torpassa kaapit täynnä. Charlotan isä keräili niitä vuosia. Osa on esillä ja osa kaapeissa.
PÄÄTÖKSEN EDESSÄ
Charlotalla ei ollut sydäntä sanoa vanhemmilleen ei.
– Kukaan ei käynyt täällä, mitään ei tapahtunut, ja minulle tuli sellainen fiilis, että jotain täytyy keksiä.
Charlotalle ei ollut tullut koskaan mieleen asettua Lönnebergaan. Kun tilanne meni siihen, että vanhempien kunto ei enää riittänyt paikasta huolehtimiseen, Charlotta alkoi pohtia asiaa ja pyysi apuun ystävänsäkin.
– Tulimme yhdessä torpalle katsomaan, mitä on tehtävissä ja miten minä siitä selviäisin.
Charlotta päätyi lopulta vanhempiensa kanssa siihen ratkaisuun, että hän ottaa paikan haltuunsa. Yksi ehto hänellä oli: Lönnebergasta ei tule museota, vaan Charlotta saa tehdä siitä itsensä näköisen kakkos- tai kolmoskodin.
Olohuoneessa oleva 1700-luvun lipasto on Charlotan mielestä kaunein vanhoista huonekaluista. Kaappikello taas on yksi niistä esineistä, joita vanhemmat toivovat Charlotan säilyttävän. Se oli myös hänen omalla toivomuslistallaan. Charlotan vanhemmat ovat ostaneet 1800-luvun puoliväliin ajoittuvan kellokaapin Ruotsista huutokaupasta, 1700-luvun lopulta oleva kello on hankittu erikseen.
Charlotta halusi pyörivät tuolit, jotta voi nauttia valinnan mukaan takkatulesta tai lasiverannan läpi näkyvästä järvimaisemasta. Conformin nojatuolit tuovat lämpöä tilaan. Pähkinäpuinen Pal-pöytä on tanskalaisen Fredrician. Takorautainen kynttelikkö takan päällä on Rakennusapteekista. Kattovalaisin on Normann Copenhagenin Amp Chandelier, jossa on savulasikuvut. Matto Mattocenteristä. Rhonda on siellä missä Charlottakin.
KERÄILYN PÄÄTEPISTE
Heti kun päätös oli tehty, Charlotta aloitti valmistelut. Ensi töikseen hän alkoi viettää viikonloppuja talossa ja käydä tavaroita läpi.
– Vanhempani olivat keräilijöitä, ja tavaraa oli paljon, aivan liikaa, hän sanoo.
Osan tavaroista Charlotta halusi pitää, joitain vanhemmat toivoivat säilytettävän. Osan osti tuttu antiikkikauppias, eräitä esineitä hakivat naapurit ja iso osa meni kierrätykseen. Jokunen harva kappale meni perheenjäsenille, osa suoraan kaatopaikalle.
Samana syksynä alkoi myös uuden keittiön, kodinhoitohuoneen ja kylpytilojen suunnitelmien piirtäminen ja materiaalien tilaaminen.
Saunaosaston seinissä on Pukkilan Ease-laatat ja lattiassa saman sarjan 5 x 5 cm:n mosaiikkilaatta. Allaskaappi on Topi-Keittiöistä. Pyöreä peili on 95 cm halkaisijaltaan ja se löytyi Laattapisteestä. Hanat ja suihku Tapwell. Lasiseinä on tehty mittojen mukaan Suomen Lasitehtaassa.
PESUTILAT UUSIKSI JA VALOA SISÄÄN
Kun remonttiporukka aloitti tammikuussa urakan, kaikki oli valmiiksi suunniteltu ja materiaalit valittu ja tilattu. Vaikka koko talo koki muodonmuutoksen, monelta osin riitti pelkkä pintojen uusiminen. Keittiö vaihdettiin uuteen, sauna muutti muotoaan, pesutilat ja vessat uusittiin kauttaaltaan.
Eteiseen lisättiin kaapistoja ja vanhoja komeroita siirrettiin, jotta saatiin rakennettua kokonaan uusi kodinhoitohuone. Yläkertaan rakennettiin kylpyhuone, jota siellä ei aiemmin ollut.
– Olen käytännön ihminen. Teimme ratkaisuja, jotka helpottavat elämää.
Huonekaluja Charlotta alkoi tilata jo syksyllä, koska hän tiesi, että odotusajat ovat pitkiä monen tavarantoimittajan kanssa. Hän aloitti valaisinten tilaamisesta, koska talon valaistus oli onneton, ja valoa tarvittiin jo siihen, että remonttiporukka näkisi talven pimeydessä työskennellä.
