Kun istutat punahattuja, saat nauttia perhosparvien tarkkailuista.

1 Unoh­da trim­maa­mi­nen

Nyt puu­tar­has­sa sal­li­taan luon­nol­li­suus ja sen myö­tä jopa rik­ka­ruo­hoik­si kut­su­tut kas­vit. Voim­me hy­vil­lä mie­lin luo­pua kyn­si­sak­sin trim­ma­tun puu­tar­han ihan­teis­ta ja toi­vot­taa ter­ve­tul­leek­si ren­nom­man ja sal­li­van puu­tar­han­hoi­don ja naut­tia luon­to­al­tis­tuk­ses­ta ko­ti­pi­hal­la.

Es­tee­tik­ko voi lei­ki­tel­lä muo­doil­la ja luon­nol­li­suu­del­la. Puu­tar­has­sa voi sal­lia si­pu­li­kuk­kia tai pa­lan niit­tyä nur­mi­kol­la. Luo ren­to­ja ja ker­rok­sel­li­sia is­tu­tu­sa­lu­ei­ta luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den li­sää­mi­sek­si.

Jos puu­tar­han ei ha­lua kas­va­van vil­li­nä vii­dak­ko­na, voi puu­tar­haa trim­ma­ta vii­meis­tel­lyn il­meen luo­mi­sek­si jois­ta­kin koh­din, mikä luo jän­ni­tet­tä. Lei­ka­tut pen­sa­sai­dat, muo­toil­lut pen­saat ja puut tuo­vat ryh­dik­kyyt­tä ja kont­ras­tia puu­tar­haan, vaik­ka jos­sain oli­si var­sin vil­li­ä­kin kas­vua. Sel­kei­den ra­jaus­ten rin­nal­la voi hy­vin ol­la vil­liä ja val­la­ton­ta.

Kivirakenteet kestävät aikaa ja käyttöä. Materiaalina kivi on ikuinen ja kivirakenteet kannattaa perustaa huolella. Se on myös kestävän kehityksen mukaista viherrakentamista.

Luonnonmateriaaleista, kuten vaikkapa vesakosta harvennetuilla rungoilla tai oksilla voi tehdä aidannetta rajaamaan keittiöpuutarhan istutuksia.

2 Käy­tä puu­ta ja luon­non­ki­veä

Puu­tar­han ra­ken­teis­sa nä­ky­vät nyt puu ja luon­non­ki­vi. Ai­dot ma­te­ri­aa­lit kes­tä­vät ai­kaa ja käyt­töä ja ovat kai­ken li­säk­si luon­nol­li­nen ja luon­te­va va­lin­ta ul­ko­ti­loi­hin. Kes­to­puun si­jaan va­li­taan eko­lo­gi­sem­pia vaih­to­eh­to­ja, esi­mer­kik­si läm­pö­kä­si­tel­tyä puu­ta.

Hyötykasveja voi ryhmitellä koristekasvien joukkoon. Myös kuunliljat voivat yllättää. Niiden versot ovat syötäviä ja niitä nautitaan alkukesällä parsan tavoin.

Viljelylaatikkopuutarha on helppo perustaa. Tarvitset vain lavakauluksia, multaa, siemeniä tai valmiita taimia ja vähän intoa. Palkintona saat kesän mittaan mitä maistuvimpia vihanneksia. Kuvassa mangoldia.

3 Kas­va­ta syö­tä­vää

Lä­hi­ruo­an ar­vos­tus ja ruo­an hin­nan­nou­su ovat li­sän­neet ko­ti­puu­tar­hu­rei­den in­toa kas­vat­taa syö­tä­vää. Mikä pa­ras­ta, it­se kas­va­tet­tu ruo­ka mais­tuu hy­väl­tä pu­hu­mat­ta­kaan sii­tä, mi­ten pal­kit­se­vaa on ke­rä­tä it­se kas­va­tet­tua sa­toa.

