Teksti JUTTA YLÄ-MONONEN
Kuvaussuunnittelu ANNA KRISTERI
Kuvat ARSI IKÄHEIMONEN
Koti ja keittiö 5/2015
MIKÄ: Vuonna 1848 rakennettu puutalo, 138 m². MISSÄ: Haminassa. TÄÄLLÄ ASUVAT: Raija ja Pertti Nurmi.,
Talon pääovi aukeaa suoraan Pikkuympyräkadulle. Oven yläpuolelle on teetetty tyyliin sopiva pieni katos. Talo on maalattu ulkopuolelta beesiksi. Talon alkuperäinen väri on ollut todennäköisesti sama voimakas keltainen kuin naapuritalossa.
Raija ja Pertti Nurmi asuivat kivenheiton päässä Haminan raatihuoneelta, Mannerheimintiellä kerrostalossa, ja etsivät sopivaa kotia perheelleen. Päätös oli selvä: uudenkin kodin täytyisi löytyä ympyräkaupungin keskustasta. Kun myyntiin tuli huonossa kunnossa oleva, 1800-luvulla rakennettu puutalo lähellä Haminan valleja ja Bastionia, pariskunta suuntasi katsomaan sitä.
Talo ja aita suojaavat sisäpihaa kadulle päin. Punaiseksi maalattu rakennus on varastokäytössä, beesissä piharakennuksessa on varastotilaa, vierashuone ja vessa. Pihaa varjostaa mukavasti vanha omenapuu, jonka viereen Raija on istuttanut ruukkupuutarhan.
KIINNOSTI SITTENKIN
Vastassa odotti sen verran lohduton näky, että Raija kääntyi portilla ympäri. Hän ei suostunut edes talon suojaiselle pihalle. Sekä talo että kaikki piharakennukset olivat tarkkaan asuttuja, pihapiirissä oli yhteensä seitsemät vuokralaiset. Ainoastaan päärakennuksen toiseen päähän tuli juokseva vesi sisään, ja pihan perällä sijaitsivat ulkovessat.
Takaoven eteen on teetetty remontin yhteydessä viihtyisä terassi, jossa istuskellaan usein.
Onneksi kukaan muukaan ei uskaltanut ottaa haastetta vastaan ja ryhtyä vaativaan entisöinti- ja remonttipuuhaan. Talo oli edelleen kiinteistönvälittäjällä myynnissä, kun Raija ja Pertti huomasivat sen iltakävelyllään puolen vuoden kuluttua.
– Olin ehtinyt sulatella asiaa kaikessa rauhassa, joten sanoin miehelleni, että käy nyt kuitenkin kysymässä, mitä talo maksaa, kertoo Raija.
Ruokahuoneen jatkettava pöytä on Alvar Aallon suunnittelema, tuolit on ostettu Vepsäläiseltä. Laskosverhoilta näyttävät verhot on teetetty silkkikankaasta. Seinällä on Johanna Oraksen maalaama taulu. Ikkunalaudalla vasemmalla ovat ukko ja lintu, jotka ovat raumalaisen Kerttu Horilan keramiikkataidetta.
– Kauppahinnasta päästiinkin yksimielisyyteen taloa myyneen perikunnan kanssa. Kaikki sujui hyvin, vaikka myyjänä toiminut
perikunnan edustaja oli merillä töissä, emmekä vielä tänä päivänäkään ole häntä tavanneet, sanoo Pertti.
Keittiöstä on näkymä ruokailutilaan ala- ja yläkaappien välistä. Keittiö sijaitsee näppärästi takaoven lähellä.
ALKUPERÄISEEN MUOTOON
Tontti on säilynyt pari vuosisataa melko samannäköisenä, vaikka sillä sijainneet rakennukset paloivat ilmeisesti kahteen otteeseen vuosien 1821 ja 1840 suurpaloissa. Vuonna 1848 rakennettu päärakennus pelastui onneksi kaupungissa riehuneelta kolmannelta palolta vuonna 1878.
Olohuoneen nurkassa oli alkuperäinen kaakeliuuni, joka oli maalattu myrkynvihreällä. Maali ei valitettavasti lähtenyt kaakelipinnasta enää pois, ja uuni jouduttiin pinnoittamaan uudestaan. Lasipöytä on ostettu Skannosta, kun Raija ja Pertti muuttivat tähän kotiin. Nahkasohvat on ostettu yli neljäkymmentä vuotta sitten. Villamatto on Vepsäläiseltä.
– Alkuperäisen rakennuksen jatkeeksi oli myöhemmin rakennettu kaksikerroksinen lisäosa, jossa oli suurin piirtein saman verran tilaa eli noin 140 neliötä. Halusimme kuitenkin palauttaa talon alkuperäiseen muotoonsa ja purkaa uudemman osan pois. Ennen kauppakirjan allekirjoitusta varmistin, että purkaminen on mahdollista, kertoo Pertti.
Olohuoneen kattovalaisimena toimii vanha öljylamppu, joka on sähköistetty. Eteisen puolella on punaisella verhoiltu nojatuoli, joka on Raijan lapsuudenkodista.
Vuosina 1981–82 tehty remontti oli pitkä ja työläs, mutta matkan varrella tuli onneksi paljon mukaviakin yllätyksiä.
