TEKSTI JA KUVAT MUKAILLEN CAMILLA PLUMIN KIRJASTA CAMILLAS HAVEBOG
SUOMEN OLOIHIN TOIMITTANUT TAINA LAAKSOHARJU
Miksi kylvää?
Esikasvatuksen aloittaminen kevättalvella pidentää kasvukautta ja nopeuttaa kukinnan tai satokauden alkamista suoraan avomaalle kylvämiseen verrattuna.
Kylvössä siemeniä ei mene hukkaan, sillä lähes jokaisesta ruukkuun tai idätysastiaan kylvetystä siemenestä kasvaa taimi. Kylvämällä itse saat juuri niitä kasvilajeja ja lajikkeita, joita haluat ja sen määrän mitä tarvitset edullisesti.
Opit myös tunnistamaan taimet paremmin kuin jos kylvät ne suoraan avomaalle.
Näin idätät sisällä
Kevätkylvöihin valitaan lajeja, joilla on pitkä kasvukausi. Oikea-aikainen kylvö takaa, että ehdit saada runsaasti satoa esimerkiksi tomaatista, chilistä, kaaleista, selleristä ja pinaatista.
Kylvä siemenet pieniin, taimimullalla täytettyihin, vedenkestäviin ruukkuihin. Voit hyvin käyttää pestyjä jogurttipurkkeja tai maitotölkkejä, tehdä potit itse maatuvasta sanomalehtipaperista tai ostaa valmiit taimiruukut kaupasta.
Ammattilaiset kylvävät vihannesten siemenet ns. hajakylvönä taimimullalla täytettyihin laatikoihin ja koulivat eli siirtävät itäneet taimet myöhemmin erillisiin potteihin vahvistumaan. Kotioloissakin voi tehdä hajakylvöjä, mutta taimia tulee runsaasti ja on mietittävä, mihin ne mahtuvat koulinnan jälkeen. Voit siis hyvin kylvää myös suoraan ruukkuihin kosteaan multaan.
Itämiseen tarvitaan tasaista kosteutta, mutta suoranainen märkyys on haitaksi. Sumutuspullo on hyvä apuväline. Peitä kylvöastiat rei´itetyllä muovilla jotta kasvit eivät pääse kuivahtamaan, mutta muista tuulettaa aurinkoisella säällä ettei kuumuus tapa kasveja. Voit käyttää myös valmiita minikasvihuoneita, joissa on kirkas muovikatto.
Kylvä siemenet ostettuun kylvömultaan, koska puutarhamullassa on aina rikkaruohon siemeniä ja taudinaiheuttajia, jotka voivat haitata tervettä kasvua. Kylvömullan ravinnepitoisuus on paras. Liian ravinteikas maa voi haitata itämistä, sillä siemenessä itsessään on riittävästi vararavintoa.
Valoa ja lämpöä tarvitaan
Huolehdi, että taimet saavat niin paljon valoa kuin mahdollista. Suomessa on välttämätöntä antaa taimille lisävaloa maaliskuun alkuun saakka. Itäneiden taimien kasvatuspaikan tulee olla mahdollisimman valoisa.
Siemenet itävät parhaiten noin 21 asteessa. Kun siemenet ovat itäneet, viileys on eduksi, sillä liika lämpö saa taimet kasvamaan honteloiksi. Lämmön kanssa kannattaa olla varovainen. Kylvöksiä ei kannata pitää kuumana hehkuvan patterin päällä, koska liika lämpö voi läkähdyttää kasvit kuoliaaksi. Patterit kannattaa kääntää pienimmälle tai sulkea kokonaan. Jos et voi tehdä niin, nosta ruukut ikkunan eteen pöydälle. Lämpiminä päivinä voit pitää ikkunaa auki, jolloin nuoret taimet karaistuvat ulkoilmaan.
Jos taimet kasvavat pitkiksi, honteloiksi ja värittömiksi, ne ovat saaneet liikaa lämpöä ja vettä ja liian vähän valoa.
Kun taimet kasvavat niin, että niiden lehdet koskettavat toisiaan, kouli kasvit eli istuta ne entistä syvempään isompaan astiaan. Muuten ne nälkiintyvät, sairastuvat ja lakkaavat kasvamasta.
Mahdollisuuksien kasvihuone
Lämmitettävässä kasvihuoneessa kevätkylvöt voi aloittaa maalis–huhtikuussa.
Kasvihuoneessa voi kylvää ainakin kaalia, purjoa, avomaankurkkua, pinaattia, maissia ja kurpitsoja, jotka hyötyvät pidennetystä kasvukaudesta. Myös salaattia, sipulia, kesäkukkia, daalioiden mukuloita, samettikukkia, mausteyrttejä, perennoja, mukulafenkolia ja ananaskirsikkaa on helppo kasvattaa.
Noin kahta viikkoa ennen ulos istuttamista kannattaa kylvää kasvit, jotka eivät siedä ollenkaan pakkasta, mm. pavut ja maissi.
Kesäkukkien idätys
Jotain sanomattoman onnellista on siinä, että saa kasvatettua itse taimet kukkaan.
Varhain keväällä kylvettäviä lajeja ovat esimerkiksi päivänsini, tuoksuherne, valkotupakka, koruköynnös ja keijunmekko. Köynnöskasvit kasvavat hämmästyttävän nopeasti, ja ne tarvitsevat tukikepin todella varhain. Edellä mainitut on hyvä kylvää kasvihuoneessa, jos sellaisen omistaa.
Muiden muassa pensas- ja köynnöskrassit, lupiinit, samettiruusut, palsamit, auringonkukat, atlaskukat, silkkikukat, kosmoskukat, kaunokit, oppineittenkukat eli tsinniat ja leukoijat hyötyvät nekin esikasvatuksesta.
Suurin osa kesäkukista lähtee helpoiten kasvuun, jos kylvää ne suoraan rikkaruohottomaan maahan toukokuussa. Tällaisia ovat esim. tuli- ja oopiumiunikot, yksivuotiset ritarinkannukset ja tarhaneidot.
Myös perennoja voi kylvää
Monia perennoja lisätään siemenistä, koska ne itävät helposti ja kukkivat nopeasti. Esimerkiksi isohelokki itää reilussa viikossa ja maaliskuussa kylvettynä alkaa kukkia samana vuonna.
Yleensä perennojen kylväminen aloitetaan vasta heinäkuussa, ja mnet niistä kylvetään syksyllä. Paina siemenet kylvömultaan ruukkuihin, jotka voi pitää puutarhassa suojaisassa paikassa. Kun taimet ovat kasvaneet riittävän vahvoiksi, ne voi istuttaa suoraan kasvupaikoilleen rikkaruohoista puhdistettuun maahan. Kokeile esimerkiksi akileijoja, punahattuja, syyssädekukkia, kärsämöitä, siperianunikoita, esikoita tai helminukkajäkkäröitä.
Kaksivuotiset kukat kuten harjaneilikat, salkoruusut, sormustinkukat, kuuruohot, lemmikit, maariankellot, kultalakat ja tulikukat kylväytyvät toisen vuoden keväällä toisinaan itsestäänkin puutarhassa. Ne kasvattavat ensimmäisenä elinvuotenaan lehtiruusukkeen, toisena kukkivat komeasti.
Kasvatus siemenestä aloitetaan heinäkuussa, ja taimet saavat kasvaa ruukuissaan kesän loppuun saakka. Syksyllä taimet istutetaan paikoilleen. Jos hoidat tämän kunnolla, saat seuraavana kesänä ihania kukkia ja paljon uusia siemeniä.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2