PAR­SA­KAA­LI

Par­sa­kaa­li on help­po kas­vat­taa. Kas­vu­pai­kal­la ei ole suur­ta vä­liä, mut­ta par­sa­kaa­lil­le so­pii par­hai­ten hy­vin lan­noi­tet­tu, läm­min mul­ta­maa. Jos par­sa­kaa­li kär­sii kui­vuu­des­ta ku­kin­to­jen muo­dos­ta­mi­sen ai­kaan, se kuk­kii lii­an no­pe­as­ti lop­puun. Uu­sia ver­so­ja muo­dos­tuu koko ajan, jo­ten voit ke­rä­tä pie­niä, so­mia nup­pu­ja ker­ta toi­sen­sa jäl­keen pit­kin ke­sää. Par­sa­kaa­li viih­tyy yh­des­sä pa­pu­jen, pi­naa­tin, sa­laa­tin ja pu­na­juur­ten kans­sa. Se kyl­ve­tään ete­läs­sä suo­raan avo­maal­le tou­ko­kuus­ta al­ka­en, poh­joi­sem­mas­sa esi­kas­va­tus aloi­te­taan huh­ti­kuus­sa. Voi­daan kyl­vää yh­tä­jak­soi­ses­ti ke­sä­kuu­hun as­ti jat­ku­van sa­don ta­kaa­mi­sek­si. Esi­kas­va­tuk­sen voi aloit­taa huh­ti­kuus­sa ja is­tut­taa avo­maal­le tou­ko­kuun lop­pu­puo­lel­la. Sa­toa saa­daan elo­kuun alus­ta saak­ka.

RUU­SU­KAA­LI

Ruu­su­kaa­lin maku on te­rä­vä, mut­ta muut­tuu mie­dom­mak­si pak­kas­ten myö­tä. Ruu­su­kaa­li viih­tyy her­nei­den, pi­naa­tin, sel­le­rin, sa­laa­tin ja to­maa­tin seu­ras­sa. Lan­noi­tuk­sen tar­ve on suu­rem­pi kuin muil­la kaa­li­la­jeil­la, sil­lä lii­an suu­ri mää­rä typ­peä kas­vat­taa leh­ti­mas­saa ja kaa­lin päät jää­vät löy­hik­si ja mä­tä­ne­vät hel­pos­ti. Ke­rää ruu­su­kaa­lit en­nen tal­ven tu­loa.

Ruu­su­kaa­lit ke­rä­tään al­haal­ta läh­tien heti, kun kaa­lin päät ovat täy­si­kas­vui­sia. Jos ha­lu­at kai­ken kyp­sy­vän yh­tä ai­kaa, kat­ko kas­vien päät syys­kuun alus­sa. Ruu­su­kaa­lil­la on pit­kä kas­va­tu­sai­ka, se vaa­tii meil­lä huh­ti­kuus­sa al­ka­van esi­kas­va­tuk­sen. Tai­met voi is­tut­taa ulos tou­ko­kuus­sa. Sa­don­kor­juu­ai­ka riip­puu sii­tä, on­ko la­ji­ke ai­kai­nen vai myö­häi­nen. Ai­kai­sim­pia la­jik­kei­ta voi al­kaa kor­ja­ta syys–lo­ka­kuus­ta läh­tien.

LEH­TI­KAA­LI

Leh­ti­kaa­li mais­tuu par­haim­mal­ta hiu­kan pak­ka­sen­pu­re­ma­na, kos­ka pak­ka­nen li­sää kaa­lin so­ke­ri­pi­toi­suut­ta, mut­ta myös nuo­ret, har­ven­nuk­ses­ta tai is­tu­tuk­ses­ta yli jää­neet ver­sot ovat her­kul­li­sia raa­ka­na tai hau­du­tet­tu­na. Leh­ti­kaa­li viih­tyy sel­le­rin ja api­lan seu­ras­sa. Api­laa kyl­ve­tään pi­tä­mään maa ka­tet­tu­na koko tal­ven ajan. Käy­tä ma­ta­lia api­la­la­jik­kei­ta, esi­mer­kik­si val­ko­a­pi­laa.

Leh­ti­kaa­li on vaa­ti­ma­ton ei­kä tar­vit­se yh­tä pal­jon lan­noi­tet­ta kuin muut kaa­li­la­jik­keet. Leh­ti­kaa­li on tal­vi­kaa­li ja sik­si sen voi jät­tää tal­veh­ti­maan ete­läi­sim­mäs­sä Suo­mes­sa vaik­ka ulos omaan penk­kiin­sä. Siel­tä voi sit­ten ha­kea tuo­rei­ta leh­tiä ai­na kun ha­lu­aa. Uu­sin­ta­kyl­vö­jä voi teh­dä suo­raan kas­vu­pai­kal­le pit­kin ke­sää. Esi­kas­va­tuk­sen voi aloit­taa huh­ti­kuus­sa ja is­tut­taa kas­vi­maal­le tou­ko­kuus­sa. Vaik­ka leh­ti­kaa­li saat­taa tal­veh­tia lu­men al­la run­sas­lu­mi­si­na tal­vi­na, sen sato kan­nat­taa kor­ja­ta tal­teen en­nen en­si­lu­mia. Leh­ti­kaa­li on her­kul­lis­ta vo­keis­sa, mu­hen­nok­sis­sa ja kei­tois­sa.