Isoäidin saunassa muinoin sijainnut kulmakaappi on samassa paikassa kuin ennen remonttia. Talonpoikaiskaappi on alkuperäisessä maalissa.
TORPASSA ON TORPAN TYYLI
Talo oli Charlotalle niin tuttu ja suunnitelma kokonaisuudesta niin selkeä, että hän koki suunnitteluprosessin helpoksi. Hänellä oli erittäin selkeä visio siitä, miltä sisustus tulisi näyttämään – hyvin erilaiselta kuin hänen vanhempiensa värikäs ja rönsyilevä versio.
– Halusin skandinaavisen, pelkistetyn ja vähän modernin farmhouse-tyylisen kokonaisuuden. Halusin helmeksi vanhoja 1700- ja 1800-luvun huonekaluja torpasta yhdistettyinä uuteen designiin. Mielessäni oli gotlantilaista tyyliä tanskalaisella twistillä. Ei liian hieno, kun tämä on kuitenkin muonamiehen talo, ei mikään kartano, Charlotta määrittelee.
Charlotan sisustusfilosofian mukaan sisätilojen pitää olla harmoniassa talon arkkitehtuurin kanssa.
– Talonpoikaisrakennukseen on turha rakentaa sisälle liian hienoa ja kartanomaista. Kokonaisuuden pitää olla yhtenäinen.
Charlotan mielestä pintamateriaalien ja huonekalujen tulee olla neutraalin värisiä. Väriä tuodaan taiteella ja tekstiileillä.
Sisustussuunnittelutyössään hän kuuntelee asiakkaita ja selvittää mitä he haluavat.
– On tuntunut erityisen tyydyttävältä tehdä tällä kertaa itselle – ei sitä niin usein tapahdu, että saa itse päättää kaiken, Charlotta sanoo.
Hän on myös huomannut olevansa itselleen ”vaikea asiakas”.
– Tieto lisää tuskaa, kun tietää mitä kaikkea valikoimissa on tarjolla.
Charlotta on koonnut yläkertaan sukupuutaan sekä muistoja ja kuvia esivanhemmistaan. Design House Stockholmin Air-kaappi on uutena hankittu. Charlotta halusi tähän jotain selkeästi talonpoikaistyylistä poikkeavaa.
Yöpöytänä toimii vanha Bellman-tuoli. Tuoleja löytyi torpasta neljä kappaletta. Kaari-ikkuna on Billnäsin varaosapankista. Seinävalaisin &Tradition Copenhagen SC54. Päiväpeitto Matri.
PITKIÄ VIIKONLOPPUJA LANDELLA
Charlotta uskoo jakavansa aikansa jatkossa kolmen kodin välillä. Hangossa oleskellaan eniten kesällä. Siellä hänet voi bongata pitämässä suosittuja joogatunteja rannalla. Hangossa koti on keskellä kaupunkia, ja naapuruston kanssa seurustellaan intensiivisesti. Siellä ei voi kuitenkaan olla isommalla porukalla perheen kanssa, koska asunto on siihen liian pieni.
– Lönneberga tuntuu minusta enemmän ”landelta”, Charlotta sanoo.
Matka on lyhyt Charlotan varsinaisesta kodista Kauniaisista, ja pitkät viikonloput sekä etätyö onnistuvat.
– Täällä koira saa olla vapaana, järvi on vieressä ja naapurimetsistä voi poimia mustikoita ja sieniä.
Remontti on sisältä valmis, ja Charlotalla muhii jo paljon muita ideoita. Tähän mennessä talo on jo ehditty maalata ulkoapäin, ikkunat kunnostaa, kesäkeittiö rakentaa ja terassi uusia. Tässä taloudessa asiat suunnitellaan ja sitten pannaan toimeksi.
– Nyt mietin, miten toteuttaisimme rantasaunan. Siinä voisi ehkä olla uima-allaskin, joka jäisi talon ja saunan väliin – eivät ne ole ollenkaan utopistisia ajatuksia, Charlotta sanoo ja nauraa.
Ulkohuonekalut ovat belgialaisen Vincent Sheppardin Wicked-mallistosta. Talon ja järven välissä oli ennestään näköalapaikalla liuskekiviterassi, jota laajennettiin remontin yhteydessä.
Kakkoskoti
Karjalohjalla
1920-luvulla rakennetussa puutalossa 6 h + keittiö + sauna, 217 m2.
ASUKKAAT
Sisustussuunnittelija
Charlotta Savander ja Jari Kettinen sekä novascotiannoutaja Rhonda. Instagramissa
@yinyangdesign ja
@farmhouselonneberga.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2