MIKÄ: Vil­la Kari, 271 m². 4—5 h + k + sau­na. MIS­SÄ: Hel­sin­gis­sä, Var­ti­o­ky­läs­sä. TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Kari ja Kat­ri Nie­mi, sekä In­ka, 11, Timi, 10, Tii­tus, 8, ja Nee­la, 7, Vuo­ren­maa.

Takkatuli näkyy niin oleskelu- kuin ruokailutilaan. Takan malli on sama kuin Olavi Koposen Kotilossa ja Villa Lenassa. Artekin pitkä pöytä ja satulavyötuolit hankittiin jo edelliseen kotiin.

Ter­ve­tu­loa ym­pä­rän muo­toi­seen ta­loon, tääl­lä kaik­ki toi­mii kuin aja­tus ei­kä es­tei­tä ole. Yh­des­sä ta­sos­sa ole­va oma­ko­ti­ta­lo on muo­dol­taan kuin pyö­ry­lä. Sen kes­kel­lä ku­kois­taa veh­reä pi­ha­maa. Ta­loa kier­tä­vät si­le­ät käy­tä­vät niin si­sä­pi­hal­la kuin ta­lon ul­ko­puo­lel­la­kin, jot­ta pyö­rä­tuo­lil­la liik­ku­mi­nen on vai­va­ton­ta.

Arkkitehti halusi talon kiertyvän pienen puutarhan ympärille, joka olisi lämmin ja tuulelta suojattu oleilupaikka.

Puu­ta­lo on ni­mel­tään Vil­la Kari isän­tän­sä Kari Nie­men mu­kaan. Vuon­na 2007 Hel­sin­gin kau­pun­ki tar­jo­si tont­te­ja es­teet­tö­mään ra­ken­ta­mi­seen ryh­ty­vil­le lii­kun­ta­ra­joit­tei­sil­le. Kari Nie­mi sai ton­tin Var­ti­o­ky­län van­hal­ta oma­ko­ti­a­lu­eel­ta. Ra­ken­nu­sa­si­oi­ta tut­kail­les­saan hän näki ne­tis­sä ark­ki­teh­ti Ola­vi Ko­po­sen suun­nit­te­le­man Vil­la Le­nan, joka on luon­non kes­kel­le teh­ty puu­hu­vi­la Es­poos­sa.

Talon runko on koottu puuelementeistä, jotka toimitti MPH-rakennus. Sisä- ja ulkoverhoukset on tehty paikalla. Ulkovaippa sekä terassien rakenteet ja pinnat ovat siperianlehtikuusta. Ulkoverhous on lämpökäsiteltyä mäntyä Thermowoodilta.

– Sen muo­dot ja yh­teys luon­toon vie­hät­ti­vät mi­nua. Soi­tin Ola­vil­le ja ky­syin, on­nis­tuu­ko, Kari ker­too.

Keittiön viereisessä lasiseinäisessä tilassa Kari pääsee lähelle ikkunaa katselemaan luontoa. Timi on juuri tullut matsista ja selittää Karille innokkaasti pelitilanteita. Tarjoiluvaunu on Artekin, kello on tilattu Katrin tuttavan kautta Italiasta.

Ola­vi Ko­po­nen ot­ti haas­teen vas­taan. Ka­ril­la oli ark­ki­teh­dil­le vain kak­si eh­toa: ko­dis­sa pi­tää voi­da liik­kua ja elää pyö­rä­tuo­lin kans­sa ja luon­non tu­lee ol­la erot­ta­ma­ton osa ra­ken­nus­ta.

Terassin ovi pyörii kevyesti laakeroidun akselinsa ympäri.

JA­PA­NIN MAL­LIIN

En­sim­mäi­sen suun­ni­tel­man mu­kaan ton­til­le oli­si ra­ken­net­tu kol­me har­ja­kat­tois­ta la­si­ve­ran­noil­la yh­dis­tet­tyä ta­loa, mut­ta ra­ken­nu­soi­keus tuli vas­taan. Suun­ni­tel­ma vaih­tui, ja lo­pul­ta pää­dyt­tiin yk­si­ta­soi­seen ra­ken­nuk­seen, jon­ka sisä- ja ul­ko­ti­lat kuu­lu­vat sau­mat­to­mas­ti yh­teen.

