Rilla ja Sami halusivat kotiinsa vanhan talon henkeä, mutta modernilla otteella.

Taloon haluttiin kuisti antamaan vanhan talon tunnelmaa. Tilaa ei lämmitetä, joten siellä voi hyvin myös talvettaa kukkia.

Suo­mes­ta Ruot­siin 1960-lu­vul­la muut­ta­neet Sami Ter­vo­sen van­hem­mat ha­lu­si­vat tar­jo­ta lap­sil­leen täy­del­li­sen suo­ma­lai­sen jou­lun. Jou­lu­pöy­däs­sä oli loh­ta kai­kis­sa mah­dol­li­sis­sa muo­dois­sa, äi­din it­se te­ke­mät kar­ja­lan­pii­ra­kat ja tie­tys­ti kaik­ki se, mitä suo­ma­lai­seen jou­lu­pöy­tään pe­rin­tei­ses­ti kuu­luu. Toi­sel­la pöy­däl­lä odot­ti vuo­ro­aan kah­vi­kat­taus kak­kui­neen.

Ril­lan per­hees­sä jou­lu oli ren­to. Oli mu­ka­va teh­dä yh­des­sä, mut­ta ei stres­sin kans­sa. Ny­kyi­nen jou­lu me­nee pit­käl­ti sa­maan tah­tiin. Sau­no­mi­nen, var­sin­kin ul­ko­sau­nas­sa sau­no­mi­nen on tär­ke­äs­sä roo­lis­sa.

– Kun hil­jal­leen lait­taa sau­naa pi­hi­se­mään, sii­nä vii­meis­tään mie­li rau­hoit­tuu jou­luun, Ril­la to­te­aa.

Ril­la ker­too, et­tä ei ko­ris­te­le ko­ti­aan ylen mää­rin, kos­ka ei ajat­te­le jou­lua ma­te­ri­an kaut­ta ei­kä jou­lun kau­pal­li­nen hös­sö­tys kiin­nos­ta.

– On mu­ka­va an­taa lah­jo­ja, mut­ta sii­nä­kin aja­tus on tär­kein. Lä­hei­siä on kiva muis­taa, mut­ta sen ei tar­vit­se ta­pah­tua konk­reet­ti­sen lah­jan muo­dos­sa. Ja mi­ten iha­naa on ol­lut, jos har­vem­min näh­ty ys­tä­vä soit­taa ovi­kel­loa ja tuo vaik­ka saa­ris­to­lais­lei­vän. Sel­lai­ses­ta syn­tyy jou­luo­lo ja hyvä mie­li.

Rakennusvaiheessa kodin suunnittelussa tärkeimpiä ohjenuoria olivat kodikkuus ja tunnelma. Samoja asioita Rilla pitää tärkeinä myös joulussa ja sen koristeissa.

Taalainmaahevoset ovat joulunaikaan valloittaneet hyllyjä monessa huoneessa. Ne tuovat nostalgisen tuulahduksen Samin lapsuusmaisemista Taalainmaalta.

Van­ho­jen ta­lo­jen tyy­liin

En­sim­mäi­set lä­hes­ty­vän jou­lun mer­kit il­mes­ty­vät ko­tiin kui­ten­kin, kun ka­len­te­ri kään­tyy jou­lu­kuul­le. Kynt­ti­lät, ha­vut ja muut luon­non­ma­te­ri­aa­lit sekä rau­hal­li­nen vä­ri­maa­il­ma miel­lyt­tä­vät ko­ris­te­lus­sa eni­ten.

Ai­em­min yh­den ta­lon ra­ken­ta­neet ja toi­sen re­mon­toi­neet Ter­vo­set et­si­vät aluk­si uu­dek­si ko­dik­seen van­haa ta­loa. Kun mie­luis­ta ei löy­ty­nyt, ja aja­tuk­set suun­tau­tui­vat ra­ken­ta­mi­seen, huo­ne­jär­jes­tys suun­ni­tel­tiin van­ho­jen ta­lo­jen tyy­liin niin, et­tä keit­tiö ja olo­huo­ne ovat sel­ke­äs­ti toi­sis­ta eril­lään. Olo­huo­ne on pa­ri­o­vien ta­ka­na ja sin­ne voi ve­täy­tyä lu­ke­maan tai kat­se­le­maan elo­ku­vaa kai­kes­sa rau­has­sa.

Kau­niit van­hat ovet ja nii­den kun­nos­tus on­kin luku si­nän­sä. Kuis­tin ja au­la­ti­lan vä­li­set ovet ovat en­ti­ses­sä elä­mäs­sään pal­vel­leet ul­ko-ovi­na. Ovien pos­ti­luu­kus­sa lu­kee edel­leen Eriks­son ja ne löy­tyi­vät Pie­tar­saa­res­ta. Ril­la kun­nos­ti kah­teen­tois­ta ovi­auk­koon van­hat ovet, jot­ka Sami työs­ti oi­ke­an ko­koi­sik­si ja teki lä­hes kaik­kiin myös kar­mit.

– Van­hat ovet kes­tä­vät käy­tös­sä luul­ta­vas­ti toi­set sata vuot­ta. Mer­ki­tys­tä oli tie­tys­ti myös sil­lä, et­tä oli­si ol­lut huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­pi kus­tan­nus, jos tuon mää­rän ovia oli­si teet­tä­nyt. Ik­ku­nat oli­si­vat van­hois­ta kun­nos­tet­tui­na vaa­ti­neet lii­kaa työ­tä, mut­ta va­lit­sim­me kui­ten­kin pe­rin­neik­ku­nat, Sami ker­too.

