Artikkeli

JON­NA KI­VI­LAH­TI

KU­VAT KRIS­TA KEL­TA­NEN

Takka on 1970-luvun kerrostalokodin sydän

Riinan ja Peltsin uusperheen mustalla maustettu koti Olarissa on kutsuvan lämmin. Unelmista tuli totta, kun pariskunta löysi 70-luvun kerrostalokodin.

MIKÄ: 1973 ra­ken­net­tu ker­ros­ta­lo, 5 h + k, 137 m² MIS­SÄ: Es­poon Ola­ris­sa TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Teks­tii­lie­dus­ta­ja Rii­na Kal­pa­la, 43, sekä vies­tin­nän am­mat­ti­lai­nen Pel­ler­vo ”Pelt­si” Hä­mä­läi­nen, 49, ja vuo­den ikäi­nen mäy­rä­koi­ra Cal­le. Pelt­sin lap­set Os­kar, 18, ja Max, 16, ja Rii­nan lap­set Lee­vi, 12, sekä Nel­li, 11, asu­vat ko­to­na vuo­ro­vii­koin

Rii­na ja Pelt­si avaa­vat yh­des­sä ko­tin­sa oven ja nau­tim­me heti koko ko­din läpi au­ke­a­vas­ta nä­ky­mäs­tä. Tak­ka on ko­din kes­ki­pis­te ja sen ym­pä­ril­le au­ke­a­vat kaik­ki ko­din ti­lat. Näin suu­ri koti on har­vi­nai­suus ker­ros­ta­los­sa ja pa­ris­kun­ta tie­tää ol­leen­sa on­ne­kas löy­det­ty­ään tä­män asun­non.

– Tämä on en­sim­mäi­nen yh­tei­nen ko­tim­me ja meil­lä uus­per­hee­nä oli toi­vee­na tie­ten­kin saa­da tar­peek­si huo­nei­ta sekä yh­teis­tä oles­ke­lu­ti­laa.  Haa­vei­lim­me ta­kas­ta ja te­ras­sis­ta sekä suu­res­ta keit­ti­ös­tä. Ha­lu­sim­me ko­din ole­van si­jain­nil­taan lä­hel­lä las­tem­me tois­ten van­hem­pien ko­te­ja, Rii­na ker­too.

Asun­to oli mo­nel­la ta­val­la unel­mien täyt­ty­mys ja pa­ris­kun­ta teki heti kau­pat. Ai­em­mat omis­ta­jat oli­vat re­mon­toi­neet asun­non ja sat­tui niin hy­vin, et­tä tyy­li oli kuin Rii­nan ja Pelt­sin it­se va­lit­se­ma.  Si­jain­ti on toi­mi­va, poh­ja­rat­kai­su täy­del­li­nen, tak­ka bo­nus­ta ja suu­ri avo­keit­tiö pa­ras­ta ko­dis­sa. Asun­to on hy­vin rau­hal­li­nen ei­kä sei­nä­naa­pu­rei­ta ole.

– Et­sim­me rivi- tai ker­ros­ta­loa ja vaik­ka piha oli­si ol­lut kiva, tääl­lä suu­ri te­ras­si kor­vaa nur­mi­pi­han ja on vie­lä help­po­hoi­toi­sem­pi. La­si­tet­tu te­ras­si on kuin yk­si li­sä­huo­ne myös syk­syn ja tal­ven tul­len, Pelt­si ker­too.

Keit­tiö on ko­din sy­dän

Van­ha sa­non­ta on tot­ta Rii­nan ja Pelt­sin ko­to­na.  Keit­tiö on pait­si mo­lem­pien lem­pi­paik­ka, myös ko­din käy­te­tyin huo­ne.  Pa­ris­kun­ta viet­tää eni­ten ai­kaa keit­ti­ön, ruo­ka­ti­lan ja olo­huo­neen muo­dos­ta­mas­sa suu­res­sa ti­las­sa.  Mu­siik­ki soi taus­tal­la, vii­ni­pul­lo on avat­tu ja hel­lal­la po­ri­see sup­pi­lo­vah­ve­ro­kas­ti­ke pas­tal­le.