Jos ha­lu­at kas­vat­taa ruo­kaa hel­pos­ti, is­tu­ta mo­ni­vuo­ti­sia sa­to­kas­ve­ja. Mar­ja­pen­saat ja mo­ni­vuo­ti­set yr­tit tuot­ta­vat sa­toa il­man iso­ja vuo­sit­tai­sia kas­va­tus- ja hoi­to­toi­men­pi­tei­tä. Mo­ni­vuo­ti­sil­le kas­veil­le ei tar­vit­se vält­tä­mät­tä edes ra­ken­taa eril­lis­tä keit­ti­ö­puu­tar­haa, vil­je­ly­laa­ti­koi­ta ja kas­vi­huo­net­ta, vaan voit is­tut­taa mar­ja­pen­saat tai he­del­mä­puut ko­ris­te­kas­vien jouk­koon tai vaik­ka­pa met­sän­lai­taan syö­tä­väk­si met­sä­puu­tar­hak­si.

Muis­ta, et­tä voit is­tut­taa kas­ve­ja ker­rok­sit­tain. Maan ta­sol­la voi kas­vat­taa yrt­te­jä, juu­rek­sia tai vaik­ka­pa kuun­lil­jaa, joka on myös syö­tä­vä kas­vi. Pen­saat muo­dos­ta­vat kes­ki­ker­rok­sen, jon­ka yl­le ko­ho­a­vat pui­den lat­vuk­set. Ker­rok­sel­li­ses­sa puu­tar­has­sa on suo­ja­paik­ko­ja ja ra­vin­tei­ta myös eri­lai­sel­le pie­ne­li­öil­le ja lin­nuil­le, jot­ka yl­lä­pi­tä­vät luon­non ta­sa­pai­noa.

Puut kuuluvat puutarhaan ja hyödyttävät hiilen sitomisessa maaperään, mutta ne tuovat myös näyttävyyttä ja kerroksellisuutta puutarhaan.

4 Is­tu­ta puu!

Il­man pui­ta ei ole puu­tar­haa. Il­mas­ton­muu­tok­sen myö­tä pui­den mer­ki­tys on ko­ros­tu­nut. Pui­ta tar­vit­sem­me si­to­maan maa­pe­rään hiil­tä, mut­ta puut tar­jo­a­vat myös suo­jaa ja ra­vin­tei­ta lin­nuil­le ja pie­ne­li­öil­le. Ke­vääl­lä kuk­ki­vat puut ovat tär­kei­tä esi­mer­kik­si ki­ma­lai­sil­le, me­hi­läi­sil­le ja muil­le pö­lyt­tä­jil­le, kun ra­vin­toa on ke­vääl­lä vä­hem­män tar­jol­la. Ros­ka­puuk­si par­jat­tu pa­jui­hin kuu­lu­va rai­ta on tär­keim­piä ke­vääl­lä kuk­ki­via pui­tam­me.

jo­kai­nen puu on puu­tar­has­sa paik­kan­sa an­sain­nut. Puut suo­jaa­vat tuu­lel­ta ja au­rin­gol­ta. Kui­vi­na, kuu­mi­na ke­si­nä pui­den var­jo on mu­ka­van vil­voit­ta­va. Oli­si­ko tänä ke­vää­nä ai­ka is­tut­taa vie­lä yk­si pi­ha­puu?

Kompostointi on mitä parhain tapa kierrättää puutarhassa. Palkinnoksi puutarhajätteistä saat muhevaa kompostimultaa, joka ravitsee maata ja luo kasvulle edellytyksiä.

