Hersen perhe muutti maalle ja saa nyt nauttia todellista lähiruokaa.

Keittiöpuutarha tuottaa sadon lisäksi hyvää mieltä ja kauneutta. Veera arvostaa terveellistä ja lähituotettua ruokaa.

Ke­sän au­rin­ko ja läm­pö ovat teh­neet teh­tä­vän­sä. Kas­vi­huo­nees­sa tuok­suu ba­si­li­ka ja vil­je­ly­laa­ti­kois­sa kas­va­vat re­he­väs­ti to­maa­tit, jot­ka ovat tuot­ta­neet sa­toa pit­kin ke­sää. Siun­ti­o­lais­ten Vee­ra ja Fred­rik Her­sen per­heen ruo­ka­pöy­däs­sä nau­ti­taan it­se kas­va­te­tuis­ta vi­han­nek­sis­ta, juu­rek­sis­ta ja yr­teis­tä.

Ihan it­sek­seen ei sato ole keit­ti­ö­tar­has­sa kyp­sy­nyt, vaan tääl­lä puu­tar­hu­roi­daan am­mat­ti­lai­sen avus­tuk­sel­la. Fred­rik omis­taa si­sa­ren­sa kans­sa toi­ses­sa pol­ves­sa toi­mi­van in­koo­lai­sen Tor­r­bac­ka Träd­gård -ni­mi­sen puu­tar­han, joka kas­vat­taa yrt­te­jä, to­maat­te­ja ja kurk­ku­ja kaup­po­jen va­li­koi­miin, mut­ta myös hyö­ty­kas­ve­ja ko­ti­puu­tar­hu­reil­le.

Ko­ti­o­lois­sa keit­ti­ö­puu­tar­han pää­puu­tar­hu­ri­na toi­mii kui­ten­kin Vee­ra.

– Muu­tim­me Siun­ti­oon seit­se­män vuot­ta sit­ten. Kau­pun­gis­sa asu­es­sam­me kä­vim­me pal­jon ra­vin­to­lois­sa ja hi­fis­te­lim­me ruo­al­la ko­ti­o­lois­sa, Vee­ra ker­too ja jat­kaa:

– Tääl­lä maal­la tun­tuu luon­te­val­ta kas­vat­taa ruo­kaa it­se. Ei­hän laa­duk­kai­ta yrt­te­jä ja vi­han­nek­sia voi saa­da enää lä­hem­pää ja tuo­reem­pi­na kuin omal­ta ko­ti­pi­hal­ta. Tyk­kääm­me lait­taa ter­veel­lis­tä ja ais­tu­vaa ruo­kaa.

Kotipiha tarjoaa runsaasti makuelämyksiä ja mahdollisuuksia vihannesten kasvatukseen. Muutamasta viljelylaatikosta ja ruukustakin saa maistuvaa satoa.

Mal­li ruot­sa­lai­ses­ta leh­des­tä

Keit­ti­ö­puu­tar­hal­le löy­tyi paik­ka ava­ral­ta pi­ha­maal­ta.

– Paik­ka on en­tis­tä har­joi­tus­ra­vi­ra­dan poh­jaa, jo­hon olem­me teh­neet nur­mi­kon ja aloit­ta­neet puu­tar­han luo­mi­sen, Fred­rik ker­too.

Keit­ti­ö­puu­tar­han ko­me­a­na kes­kuk­se­na on eng­lan­ti­lais­tyy­li­nen, puu­run­koi­nen kas­vi­huo­ne, jon­ka Fred­rik ra­ken­si muu­ta­ma kesä sit­ten. Vee­ra haa­vei­li kas­vi­huo­nees­ta, ja mie­lei­nen mal­li tuli vas­taan ruot­sa­lai­ses­sa puu­tar­ha­leh­des­sä. Pian haa­vei­lu vaih­tui ide­oin­tiin, ma­te­ri­aa­lien han­kin­taan ja mit­tai­luun.

Näyt­tä­vä kas­vi­huo­ne on ra­ken­net­tu van­ho­jen ik­ku­noi­den ym­pä­ril­le. Kas­vi­huo­neen sok­ke­li on muu­rat­tu pu­na­sa­vi­tii­lis­tä, kat­to on teh­ty va­loa lä­päi­se­väs­tä va­lo­kat­tees­ta.

Pa­ri­o­vet ja au­ke­a­vat kat­to­luu­kut var­mis­ta­vat, et­tä kas­vi­huo­nees­sa toi­mii tuu­le­tus ja il­ma pää­see kier­tä­mään. To­maa­teil­le, kas­vi­huo­ne­kur­kuil­le ja vii­ni­köyn­nök­sil­le on ra­ken­net­tu kook­kaat is­tu­tu­sal­taat, joi­hin mah­tuu kun­nol­la mul­taa.