– Har­ras­tam­me ruo­an­lait­toa ja vie­täm­me val­ta­vas­ti ai­kaa keit­ti­ös­sä. Oli tosi hie­noa löy­tää koti, jon­ka keit­tiö on suu­ri ja ava­ra.  Eri­tyi­ses­ti Pelt­si ra­kas­taa ruo­an­lait­toa sekä ke­räi­lee vii­ne­jä, jo­ten ko­to­na on ol­ta­va kai­kel­le täl­le ti­laa, Rii­na ker­too.

Ai­em­mat asuk­kaat oli­vat re­mon­toi­neet keit­ti­ön, jol­loin kaa­pis­tot ja pin­nat oli uu­sit­tu. Rii­nal­la ja Pelt­sil­lä ei ol­lut mi­tään tar­vet­ta läh­teä muut­ta­maan toi­mi­vaa ti­laa, kos­ka re­mont­ti oli teh­ty hy­vin ja hei­dän ma­kuun­sa so­pi­vas­ti.

Si­sus­tus muun­tuu vä­rein

Rii­na ja Pelt­si ha­lu­si­vat luo­da keit­ti­ön vie­res­sä si­jait­se­vaan ruo­ka­ti­laan rau­hal­li­sen tun­nel­man. Taus­ta­sei­näs­sä ol­lut ta­pet­ti pois­tet­tiin ja sei­nät maa­lat­tiin har­maik­si. Suu­ri pöy­tä tuli Pelt­sin ai­em­mas­ta ko­dis­ta ja mus­tat tuo­lit han­kit­tiin sen ym­pä­ril­le. Kaik­ki teks­tii­lit Rii­na va­lit­si Sva­ne­for­sil­ta. Mus­ta suu­ri as­ti­a­kaap­pi löy­tyi Mo­kos­ta. Kaap­pi tar­vit­tiin, kos­ka per­heel­lä on pal­jon vii­ni­la­se­ja ja as­ti­oi­ta.  Pöy­dän ym­pä­ril­le mah­tuu suu­ri mää­rä ruo­kaa ra­kas­ta­via ys­tä­viä il­lal­li­sel­le.

Rii­na ja Pelt­si ker­to­vat it­se­kin häm­mäs­ty­neen­sä sii­tä kuin­ka sa­man­lai­set si­sus­tus­maut heil­lä on. Mo­net ko­din ka­lus­teis­ta on han­kit­tu jo ai­em­piin ko­tei­hin ja ne oli mut­ka­ton­ta yh­dis­tää tääl­lä.  Ko­din vä­rei­nä on käy­tet­ty val­kois­ta, mus­taa ja har­maa­ta.

– Har­maa on hyvä si­sus­tuk­sen pe­rus­vä­ri, jota voi muun­taa tyy­nyin ja ma­toin vuo­de­nai­ko­jen mu­kaan. Ke­säl­lä li­sään to­maa­tin­pu­nais­ta, kel­tais­ta ja li­meä, tal­vel­la maus­te­tum­pia sä­vy­jä, Rii­na ker­too.

Mi­ten kaik­ki toi­mii

Uus­per­hei­den asu­mi­son­gel­mik­si muo­dos­tuu usein se, et­tä huo­nei­ta ei ole tar­peek­si ja lap­set jou­tu­vat asu­maan sa­mas­sa huo­nees­sa.

Rii­na ja Pelt­si rat­kai­si­vat asi­an niin, et­tä mo­lem­pien lap­set asu­vat huo­nei­taan vuo­ro­vii­koin. Huo­nei­den si­sus­tus on pi­det­ty tar­koi­tuk­sel­la neut­raa­li­na, jot­ta lap­set ko­ke­vat huo­neet ja­ka­mi­ses­ta huo­li­mat­ta omik­seen.

Vii­kon vä­lein ta­va­rat koo­taan kaap­piin ja seu­raa­va asu­kas pur­kaa oman­sa ta­soil­le ja pöy­däl­le ja aset­tuu asu­maan huo­nee­seen.