Leveä, helposti pyörätuolilla liikuttava käytävä kiertää talon sisä- ja ulkopuolella. Sisäseinät Villa Karissa ovat lasia, vaneria tai vaakalaudoitusta. Puupylväät ja -katto lisäävät lämpöä ja pehmeyttä. Pyöreän rakennuksen sisustaminen on haastavaa.

Ja­pa­ni­lai­nen puu­ark­ki­teh­tuu­ri on tai­tei­li­jap­ro­fes­so­ri Ola­vi Ko­po­sel­le tär­ke­ää. Hä­nen it­sel­leen suun­nit­te­le­mas­sa Vil­la Le­nas­sa to­teu­tuu sel­ke­ä­lin­jai­nen ja­pa­ni­lai­nen ark­ki­teh­tuu­ri, jota hän on tois­ta­nut Vil­la Ka­ris­sa.

– Vil­la Kari on Nie­men per­heen tar­pei­siin so­pi­va ja mu­kau­tet­tu, Ola­vi Ko­po­nen ker­too.

Keittiön saareke suunniteltiin niin, että astioita varten saatiin riittävästi säilytystilaa pyörä-tuolin tasolle. Lieden alla on tyhjä tila, niin että pyörätuolinkin kanssa mahtuu kokkailemaan.

– Ola­vi hoi­ti tar­vik­keet sekä ra­ken­nus­mie­het, hei­tä oli­vat muun mu­as­sa Jus­si Vuo­ren­maa ja Paa­vo Pek­ka­la. Pää­sin si­säl­le vas­ta, kun kaik­ki oli käy­tän­nös­sä val­mis­ta, Kari muis­te­lee.

Taloa kiertää sileä käytävä.

Syk­syl­lä 2009 Vil­la Kari oli vih­doin niin val­mis, et­tä Nie­met pää­si­vät muut­ta­maan. Kat­ri ja Kari oli­vat tu­tus­tu­neet toi­siin­sa, kun ra­ken­nuk­sen pe­rus­tuk­set oli jo teh­ty.

– Talo suun­ni­tel­tiin en­sin vain Ka­ril­le, nyt tääl­lä asun myös minä ja nel­jä las­ta­ni, mut­ta koti toi­mii hy­vin suu­rel­le­kin per­heel­le, Kat­ri sa­noo.

Säilytystilasta talossa on hieman pulaa. Etenkin lasten urheiluvälineet jäävät usein eteiseen.

IL­MAN ES­TEI­TÄ

Kaik­ki huo­neet ovat yh­des­sä ta­sos­sa. Ul­ko-oven oi­ke­al­la puo­lel­la on keit­tiö sekä ruo­kai­lu- ja oles­ke­lu­ti­la. Va­sem­mal­la ovat tek­ni­set ti­lat ja käyn­ti au­to­tal­liin sekä ko­din­hoi­to­ti­la, las­ten­huo­nei­ta, sit­ten sau­na ja van­hem­pien ma­kuu­huo­ne, kun­nes siir­ry­tään piha-alu­eel­le ja pa­la­taan oles­ke­lu­ti­laan. Lap­set ra­kas­ta­vat ta­loa, sil­lä tääl­lä voi juos­ta ym­py­rää.

Taiteilijaprofessori, arkkitehti Olavi Koposen suunnittelema Villa Kari maastoutuu Vartiokylän maisemiin.

Kyn­nyk­siä tai tur­hia vä­li­o­via ta­los­sa ei ole, jot­ta kul­ke­mi­nen oli­si mah­dol­li­sim­man kä­te­vää. Ava­ra ti­lan­käyt­tö on myös tär­ke­ää, kun ko­dis­sa lii­ku­taan pyö­rä­tuo­lil­la.