Kas­vi­huo­net­ta kau­nis­ta­vat van­han ajan pe­lar­go­nit ja yrt­ti­ruu­kut, jois­ta läm­pöä ra­kas­ta­va ba­si­li­ka lu­keu­tuu per­heen suo­sik­kiyrt­tei­hin. Ke­säl­lä kas­vi­huo­nees­sa on myös ai­to­vii­ku­na, jon­ka pa­ris­kun­ta tal­vet­taa maa­kel­la­ris­sa.

– On mu­ka­va tes­ta­ta kas­va­tus­ta ko­ti­o­lo­suh­teis­sa, kun kau­pal­li­sis­sa kas­vi­huo­neis­sa vil­je­ly su­juu vä­hän eri me­to­dein ja olo­suh­teet­kin ovat vä­hän eri­lai­set. Vee­ra kui­ten­kin päät­tää, mitä ko­keil­laan ja vil­jel­lään ko­ti­pi­hal­la, sa­noo Fred­rik.

Tomaatti rakastaa lämpöä ja ravinteita. Se arvostaa myös tasaista kastelua. Kuvassa tummia tomaatteja tekevä Chocolate Cherry.

Talvikurpitsat kasvavat köynnöstäen, ja pitkiin versoihin voi kehittyä useita kurpitsoja.

To­maat­tien pa­ra­tii­si

Kas­vi­huo­neen vil­je­ly­laa­ti­kois­sa kas­vaa vie­ri vie­res­sä usei­ta to­maat­ti­la­jik­kei­ta. Tai­met on is­tu­tet­tu kump­pa­nuus­kas­vin ba­si­li­kan kans­sa vie­re­tys­ten, ja kor­ke­at kir­sik­ka­to­maa­tit ja run­ko­to­maa­tit on tu­et­tu na­ruin.

– Nyt ha­lu­taan kas­vat­taa mo­ni­puo­li­ses­ti eri­lai­sia to­maat­ti­la­jik­kei­ta, ku­ten eri­vä­ri­siä to­maat­te­ja. Eri­tyi­ses­ti kir­sik­ka­to­maa­tit tun­tu­vat hou­kut­ta­van ko­ti­puu­tar­hu­rei­ta. Omiin suo­sik­ki­la­jik­kei­siim­me lu­keu­tu­vat muun mu­as­sa Sun­gold, Black Cher­ry, Fa­vo­ri­ta ja Gar­den Ber­ry, Fred­rik ker­too.

Kir­sik­ka­to­maa­tit ovat yli­pää­tään pa­ris­kun­nan ja las­ten suo­sik­ke­ja. Kir­sik­ka­to­maat­tien pie­net to­maa­tit ovat ma­kei­ta ja mais­tu­via, kuin kark­ke­ja. Ne ovat­kin par­hai­ta tuo­reel­taan nau­tit­tui­na.

Kir­sik­ka­to­maat­tien kas­vu­kor­keus voi sen si­jaan yl­lät­tää. Moni miel­tää kir­sik­ka­to­maa­tin ma­ta­lak­si, mut­ta nimi viit­taa he­del­män ko­koon.

Pa­ris­kun­ta neu­voo kas­te­le­maan to­maat­te­ja ta­sai­ses­ti. To­maat­ti pi­tää myös ra­vin­teik­kaas­ta maas­ta ja lan­noi­tuk­ses­ta.

– Olen is­tu­tuk­sen yh­tey­des­sä muo­kan­nut mul­taan kom­pos­ti­mul­taa ja kom­pos­toi­tua he­vo­sen­lan­taa. Li­sään ruo­ho­silp­pua kat­teek­si ke­sän mit­taan, vink­kaa Vee­ra.

Kasvihuoneen kivipatiolla on tilaa pienelle istuskelualueelle ja yrttiruukuille.

Viiniköynnöksen tertut saavat kypsyä pitkään, jotta rypäleet ehtivät makeutua.

Vuo­ro­vil­je­lyä la­voil­la

Vil­je­ly­laa­ti­kois­ta muo­dos­tu­va keit­ti­ö­puu­tar­ha not­kuu sa­toa. Vee­ra on nik­ka­roi­nut vil­je­ly­laa­ti­kot it­se, ja käy­tä­vät on ka­tet­tu ki­vi­tuh­kal­la. Vii­si koo­kas­ta la­vaa on va­rat­tu mo­ni­vuo­tis­ten kas­vien kas­va­tuk­seen, seit­se­män la­vaa täyt­tyy vuo­sit­tain yk­si­vuo­ti­sil­la kas­veil­la. Ke­vät­työt al­ka­vat la­vo­jen kun­nos­tuk­sel­la, jol­loin Vee­ra li­sää mul­taan kom­pos­tia ja kom­pos­toi­tua he­vo­sen­lan­taa.

