Kodin peruskorjaus oli kattava ja se tehtiin huolella. Varsinaisia huonekaluhankintoja ei tehty montaa, sillä haluttiin säilyttää jo olemassa olevia mahdollisimman paljon. Esko Pajamäen vuonna 1966 suunnittelema Bonanza-sohvakalusto on Tuomaksen perimä ja erityisen rakas. Sohvakalusto hiottiin ja lähiaikoina on suunnitelmissa verhoilla tyynyt mustalla nahalla alkuperäisen tyylin mukaan. Olohuoneen seinät on maalattu Tikkurilan sävyllä J439. Nolla-Nolla-valaisin on ollut Petralla ja Tuomaksella pitkään.
Jonna Dahlberg kuvat Riitta Sourander
Tervetuloa Itä-Helsinkiin!
Petra ja Tuomas ovat molemmat muotokielestä tarkkoja esteetikkoja. Kodin kulmakiviä ovat käytännöllisyys, esteettisyys ja hyvinvointi.
– Remontissa ja sisustuksessa meille on tärkeää ottaa huomioon kotitalomme aikakauden mukainen henki, Petra kertoo.
Estetiikan ja tyylin lisäksi asumista ohjaa käytännöllisyys: Kodin tulee olla rento. On tärkeää voida elää varomatta materiaalien kulumista.
– Uusi lautalattia onkin jo kauttaaltaan kolhiintunut, ja lastenhuoneiden seiniä katsoessa on vaikea uskoa, ettei niiden maalaamisesta ole kuin pari vuotta. Toisinaan annan lapsille rätin käteen, Petra sanoo.
Sisäpihan lasikuistilla istutaan illan hämärässä pitkälle syksyyn. Ennen kesäkauden alkua kuisti toimii kevättaimien istutuspaikkana ja perheen viikonloppujen aamiaispaikkana. Kuvassa Petra.
Kodin olohuone on sekoitus uusia värisävyjä, taidetta, kuluneen tammiparketin tilalle tullutta valkoista lautalattiaa, viherkasveja ja Tuomaksen rakasta perittyä sohvakalustoa, joka on kulkenut pariskunnan matkassa kauan.
Uudet tilaratkaisut
Muutama vuosi sitten Petra ja Tuomas peruskorjasivat taloaan: eristykset uusittiin, sähköt mietittiin ja teetettiin uudelleen.
Peruskorjauksen yhteydessä mietittiin uudelleen myös tilajakoja ja tehtiin monia arkea helpottavia ratkaisuja. Yläkertaan tehtiin uusi huonejako, joka mahdollisti yhden uuden makuuhuoneen. Lapset, jotka olivat tähän asti asuneet yhteisessä lastenhuoneessa, saivat omat huoneensa.
– Yllätyin siitä, miten ennen kovin sokkeloinen kahden makuuhuoneen yläkerta muuttui kolmeksi tilavaksi huoneeksi uuden tilajaon ansiosta. Huoneiden väliltä purettiin sisäkaappeja ja nukkumatilat suunniteltiin matalien lappeiden alle, Petri sanoo.
Remonttivuodet olivat raskaita. Iloa toivat muutokset, joilla tulevaa arkea helpotettiin. Eteisen ja kuistin välinen ovi vaihdettiin lasiliukuoveen. Näin päästiin eroon ovesta, joka tuntui olevan aina tiellä ja haittasi ahtaan kuistin käyttöä.
Makuuhuoneen vinokaton alle saatiin sopivasti mahtumaan vanhempien sänky. Huoneen värimaailma haluttiin pitää valkeana, ja eri roosan sävyillä sisustukseen tuotiin hieman hentoutta. Päiväpeitto ja tyynyt ovat Momonosta. Ikkunasta tulvii huoneeseen valoa.
Makuuhuoneen sänky on leveä ja sopii juuri passelisti tukiparrujen väliin. Roosan sävyt rauhoittavat makuuhuoneessa.
Puhtaita materiaaleja
Kodin materiaalit ovat luonnosta lähtöisiä, ja koti on paljolti puuta. Sen eristeenä on puhdasta puukuitua, ja maaleina on käytetty muovittomia savi- ja kalkkimaaleja. Sisustuksessa jatkuu sama linja: huonekalut ovat massiivipuuta, tekstiileissä on käytetty miltei pelkästään puuvillaa, pellavaa, villaa ja nahkaa.