Katri ja Kari avioituivat, kun talon perustukset oli jo kaivettu.

Lat­tia on hi­ot­tua be­to­nia, jo­hon on se­koi­tet­tu Iit­ta­lan la­si­murs­kaa. Sei­nät ovat la­sia, va­ne­ria ja suo­ma­lais­ta hie­no­sa­hat­tua kuus­ta. Puu­pyl­väät ja -kat­to li­sää­vät läm­pöä ja peh­meyt­tä. La­siin yh­dis­tet­ty­nä puu säi­lyt­tää raik­kau­ten­sa.

Kahden makuuhuoneen välisessä tilassa kasvaa alppiruusuja. Pihalla on käytetty paljon ikivihreitä kasveja.

Ark­ki­teh­ti ei ha­lun­nut ta­loon ver­ho­tan­ko­ja ei­kä ver­ho­ja.

– Olen tot­tu­nut sii­hen, et­tä hä­mä­rän hii­pies­sä ve­dän ver­hot eteen. Tääl­lä se on hiu­kan vai­ke­aa, Kat­ri nau­raa.

Tyttöjen huoneen toisella seinällä on kirjahylly pullollaan lasten- ja nuortenkirjoja. Vastakkaisella puolella on kerrossänky sekä lipasto. Päätyyn mahtui vielä pieni kirjoituspöytä.

Eri­koi­sen muo­toi­sen ta­lon si­sus­ta­mi­nen on pai­koin on­gel­mal­lis­ta. Huk­ka­ne­li­öi­tä on, sil­lä ik­ku­noi­den vie­reen ei voi lait­taa mi­tään.

– Säi­ly­tys­ti­laa oli­si hyvä ol­la enem­män, kos­ka mi­nul­la on usei­ta pyö­rä­tuo­le­ja ja lap­sil­la pal­jon pe­li­vä­li­nei­tä, Kari sa­noo.

Sisäpihalla kasvaa puita sekä pensaita, kuten tuivio, keijuangervo, seppelvarpu, lamoherukka ja rusovuohenkuusama.

PIHA TA­LON SUO­JAS­SA

Vil­la Kari kier­tyy puu­tar­han ym­pä­ril­le, ja si­sä­pi­han puo­lei­nen sei­nä on ko­ko­naan ik­ku­naa. Mai­se­ma-ark­ki­teh­ti Eli­na Aar­ni­sa­lo teki pi­ha­suun­ni­tel­man. Puu­tar­haan is­tu­tet­tiin vaah­te­ra ja purp­pu­ra­tuo­mi sekä män­ty­jä ja ko­ti­pih­la­jia, li­säk­si eri pen­sai­ta on usei­ta. Kat­tee­na on be­to­ni­ki­veä ja -laat­taa.

Kylpy- ja suihkutilojen on oltava väljiä, jotta pyörätuolilla mahtuu kulkemaan. Laatat ovat Marazzin.

Kas­vien si­joit­te­lus­sa ha­et­tiin ker­rok­sel­li­suut­ta ja tois­tu­vuut­ta. Iki­vih­rei­den kas­vien ohel­la vä­ri­pilk­kui­na on hie­no­ja syys­vä­re­jä tuot­ta­via pui­ta ja pen­sai­ta.

Suihkutilan ikkunan eteen tehtiin säleikkö, jotta ulkoa ei näe sisälle.

– Pi­has­ta tuli help­po­hoi­toi­nen mut­tei tyl­sä. Ta­lon eri­koi­nen muo­to ja ton­tin kor­keu­se­rot aset­ti­vat haas­tei­ta. Oles­ke­lu­a­lu­ee­na on si­sä­pi­ha, mut­ta alu­et­ta jat­ket­tiin myös ra­ken­nuk­sen ul­ko­puo­lel­le ete­län suun­taan, ker­too Eli­sa.

Sisäpihan puoleinen seinä on kokonaan ikkunaa. Lasia on käytetty lähes kaikissa mahdollisissa paikoissa, myös huoneiden käytävän puoleisissa seinissä.