Yk­si­vuo­tis­ten laa­ti­kois­sa Vee­ra vaih­te­lee kas­ve­ja ja nii­den paik­ko­ja vuo­ro­vil­je­lyn ta­paan vuo­sit­tain, vaik­ka ko­vin tark­kaa vil­je­ly­kier­toa hän ei nou­da­ta. Yleen­sä kas­va­tuk­ses­sa on ke­sä­kur­pit­saa, tal­vi­kur­pit­saa, to­maat­te­ja, yrt­te­jä, leh­ti­kaa­lia, pa­pu­ja, mu­na­koi­soa, man­gol­dia, ana­nas­kir­sik­kaa, uu­den­see­lan­nin­pi­naat­tia, chi­le­jä ja pap­ri­kaa. Myös val­ko­si­pu­li saa joka vuo­si paik­kan­sa keit­ti­ö­tar­han la­vois­ta.

Mo­ni­vuo­ti­sis­sa laa­ti­kois­sa on ti­laa ra­par­pe­ril­le, maa-ar­ti­so­kal­le, man­si­kal­le, köyn­nös­pi­naa­til­le ja par­sal­le. Myös osa yr­teis­tä, ku­ten ruo­ho­si­pu­li, lips­tik­ka, mint­tu, ra­kuu­na, ore­ga­no ja sal­via viih­ty­vät laa­ti­kois­sa mo­ni­vuo­ti­si­na. Ke­sän mit­taan Vee­ra li­sää laa­ti­koi­hin kat­teek­si ruo­ho­silp­pua, joka pi­tää mul­lan kos­te­a­na, vä­hen­tää rik­ka­ruo­ho­ja ja sa­mal­la ra­vit­see kas­ve­ja.

Lehtikaalista voi poimia satoa pakkasiin asti. Valitsemalla eri lajikkeita saa keittiöpuutarhaan myös mielenkiintoa ja värivaihtelua.

Iha­nat yr­tit, sa­toi­sa leh­ti­kaa­li

Vee­ra ha­lu­aa joka vuo­si ko­keil­la jo­tain uut­ta ja kas­vat­taa tai­mia myös sie­me­nis­tä.

– Olen esi­mer­kik­si kas­vat­ta­nut osan par­sois­ta ja kuu­kau­si­man­si­kat sie­me­nes­tä. Myös mui­ta tai­mia kas­va­tan it­se, vaik­ka osa tu­lee tie­tys­ti Tor­r­bac­ka Träd­går­dis­ta. Tänä vuon­na tes­tis­sä on par­sa­sa­laat­ti, val­koi­nen kurk­ku, uu­sia tal­vi­kur­pit­sa- ja ruu­su­pa­pu­la­jik­kei­ta ja ba­taat­tia, Vee­ra lu­et­te­lee.

Yrt­te­jä pa­ris­kun­ta suo­sit­te­lee kai­kil­le kas­va­tet­ta­vak­si. Jopa pie­nes­tä ruu­kus­ta saa mah­ta­vas­ti sa­toa ja ma­kua lau­ta­sel­le. Ta­lon te­ras­sil­la on li­sää ti­laa yrt­tien kas­va­tuk­seen. Te­ras­sil­ta yr­tit on help­po ha­kea keit­ti­öön ja käyt­töön. Yr­tit myös kau­nis­ta­vat ruuk­ku­puu­tar­haa.

– Me käy­täm­me pal­jon yrt­te­jä. Ba­si­li­ka, per­sil­ja ja tim­ja­mi ovat meil­lä eh­kä eni­ten käy­tös­sä. Pa­kas­tam­me yrt­ti­sa­toa syk­syn ja tal­ven va­ral­le.

Yrt­tien li­säk­si leh­ti­kaa­li lu­keu­tuu suo­sik­kei­hin.

– Se on ter­veel­li­nen, ko­ris­teel­li­nen ja py­syy kas­vi­maal­la hy­vä­nä jopa tal­vel­le as­ti. Olem­me ke­rän­neet leh­ti­kaa­lia jopa tam­mi­kuus­sa, Vee­ra ker­too.

Veera tekee munakoisosta yleensä moussakaa. Munakoiso sopii erinomaisesti myös pannulla paistettavaksi tai grillattavaksi.