Artikkeli

TEKS­TI JA KU­VAT MU­KAIL­LEN CA­MIL­LA PLU­MIN KIR­JAS­TA CA­MIL­LAS HA­VE­BOG

SUO­MEN OLOI­HIN TOI­MIT­TA­NUT TAI­NA LAAK­SO­HAR­JU

Taimikasvatuksen opas - näin kylvät, kasvatat ja istutat

Nyt on aika aloittaa siementen kylvö sisällä, jotta voit istuttaa myöhemmin keväällä omat taimet ulos ruukkuihin ja avomaalle.

Mik­si kyl­vää?

Esi­kas­va­tuk­sen aloit­ta­mi­nen ke­vät­tal­vel­la pi­den­tää kas­vu­kaut­ta ja no­peut­taa ku­kin­nan tai sa­to­kau­den al­ka­mis­ta suo­raan avo­maal­le kyl­vä­mi­seen ver­rat­tu­na.

Kyl­vös­sä sie­me­niä ei mene huk­kaan, sil­lä lä­hes jo­kai­ses­ta ruuk­kuun tai idä­ty­sas­ti­aan kyl­ve­tys­tä sie­me­nes­tä kas­vaa tai­mi. Kyl­vä­mäl­lä it­se saat juu­ri nii­tä kas­vi­la­je­ja ja la­jik­kei­ta, joi­ta ha­lu­at ja sen mää­rän mitä tar­vit­set edul­li­ses­ti.

Opit myös tun­nis­ta­maan tai­met pa­rem­min kuin jos kyl­vät ne suo­raan avo­maal­le.

Näin idä­tät si­säl­lä

Ke­vät­kyl­vöi­hin va­li­taan la­je­ja, joil­la on pit­kä kas­vu­kau­si. Oi­kea-ai­kai­nen kyl­vö ta­kaa, et­tä eh­dit saa­da run­saas­ti sa­toa esi­mer­kik­si to­maa­tis­ta, chi­lis­tä, kaa­leis­ta, sel­le­ris­tä ja pi­naa­tis­ta.

Kyl­vä sie­me­net pie­niin, tai­mi­mul­lal­la täy­tet­tyi­hin, ve­den­kes­tä­viin ruuk­kui­hin. Voit hy­vin käyt­tää pes­ty­jä jo­gurt­ti­purk­ke­ja tai mai­to­tölk­ke­jä, teh­dä po­tit it­se maa­tu­vas­ta sa­no­ma­leh­ti­pa­pe­ris­ta tai os­taa val­miit tai­mi­ruu­kut kau­pas­ta.

Am­mat­ti­lai­set kyl­vä­vät vi­han­nes­ten sie­me­net ns. ha­ja­kyl­vö­nä tai­mi­mul­lal­la täy­tet­tyi­hin laa­ti­koi­hin ja kou­li­vat eli siir­tä­vät itä­neet tai­met myö­hem­min eril­li­siin pot­tei­hin vah­vis­tu­maan. Ko­ti­o­lois­sa­kin voi teh­dä ha­ja­kyl­vö­jä, mut­ta tai­mia tu­lee run­saas­ti ja on mie­tit­tä­vä, mi­hin ne mah­tu­vat kou­lin­nan jäl­keen. Voit siis hy­vin kyl­vää myös suo­raan ruuk­kui­hin kos­te­aan mul­taan.

Itä­mi­seen tar­vi­taan ta­sais­ta kos­teut­ta, mut­ta suo­ra­nai­nen mär­kyys on hai­tak­si. Su­mu­tus­pul­lo on hyvä apu­vä­li­ne. Pei­tä kyl­vö­as­ti­at rei´ite­tyl­lä muo­vil­la jot­ta kas­vit ei­vät pää­se kui­vah­ta­maan, mut­ta muis­ta tuu­let­taa au­rin­koi­sel­la sääl­lä et­tei kuu­muus tapa kas­ve­ja. Voit käyt­tää myös val­mii­ta mi­ni­kas­vi­huo­nei­ta, jois­sa on kir­kas muo­vi­kat­to.