5 Kom­pos­toi ja kier­rä­tä

Puu­tar­ha on mitä mai­ni­oin paik­ka kier­rät­tä­mi­sen kan­nal­ta. Kom­pos­toi­mal­la ruo­an­val­mis­tuk­ses­sa jää­neet kuo­ret, naa­tit, ruo­an­täh­teet ja puu­tar­han kas­vi­ai­nek­sen voit luo­da uut­ta mul­taa ja kas­vua.
– On hel­pom­pi naut­tia omas­ta pi­has­ta, kun kas­vit ja maa voi­vat hy­vin. Älä siis jätä vih­re­ää kul­taa kom­pos­to­riin, vaan ota ra­vin­tei­kas ai­nes käyt­töön puu­tar­has­sa. Ka­te­pin­ta suo­jaa maa­ta, jo­ten kom­pos­tin lop­pu­es­sa hyö­dyn­nä oman pi­han leh­det ja ok­sa­ha­ke tai le­vi­tä ka­tet­ta sä­kis­tä. Esi­mer­kik­si puu­tar­ha­ka­te on kier­to­ta­lous­tuo­te luon­nol­li­ses­ta, kä­sit­te­le­mät­tö­mäs­tä yli­jää­mä­puus­ta, vink­kaa Kek­ki­län puu­tar­ha-asi­an­tun­ti­ja Mari Kaar­to­kal­lio.

Tam­mi­kuus­sa teh­dyn tut­ki­muk­sen mu­kaan oma­ko­ti­ta­lo­a­su­jis­ta 52 % kom­pos­toi bi­o­jät­teen­sä. 28 % heit­tää bi­o­jät­teet vie­lä se­ka­jät­teen jouk­koon. Ak­tii­vi­suus kom­pos­toin­nis­sa nou­see sel­väs­ti iän myö­tä.
– Oman läm­pö­kom­pos­to­rin han­kin­taa poh­ti­van kan­nat­taa huo­mi­oi­da, et­tä kom­pos­to­rin hin­ta vas­taa noin 3,5 vuo­den ku­lu­ja eril­lis­ke­rä­tyl­le bi­o­jät­teel­le, ker­too Bi­o­la­nin puu­tar­ha­neu­vo­ja Riik­ka Kert­tu­la.

Läh­tee­nä Tut­ki­mus Bi­len­di Oy:n teet­tä­mä on­li­ne-ky­se­ly 11.–17.1.2024.

Kukkaniityt tarjoavat silmäniloa ja ilahduttavat pölyttäviä hyönteisiä. Kylvä siemeniä tien reunaan ja aukkokohtiin, jos isolle niitylle ei ole tilaa. Itse kasvatetut kukat ilahduttavat myös leikkokukkina.

6 Pö­lyt­tä­jät kun­ni­aan

Pö­lyt­tä­jien vaa­li­mi­nen on luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den kan­nal­ta en­si­ar­voi­sen tär­ke­ää. Mitä mo­ni­nai­sem­pia kuk­ki­via kas­ve­ja kas­va­tat puu­tar­has­sa, sen pa­rem­pi. Ki­ma­lai­sia, me­hi­läi­siä, kuk­ka­kär­pä­siä ja mui­ta pör­ri­äi­siä hyö­dyt­tä­vät eri­tyi­ses­ti ke­to­jen ja niit­ty­jen ku­kat, jo­ten pa­la­nen niit­tyä pi­ha­tien lai­dal­la tai nur­mi­kol­la­kin aut­taa var­sin­kin ti­he­ään asu­tul­la seu­dul­la, jos­ta luon­n­non­nii­tyt puut­tu­vat.

Ko­ti­puu­tar­haan on tär­ke­ää is­tut­taa ke­vääs­tä syk­syyn kuk­ki­via kas­ve­ja, jot­ta syö­tä­vää riit­tää koko se­son­gin ajak­si. Var­sin­kin ke­vään ku­kin­taan ja kau­den päät­ty­mi­sen kuk­kiin kan­nat­taa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta: Is­tu­ta ke­vääk­si esi­mer­kik­si kroo­kuk­sia ja mui­ta pie­niä si­pu­li­kuk­kia. Lop­pu­ke­sän ja syk­syn kuk­kia ovat muun mu­as­sa pu­na­ha­tut, päi­vän­ha­tut, ko­me­a­mak­sa­ruo­hot, nau­huk­set, pu­na­lat­va, pu­na­täh­kä ja mo­net yr­tit.

Timjamit ja kangasajuruohot tarjoavat syötävää sekä ihmiselle että pölyttäjille.