Teksti Hanna Terho
Kuvat Arsi Ikäheimonen
Koti ja keittiö 6-7/2014
MIKÄ: Satavuotias terijokelaishuvila, 230 m². MISSÄ: Villingin saaressa Helsingin Laajasalossa. TÄÄLLÄ VIETTÄVÄT KESÄÄ: Paula ja Reino Airikkala sekä Milla ja Tuomas Terho Emman ja Antonin kanssa.
Tuulelta suojaan sijoitettua taloa ei juuri näe meren suunnasta. Kallioiden koloissa on kiva istuskella aurinkoisina päivinä.
Tuulivillaksi ristitty huvila Villingin saarella on saanut uuden elämän, kun Paula ja Reino Airikkala sekä heidän tyttärensä Milla perheineen ovat kunnostaneet sen upeaksi lomanviettopaikaksi. Milla ja hänen miehensä Tuomas kolusivat Suomenlahden saaristoa omalla veneellään useana kesänä ristiin rastiin ennen kuin Villingin tila löytyi.
Lasiverannan katossa ovat talon ainoat säilyneet alkuperäiset kohokuviot. Muut oli rikottu ja levytetty piiloon. Veranta on kaikkien mielipaikka. Siellä on mukava istuskella kesällä yömyöhään ja seurailla ohi lipuvia purjeveneitä.
Terijoen rannoilta Helsingin edustalle tuotu satavuotias huvila oli ollut Outokummun virkistyskäytössä ennen kuin Paula, Reino, Milla ja Tuomas ostivat sen viisi vuotta sitten.
Lepakkotuoleissa on mukava istuskella. Sateella rungot on helppo pinota ja viedä kankaat sisälle suojaan. Terassilla on tilaa grillille ja pöydille.
RIVIERALTA GRANIITTIKALLIOILLE
Tuulivillan nykyiset asukkaat ihastuivat paikkaan heti, vaikka rakennus olikin pahasti rapistunut. Nizzan loma-asunto sai vaihtua Suomenlahden maisemiin.
Lumi-koira vahtii taloa. Maljakossa on kaisloja ja luonnonkukkia omasta rannasta. Kelim-matto sopii vaaleaan sisustukseen.
Airikkalat asuivat aikoinaan Pariisissa. Milla vietti kymmenisen vuotta Pariisissa, missä hän opiskeli vaatesuunnittelijaksi. Perheen Ranskassa vietetyt vuodet tuovat talon ilmapiiriin Välimeren tuulahduksen. Tuomaksen sukujuuret johtavat rajan toiselle puolelle jääneeseen Karjalaan. Se, että talo sattuu olemaan alun perin Terijoelta, on mukava yhteensattuma.
Olohuoneen ruokapöytä ostettiin Pariisin Clignancourtin kirpputorilta. Lintusyötit seinällä ovat Millan New Yorkin Hell’s Kitchen -kirpputorilöytöjä. Vanhat verkot löytyivät Kotkan edustalta Kaunissaaresta. Vaasina on viinikannu Provencesta.
Yrityksen virkistyskäytössä aiemmin ollut talo muistutti ensivierailulla enemminkin hostellia kuin 1900-luvun alun huvilarakennusta. Tavarapaljoutta selviteltäessä kaikki ihmettelivät tyynyjen määrää: niitä oli lähes sata, kun sänkyjä oli vain 20. Talon uumenista löytyivät myös Alvar Aallon suunnittelemat uniikit sohvat ja Tapiovaaran huonekaluja.
Kauppalaiva pysähtyy kesällä kolme kertaa viikossa Tuulivillan laiturissa. Laivan visiitti on päivän kohokohta ja kerää paikalle naapureita sekä saarella vierailevia.
AHKERAT NIKKARIT
Perhe on ollut tiiviisti mukana kunnostustyössä. Ystävien lisäksi apuna ovat olleet erikoisosaamisesta vastaavat työmiehet. Alusta asti oli selvää, että työtä ohjeistaa Tuomas, sillä hän on rakennusalan ammattilainen.
Keittiön rossipohjainen lattia oli uusittava kokonaan. Milla on kunnostanut ja maalannut Outokummun aikaiset pinnatuolit ja pöydän. Tuomaksen äiti antoi vanhan sinisen kaappinsa lahjaksi keittiön valmistuessa. Lattialla Tuomaksen mummin tekemä räsymatto. Kirnu on Airikkaloiden Vehkaniemen sukutilalta.
Tärkeää on ollut osata ajoittaa työt vuodenaikojen mukaan, jotta kuljetukset saareen ovat sujuneet. Tavaraa on tuotu tuhansia kiloja veneellä ja moottorikelkoilla. Milla on maalannut metreittäin lautoja ja jos jonkinlaista seinänpätkää. Paula ja Reino ovat raivanneet paikkaa siistiksi ja kuljettaneet tavaraa mantereen ja saaren välillä. Tuomas on purkanut ja rakentanut.
Huutonetistä löytynyt puinen iso astiakaappi on Liedon kansakoulun eläinopin vanha näytekaappi. Katonrajaan hirteen merkattu talon rakentamisvuosi 1915 haluttiin jättää näkyviin. Teollisuusvalaisin on Nizzasta antiikkiliikkeestä.