Kyl­vä sie­me­net os­tet­tuun kyl­vö­mul­taan, kos­ka puu­tar­ha­mul­las­sa on ai­na rik­ka­ruo­hon sie­me­niä ja tau­di­nai­heut­ta­jia, jot­ka voi­vat hai­ta­ta ter­vet­tä kas­vua. Kyl­vö­mul­lan ra­vin­ne­pi­toi­suus on pa­ras. Lii­an ra­vin­tei­kas maa voi hai­ta­ta itä­mis­tä, sil­lä sie­me­nes­sä it­ses­sään on riit­tä­väs­ti va­ra­ra­vin­toa.

Va­loa ja läm­pöä tar­vi­taan

Huo­leh­di, et­tä tai­met saa­vat niin pal­jon va­loa kuin mah­dol­lis­ta. Suo­mes­sa on vält­tä­mä­tön­tä an­taa tai­mil­le li­sä­va­loa maa­lis­kuun al­kuun saak­ka. Itä­nei­den tai­mien kas­va­tus­pai­kan tu­lee ol­la mah­dol­li­sim­man va­loi­sa.

Sie­me­net itä­vät par­hai­ten noin 21 as­tees­sa. Kun sie­me­net ovat itä­neet, vii­leys on eduk­si, sil­lä lii­ka läm­pö saa tai­met kas­va­maan hon­te­loik­si. Läm­mön kans­sa kan­nat­taa ol­la va­ro­vai­nen. Kyl­vök­siä ei kan­na­ta pi­tää kuu­ma­na heh­ku­van pat­te­rin pääl­lä, kos­ka lii­ka läm­pö voi lä­käh­dyt­tää kas­vit kuo­li­aak­si. Pat­te­rit kan­nat­taa kään­tää pie­nim­mäl­le tai sul­kea ko­ko­naan. Jos et voi teh­dä niin, nos­ta ruu­kut ik­ku­nan eteen pöy­däl­le. Läm­pi­mi­nä päi­vi­nä voit pi­tää ik­ku­naa au­ki, jol­loin nuo­ret tai­met ka­rais­tu­vat ul­koil­maan.

Jos tai­met kas­va­vat pit­kik­si, hon­te­loik­si ja vä­rit­tö­mik­si, ne ovat saa­neet lii­kaa läm­pöä ja vet­tä ja lii­an vä­hän va­loa.

Kun tai­met kas­va­vat niin, et­tä nii­den leh­det kos­ket­ta­vat toi­si­aan, kou­li kas­vit eli is­tu­ta ne en­tis­tä sy­vem­pään isom­paan as­ti­aan. Muu­ten ne näl­kiin­ty­vät, sai­ras­tu­vat ja lak­kaa­vat kas­va­mas­ta.

Mah­dol­li­suuk­sien kas­vi­huo­ne

Läm­mi­tet­tä­väs­sä kas­vi­huo­nees­sa ke­vät­kyl­vöt voi aloit­taa maa­lis–huh­ti­kuus­sa.

Kas­vi­huo­nees­sa voi kyl­vää ai­na­kin kaa­lia, pur­joa, avo­maan­kurk­kua, pi­naat­tia, mais­sia ja kur­pit­so­ja, jot­ka hyö­ty­vät pi­den­ne­tys­tä kas­vu­kau­des­ta. Myös sa­laat­tia, si­pu­lia, ke­sä­kuk­kia, daa­li­oi­den mu­ku­loi­ta, sa­met­ti­kuk­kia, maus­teyrt­te­jä, pe­ren­no­ja, mu­ku­la­fen­ko­lia ja ana­nas­kir­sik­kaa on help­po kas­vat­taa.

Noin kah­ta viik­koa en­nen ulos is­tut­ta­mis­ta kan­nat­taa kyl­vää kas­vit, jot­ka ei­vät sie­dä ol­len­kaan pak­kas­ta, mm. pa­vut ja mais­si.

Ke­sä­kuk­kien idä­tys

Jo­tain sa­no­mat­to­man on­nel­lis­ta on sii­nä, et­tä saa kas­va­tet­tua it­se tai­met kuk­kaan.