Kun sulkee olohuoneeseen vievät pariovet, talo jakautuu ikään kuin kahteen osaan. Tila oli ovinurkkauksessa pimeä, joten Rilla asensi seinään ikkunan, jonka kautta valoa tulee lapsen huoneesta. Tapetti on Rustasta. Seinän sävy Tikkurilan Tunturipaju, pariovien sävy Tikkurilan Rooibos.

Viherkasvit voivat hyvin valoisassa ikkunanurkkauksessa. Kesällä takapihan männyt suojaavat niitä liialta paahteelta.

Vä­rit sa­dan vuo­den ta­kaa

Ril­la ja Sami ha­lu­si­vat tu­le­vaan ko­tiin­sa van­han ta­lon hen­keä, mut­ta mo­der­nil­la ot­teel­la. Mu­seo-tun­nel­maan ei py­rit­ty. Puu­sep­pä­nä Sami pys­tyi to­teut­ta­maan mo­nia yk­si­tyis­koh­tia it­se. Ril­la on yh­del­tä kou­lu­tuk­sel­taan si­sus­tus­suun­nit­te­li­ja, jo­ten pin­ta­ma­te­ri­aa­lien suun­nit­te­lu oli mie­lei­nen teh­tä­vä.

– Va­lit­tu vä­ri­maa­il­ma vie noin sa­dan vuo­den taak­se, 1920-lu­vun peh­mei­siin ja ajat­to­miin sä­vyi­hin. Tyk­kään yh­dis­tel­lä eri vä­re­jä kes­ke­nään ja luo­da eri­lai­sia tun­nel­mia, Ril­la ker­too.

Tun­nel­mia ja aja­tuk­sia Ril­la ko­ko­aa myös ru­no­kir­joi­hin­sa, jot­ka hän ku­vit­taa omil­la va­lo­ku­vil­laan. Yk­si mie­lui­sa har­ras­tus on kirp­pu­to­rien kier­te­ly, jo­ten suu­ri osa ka­lus­teis­ta ja esi­neis­tä on kier­rä­tys­löy­tö­jä, jot­ka so­pi­vat ta­lon tun­nel­maan. Puu­lat­ti­oi­den maa­laa­mi­nen vaa­le­an­har­maik­si au­las­sa ja keit­ti­ös­sä rai­kas­ti il­met­tä ja li­sä­si van­han ta­lon tun­tua.

Au­la sai myös pa­rin vuo­den asu­mi­sen jäl­keen si­säik­ku­nan. Sami oli mat­koil­la, kun Ril­la al­koi työs­tää ka­ve­rin kirp­pa­ril­ta löy­tä­mäl­le ik­ku­nal­le auk­koa. Sa­min pa­lat­tua au­lan ja lap­sen huo­neen vä­li­nen ik­ku­na oli pai­koil­laan lis­to­ja vail­le val­mii­na.

Tunnelma ja vahvat värit ovat myös lasten huoneiden sisustuksessa tärkeitä. Tapetti on William Morrisin Strawberry Thief.

Sauna on erillisessä rakennuksessa ja valmistui taloa myöhemmin, joten erityisesti talviaikaan amme tarjoaa lämpimän rentoutumispaikan.

Ei pa­kot­ta­via pe­rin­tei­tä

Ter­vo­sen per­heen jou­lus­sa ei ole mi­tään pa­kot­ta­via pe­rin­tei­tä. Ei edes sitä, et­tä jou­lu­na ol­laan ko­to­na, vaan jou­lu­ja on vie­tet­ty ul­ko­mail­la, kyl­py­läs­sä ja Sa­min lap­suu­den jou­lu­muis­to­jen ää­rel­lä Taa­lain­maal­la.

– Vii­me vuo­si­na olem­me viet­tä­neet muu­ta­man jou­lun Piip­po­las­sa äi­ti­ni luo­na. Paik­ka on myös mi­nun mum­mo­la­ni, jo­ten siel­tä on pal­jon rak­kai­ta muis­to­ja lap­suu­den jou­lun­vie­tos­ta, Ril­la ker­too.

Ja jos ol­laan ko­to­na, aa­ton ta­pah­tu­mat ja­e­taan yleen­sä Ril­lan si­sa­rus­ten kans­sa, jois­ta osa tu­lee per­hei­neen, ja se on Ril­lan ja Sa­min lap­sis­ta niis­sä jou­luis­sa pa­ras­ta. Sami on tuo­nut lap­suu­den jou­lu­pöy­tä­pe­rin­tei­tä Suo­meen ja oman per­heen jou­lui­hin val­mis­ta­mal­la herk­ku­ja äi­tin­sä re­sep­tien mu­kaan. Sitä myö­tä myös jou­lu Taa­lain­maal­la on mu­ka­na ny­kyi­sis­sä jou­luis­sa.

Jou­lu syn­tyy Ter­vo­sen per­hees­sä rau­hoit­tu­mi­ses­ta, yh­des­sä te­ke­mi­ses­tä, tun­nel­mas­ta, en­ti­sis­tä ja tu­le­vis­ta muis­tois­ta.

Pa­ras­ta on an­taa jou­lun teh­dä it­se it­sen­sä. Se osaa sen kyl­lä.

Tontilta kaadettiin rakennusvaiheessa kymmeniä mäntyjä, joista riittää puita saunan lämmitykseen.

Rilla suunnitteli ja Samin avustuksella rakensi pienen kasvihuoneen. Talviaikaan havut ja valot kutsuvat pienen glögihetken viettämiseen.