SUIP­PO­KAA­LI

Suip­po­kaa­li on kak­si­vuo­ti­nen kas­vi, joka an­taa sa­toa jo hy­vin ai­kai­sin. Sitä voi­daan esi­kas­vat­taa si­sä­ti­lois­sa maa­lis­kuun alus­ta as­ti, ja sitä voi­daan kyl­vää jat­ku­vas­ti. Maku on ma­kea ja her­kul­li­nen. Suip­po­kaa­li käy­te­tään tuo­ree­na. Se säi­lyy noin vii­kon sen jäl­keen, kun se on ke­rät­ty. Suip­po­kaa­lia ei kan­na­ta kyl­vää lii­an pal­jon lii­an ti­he­ään, kos­ka muu­ten osa ke­rä­tys­tä sa­dos­ta eh­tii pi­laan­tua. Maa­lis–huh­ti­kuus­sa kyl­ve­tyt, esi­kas­va­te­tut tai­met voi­daan is­tut­taa maa­han jo tou­ko­kuun alus­sa, jos ne pei­te­tään har­sol­la. Kan­kaan al­ta saa­daan hy­vin ai­kai­nen sato, sil­lä sa­toa pääs­tään kor­jaa­maan jo hei­nä­kuus­sa. Suip­po­kaa­li kyl­ve­tään tai esi­kas­va­te­taan ku­ten ke­rä­kaa­li. Suip­po­kaa­lia täy­tyy kas­tel­la run­saas­ti. Se viih­tyy pa­pu­jen, pi­naa­tin ja sa­laa­tin seu­ras­sa.

KYS­SÄ­KAA­LI

Kys­sä­kaa­li muis­tut­taa enem­män juu­res­ta kuin mui­ta kaa­le­ja. Kys­sä­kaa­li eli kaa­li­ra­pi on oi­ke­as­taan kas­vin tur­von­nut var­si, joka on val­mis kor­jat­ta­vak­si, kun se on noin 5–8 sen­tin ko­koi­nen. Se on sil­loin me­huk­kaim­mil­laan ja ra­peim­mil­laan ja mais­tuu mie­dos­ti kaa­lil­ta. Kui­vuus te­kee sii­tä pui­se­van. Voi­daan kyl­vää esi­mer­kik­si kas­vu­la­val­le jo maa­lis­kuun lo­pus­ta al­ka­en. Ete­läs­sä kys­sä­kaa­lia voi kyl­vää pit­kin ke­sää avo­maal­le, sil­lä no­pe­a­kas­vui­se­na se an­taa sa­toa jo 10–12 vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä.

SA­VOI­JIN­KAA­LI

Sa­voi­jin­kaa­li eli kurt­tu­kaa­li muis­tut­taa ke­rä­kaa­lia, mut­ta sen leh­det ovat kurt­tui­set ja maku mie­dom­pi. Sil­lä on suu­rem­pi ra­vin­to­ar­vo kuin ke­rä­kaa­lil­la. Ta­val­li­sim­mat la­jik­keet ovat vih­rei­tä, mut­ta on ole­mas­sa myös kel­tai­sia la­jik­kei­ta. Kas­vuo­lo­suh­teet ovat sa­mat kuin ke­rä­kaa­lil­la, mut­ta sa­voi­jin­kaa­li kes­tää pa­rem­min kyl­mää.

On ole­mas­sa ta­val­li­nen sa­voi­jin­kaa­li sekä sa­voi­jin- ja ke­rä­kaa­lin ris­tey­tys, sa­laat­ti­sa­voi­jin­kaa­li. Sa­laat­ti­sa­voi­jin­kaa­lia kas­va­te­taan ku­ten ke­sä­kaa­lia ja sitä käy­te­tään kor­vaa­maan leh­ti­sa­laat­tia. Se viih­tyy her­nei­den, pi­naa­tin, sel­le­rin, sa­laa­tin ja to­maa­tin seu­ras­sa. Sil­lä on sa­mat kas­vu­vaa­ti­muk­set ja sa­don­kor­juu­a­jat kuin ke­rä­kaa­lil­la.

KE­RÄ­KAA­LI

Ke­rä­kaa­li on klas­sik­ko, jota on vil­jel­ty Vä­li­me­ren seu­tu­vil­la jo pari tu­hat­ta vuot­ta sit­ten. Ke­rä­kaa­lin leh­det ovat voi­mak­kaan va­ha­pin­tai­sia. Pin­ta vah­vis­tuu iän, va­lon, il­man­kos­teu­den ja läm­pö­ti­lan mu­kaan.

Ke­rä­kaa­li viih­tyy her­nei­den, pi­naa­tin, sel­le­rin, sa­laa­tin ja to­maa­tin seu­ras­sa. Ke­rä­kaa­li tar­vit­see pal­jon ti­laa ja viih­tyy par­hai­ten hy­vin lan­noi­te­tus­sa maas­sa. Ke­rä­kaa­li on tal­vi­kaa­li, joka säi­lyy laa­ti­koi­hin pa­kat­tu­na vii­le­äs­sä, mut­ta pak­ka­sel­ta suo­jat­tu­na tai maa­han kai­vet­tu­na. Ke­rä­kaa­li ei sie­dä pak­kas­ta. Kaa­lin ra­vin­to­va­ras­to on sen ke­räs­sä, jot­ta toi­se­na kas­vu­kau­te­naan se voi­si kas­vat­taa 0,5–2 met­rin kuk­ka­var­ren. Ke­rä­kaa­li kan­nat­taa esi­kas­vat­taa. Esi­kas­va­tus aloi­te­taan huh­ti­kuus­sa, ja ka­rais­tut tai­met is­tu­te­taan kas­vi­maal­le tou­ko­kuun lo­pul­la. Kaa­li­sa­to kor­ja­taan myö­hään syk­syl­lä riip­pu­en sii­tä, on­ko la­ji­ke ai­kai­nen vai myö­häi­nen.

PU­NA­KAA­LI

Pu­na­kaa­li on eräs ke­rä­kaa­lin muun­nos, jol­la on sen ta­kia sa­mat kas­vu­vaa­ti­muk­set ja sa­don­kor­juu­ai­ka.