Var­hain ke­vääl­lä kyl­vet­tä­viä la­je­ja ovat esi­mer­kik­si päi­vän­si­ni, tuok­su­her­ne, val­ko­tu­pak­ka, ko­ru­köyn­nös ja kei­jun­mek­ko. Köyn­nös­kas­vit kas­va­vat häm­mäs­tyt­tä­vän no­pe­as­ti, ja ne tar­vit­se­vat tu­ki­ke­pin to­del­la var­hain. Edel­lä mai­ni­tut on hyvä kyl­vää kas­vi­huo­nees­sa, jos sel­lai­sen omis­taa.

Mui­den mu­as­sa pen­sas- ja köyn­nösk­ras­sit, lu­pii­nit, sa­met­ti­ruu­sut, pal­sa­mit, au­rin­gon­ku­kat, at­las­ku­kat, silk­ki­ku­kat, kos­mos­ku­kat, kau­no­kit, op­pi­neit­ten­ku­kat eli tsin­ni­at ja leu­koi­jat hyö­ty­vät ne­kin esi­kas­va­tuk­ses­ta.

Suu­rin osa ke­sä­ku­kis­ta läh­tee hel­poi­ten kas­vuun, jos kyl­vää ne suo­raan rik­ka­ruo­hot­to­maan maa­han tou­ko­kuus­sa. Täl­lai­sia ovat esim. tuli- ja oo­piu­miu­ni­kot, yk­si­vuo­ti­set ri­ta­rin­kan­nuk­set ja tar­ha­nei­dot.

Myös pe­ren­no­ja voi kyl­vää

Mo­nia pe­ren­no­ja li­sä­tään sie­me­nis­tä, kos­ka ne itä­vät hel­pos­ti ja kuk­ki­vat no­pe­as­ti. Esi­mer­kik­si iso­he­lok­ki itää rei­lus­sa vii­kos­sa ja maa­lis­kuus­sa kyl­vet­ty­nä al­kaa kuk­kia sa­ma­na vuon­na.

Yleen­sä pe­ren­no­jen kyl­vä­mi­nen aloi­te­taan vas­ta hei­nä­kuus­sa, ja mnet niis­tä kyl­ve­tään syk­syl­lä. Pai­na sie­me­net kyl­vö­mul­taan ruuk­kui­hin, jot­ka voi pi­tää puu­tar­has­sa suo­jai­sas­sa pai­kas­sa. Kun tai­met ovat kas­va­neet riit­tä­vän vah­voik­si, ne voi is­tut­taa suo­raan kas­vu­pai­koil­leen rik­ka­ruo­hois­ta puh­dis­tet­tuun maa­han. Ko­kei­le esi­mer­kik­si aki­lei­jo­ja, pu­na­hat­tu­ja, syys­sä­de­kuk­kia, kär­sä­möi­tä, si­pe­ri­a­nu­ni­koi­ta, esi­koi­ta tai hel­mi­nuk­ka­jäk­kä­röi­tä.

Kak­si­vuo­ti­set ku­kat ku­ten har­ja­nei­li­kat, sal­ko­ruu­sut, sor­mus­tin­ku­kat, kuu­ruo­hot, lem­mi­kit, maa­ri­an­kel­lot, kul­ta­la­kat ja tu­li­ku­kat kyl­väy­ty­vät toi­sen vuo­den ke­vääl­lä toi­si­naan it­ses­tään­kin puu­tar­has­sa. Ne kas­vat­ta­vat en­sim­mäi­se­nä elin­vuo­te­naan leh­ti­ruu­suk­keen, toi­se­na kuk­ki­vat ko­me­as­ti.

Kas­va­tus sie­me­nes­tä aloi­te­taan hei­nä­kuus­sa, ja tai­met saa­vat kas­vaa ruu­kuis­saan ke­sän lop­puun saak­ka. Syk­syl­lä tai­met is­tu­te­taan pai­koil­leen. Jos hoi­dat tä­män kun­nol­la, saat seu­raa­va­na ke­sä­nä iha­nia kuk­kia ja pal­jon uu­sia sie­me­niä.

LUE KOTI & KEITTIÖ

LUE KOTI & KEITTIÖ