Historiallisesti arvokkaan rakennuksen ulkokuori oli säilynyt lähes entisen mallisena. Sisäosat olivat paljolti tuhoutuneet. Alkuperäiset kaakeliuunit oli purettu ja olohuoneeseen rakennettu punatiilinen avotakka. Talon lautalattiat oli päällystetty muovimatoilla, mikä oli aiheuttanut lahovaurioita.
Bonheur! Makuuhuoneen seinät paneloitiin ja maalattiin pellavaöljymaalilla lämpimän vaaleiksi. Sänkyinä ovat edellisen omistajan jättämät vuoteet. Pellavaiset verhot ovat Viipurista. Lattiat maalattiin siniharmaiksi vanhan värin mukaisesti. Seinällä on hattuja maailmalta.
Hirsiä ja kannatinpalkkeja uusittaessa kosteusvaurioista purueristettä kärrättiin viikkotolkulla kompostoitavaksi uuden puukuitupohjaisen eristeen tieltä. Hormit kunnostettiin, kolmeen makuuhuoneeseen asennettiin kamiina, keittiöön hella ja leivinuuni, lisäksi avotakka sai vaihtua varaavaan uuniin.
Tuomaksen Maire-mummin tekemät vohvelikankaiset pyyheliinat ovat muisto lapsuuden kesäisistä uimaretkistä. Marseille-saippua on tuliainen Nizzasta.
HUVILA ON SUOJELTU
Sähköt uusittiin kauttaaltaan. Rikotut ja piiloon levytetyt koristekuvioiset sisäkatot paneloitiin. Seinien lastulevypäällyste korvattiin paneloinnilla tai puukuitulevyllä. Peltikatto, sadevesikourut ja rännit kunnostettiin. Julkisivut maalattiin pellavaöljymaalilla alkuperäisen värisiksi. Talon 80 ikkunaa ja ulko-ovet entisöitiin vanhan mallin mukaan. Painekyllästettyjen terassi- ja porrasviritelmien tilalle rakennettiin uudet Siperian lehtikuusesta.
Kylpyhuoneen seinät paneloitiin helmipaneelilla ja maalattiin pellavamaalilla valkoisiksi. Provencesta tuodussa viinikannussa on laventelikukkia.
Ulkohuusseja oli rakennettu kaksi. Yksi naisille, toinen miehille. Remontin yhteydessä vedettiin juokseva vesi sisään. Sisävessa ja kraanavesi ovat käytössä vain kesäisin. Rantasaunan ja sen yhteydessä olevan laiturin kunnostus on vielä edessä.
Vaikka purku- ja entisöintityö on ollut valtava, on pintakerroksien alta paljastuva vanha rakennus motivoinut jatkamaan urakkaa. Suojeltu huvila on haluttu kunnostaa oikein, ja entisöinnissä on kuultu Museovirastonkin neuvoja.
Milla löysi puisen peilimuotin New Yorkin Hell’s Kitchen -kirpputorilta. Siro jakkara on Pariisista. Marokkolaiset käsintehdyt laatat on hankittu ABL-laattojen kautta. Vanha tassuamme on Millan löytö nettitorilta. Tilassa on eteläeurooppalainen tunnelma, vaikka näkymä onkin suomalaiseen männikköön.
AALTOJEN KOHINAA
Paula ja Reino ovat muokanneet ränsistynyttä ja villiintymään päässyttä pihamaata puutarhamaiseksi. Sisääntulon he pengersivät maastosta löydetyillä kivillä. Inspiraation lähteenä ovat saaren vanhat kiviaidat, joita perimätiedon mukaan Santahaminan venäläiset vangit rakensivat 1900-luvun alkupuolella.
Millan ja Tuomaksen makuuhuoneen kattokruunu on ostettu Hietalahden kirpputorilta. Turkoosi pieni kamiina on Antibesin kirpputorilta. Se raahattiin Suomeen muun matkatavaran mukana. Huonetta lämmitetään kuitenkin hormiin liitetyllä kamiinalla. Uulan perinnemaaleilla maalattu lipasto on ostettu Loviisan Vanhassa vara parempi -päiviltä.
Paulan kasvimaan sato auttaa välttämään ylimääräisiä kauppareissuja mantereelle. Saarelta saa myös poimittua mustikat ja sienet syksyisin. Ruoanvalmistusta on helpottanut savustuspönttö. Tuomaksen kalaverkot kuivumassa kallioilla ovat tuttu näky. On talossa ehditty viettää kesäjuhliakin parinkymmenen vieraan voimin monta kertaa. Yösija on taattu kaikille. Tilaa riittää päärakennuksessa ja rantasaunassa.
Terassi on valmistettu Siperian lehtikuusesta. Se kestää käsittelemättä sään vaihtelut ja harmaantuu ajan myötä maastoon sopivaksi. Talo maalattiin vihertäväksi alkuperäisen värin mukaan. Seinälaudoitus ja koristelistat kunnostettiin alkuperäisten mukaan mahdollisimman tarkasti.
Terassilta voi nähdä Porvooseen suuntaavan höyrylaiva Runebergin ajavan saaren ohi. Lokkien kirkuna ja aaltojen kohina vievät ajatukset lomatunnelmiin.
Täällä on helppo unohtaa arjen kiireet, vaikka kaupungissa ollaankin.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