Aallon tuolit ovat hoidossa Raijan tyttäreltä Heliltä. Sohvapöydällä on usein valkoisia leikkokukkia.
Hirsirakenteisen talon runko oli terve, ainoastaan kahteen nurkkaan jouduttiin uusimaan metrin pätkät hirttä. Lattiasta löytyivät alkuperäiset leveät lankut. Niistä saatiin hiomalla upeat. Kaikki jouduttiin tietysti purkamaan ja laittamaan lattian alle ja seiniin eristeet. Myös ikkunat olivat sen verran sään piiskaamat ja huonokuntoiset, ettei niitä pystytty enää kunnostamaan. Talon alkuperäinen väri oli ollut vahva murrettu keltainen, mutta sitä Nurmet eivät halunneet palauttaa, vaan he maalasivat talonsa hillityllä beesillä.
Olohuoneen lukupaikka on suosittu varsinkin talven paukkupakkasilla, kun kaakeliuunissa palaa tuli. Pieni pöytä kuuluu kahden pöydän sarjaan, jonka Raija on ostanut vuosikymmeniä sitten. Vanhaan nojatuoliin on ommeltu pestävä valkoinen huppu. Seinällä on Pentti Koivikon maalaus Sisarukset.
ISOISIEN TALOSSA
Raijan poika Janne on historioitsija ja innostunut sukututkimuksesta. Kun hän tutki äitinsä sukua, vastaan tuli jotain odottamatonta. Sekä Raijan isoukki että ukki ovat aikanaan omistaneet Raijan ja Pertin talon. Tästä tietämättä pariskunta oli ostanut juuri tuon talon kaikista Haminan vanhoista puutaloista.
Olohuoneen ikkunalaudalla on Raijan isästä tehty kipsipää, Harri Koskisen suunnittelema Block-valaisin ja Arabian Seepra. Ikkunan edessä roikkuu edesmenneen kaunissaarelaisen Olli Tynin veistämä haapio. Raija ja Pertti tilasivat sen, kun harrastivat purjehtimista.
Raijan isoukki, kaupunginvouti Esaias Niemelä oli ostanut talon vuonna 1872, ja myöhemmin talon tontteineen peri Raijan ukki, talousneuvos Esaias Evert Niemelä. Raija on kotoisin Savonlinnasta, mutta molemmat ukit olivat asuneet Haminassa, kumpikaan ei kuitenkaan tässä omistamassaan talossa.
Eteisen pöytänä toimii vanha kirjoituspöytä, joka on Raijan lapsuudenkodista, samoin kuin punaisella kankaalla verhoiltu nojatuolikin. Takana pilkottaa jo aikuisen, Turussa asuvan Tuomas-pojan huone. Eteiseen on asennettu tummanruskea laattalattia, muissa huoneissa on alkuperäiset, leveät lankkulattiat.
– Saatuamme kaikki nämä talon jännittävät vaiheet selville en halua enää koskaan muuttaa täältä pois. Myös meidän perheellämme on jo pitkä historia tässä talossa. Kaikki lapsemme ovat aikuisia ja muuttaneet pois kotoa, mutta nuorimmaisemme Tuomas oli vain kaksiviikkoinen, kun muutimme tänne, kertoo Raija.
Raijan ja Pertin makuuhuoneen ikkuna aukeaa rauhalliselle Pikkuympyräkadulle. Ikkunan alla on Aallon tuolit ja vanhain tavarain kaupasta ostettu tasakantinen arkku. Ahvenanmaalainen lampaantalja on löytö Nauvosta. Kattolamppuna toimii sähköistetty öljylamppu.
PUUTALOISSA TAPAHTUU
Hamina on tunnettu paitsi erikoisesta ympyräasemakaavastaan ja Reserviupseerikoulustaan, myös joka toinen vuosi järjestettävästä sotilasmusiikkitapahtumasta Hamina Tattoosta. Viime kesänä Tattoon aikaan järjestettiin ensimmäistä kertaa Wanhat pihat -tapahtuma, ja puutaloissa asuvat ovat perustaneet myös rekisteröidyn yhdistyksen, Haminan linnoituksen wanhat talot ry:n. Joulukuussa avautuu joka päivä jouluaattoon saakka jossakin vanhassa puutalossa jouluun somistettu joulukalenteri-ikkuna, joita kaupunkilaiset voivat iltakävelyillään ihailla.
Viinikellarissa nautitaan joskus kesällä kuohuviiniä ja talvella glögiä. Tiilikatto ja graniittiseinät on kalkittu valkoisiksi. Kalusteina ovat yksinkertaiset armeijan vanha pitkä pöytä ja penkit, varuskuntakaupungissa kun ollaan.
Vanhan, historiallisesti merkittävän kaupungin vaiheista kertoo myös Raijan ja Pertin pihapiiriin kuuluva, 1700-luvulta peräisin oleva holvikellari. Näitä Venäjän vallan aikaisia kellareita on useampia Haminan keskustan alueella. Ruokakellarina toimineesta tilasta purettiin perunalaarit ja sinne vedettiin sähköt. Nurmet ovat kunnostaneet tiilestä ja graniitista rakennetun kellarinsa viinikellariksi, jossa istutaan joskus iltaa ystävien kanssa.
LUETUIMMAT
LUETUIMMAT
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2