– Oman kodin puhtaat ja päästöttömät materiaalit ovat suuri tekijä hyvinvoinnille maailmassa, joka täyttyy kemikaaleista, mikromuovista ja hankalasti kierrätettävistä materiaaleista. Puu ja luonnonmateriaalit ovat kestäviä, pestäviä ja usein myös korjattavissa, Petra painottaa.
Kodin olohuone on sekoitus uusia värisävyjä, taidetta, kuluneen tammiparketin tilalle tullutta valkoista lautalattiaa, viherkasveja ja Tuomaksen rakasta perittyä sohvakalustoa, joka on kulkenut pariskunnan matkassa kauan.
Hento Vaaleansininen on uuden värimaailman rauhoittava sävy. Tyynyt ovat Momonosta ja maalaus Frida-tyttären käsialaa.
Harmoniaa ja hyvinvointia
Koko perhe viihtyy peruskorjatussa kodissaan, jonka Petra on suunnitellut pieteetillä. Yksityiskohdat pariskunta on tarkkaan harkinnut yhdessä. Tilojen avaruuteen vaikuttavat kiintokalusteet, jotka on suunniteltu itse vuosien asumisen aikana kertyneellä kokemuksella asunnon mittasuhteisiin sopiviksi.
Vaalea sävymaailma, värien kokonaisharmonia ja tieto maalattujen pintojen hengittävistä ominaisuuksista luovat rauhoittavan tunnelman, jossa on hyvä levähtää.
– Suunnittelijana minulle on luontaista rakentaa kodin sisustus biofiiliseksi kokonaisuudeksi, jossa kodilla on vahva yhteys luontoon. Luonnonmateriaalein ja -elementein toteutettu sisustus tukee luovuutta ja hyvinvointia.
Kolmen istuttava sohva oli jäänyt pieneksi, joten tilalle tarvittiin hyvä ja monivuotinen. Kuusilinnasta löytyi Ilma-kulmasohva, joka on verhoiltu Lauritzonin Yedi 646 -kankaalla. Kattovalaisin on peräisin huutokaupasta ja terrakotan värinen tyyny Momonosta. Viherkasvi, musta Club-seinävalaisin ja Emmi Tavelan kookas teos täydentävät huoneen.
Yhteys luontoon
Biofilia tarkoittaa kirjaimellisesti rakkautta luontoa ja kaikkea elävää kohtaan.
– Minulle on ollut aina olennaista jäljitellä luonnosta tuttuja kokemuksia sisätiloissa jo kauan ennen kuin biofiliasta puhuttiin mitään sisustussuunnittelun yhteydessä. Olen aina kokenut tärkeäksi, että kotiin tulvii luonnonvaloa ja keho saa seurata vuorokauden rytmin vaihtumista myös sisätiloissa, Petra kertoo.
Luonnonvalo on myös edellytys vehreälle kodille, jossa kasvit lisäävät kodin happipitoisuutta ja puhdistavat ilmaa.
– Nyt kun kasvien puhdistavista ominaisuuksista alkaa olla tieteellistä tutkimusta, on ollut hauska huomata, että moni suosikkikasveistani, kuten fiikukset, traakkipuut ja anopinkielet, kuuluvat näihin tehokkaisiin ilmanpuhdistajiin, Petra kertoo.
Kumiviikuna, traakkipuu ja avaimet saivat pöydän tästä Petran kirpputorilöydöstä. Hän maalasi sen, kun koti alkoi olla muuttovalmis. Värinä on sama sävy kuin seinässä, Farrow & Ballin Inchyra Blue. Kuistin epäkäytännöllinen ja pienessä tilassa tiellä oleva ovi vaihdettiin liukuoveen. Tähän kaikki perheenjäsenet ovat olleet tyytyväisiä.
Tilaa ja omaa rauhaa
Nelihenkinen perhe asui peruskorjauksen ajan kaksiossa.
– Olimme toki kuin sardiinirasiassa, mutta nautimme läheisyydestä ja intensiivisestä yhdessäolosta. Osaamme arvostaa avaruutta ja omaa tilaa senkin kokemuksen rikastamina, Petra kertoo.
Varsinkin Frida-tytär nauttii oman huoneen tuomasta rauhasta. Tyttären huoneen sisustuksessa sananvalta on siirtynyt tyttärelle itselleen.
– Tein huoneeseen monia ehdotuksia, mutta asiakas oli vaativa. Lopputulokseen Frida on kuitenkin tyytyväinen, Petra kuvailee.
Fridan huoneen lempipaikka on Petran ehdottama riippukeinu, jollaisesta Petra itse lapsena haaveili.
Kasvaneet lapset nauttivat nyt omista huoneistaan ja siitä, että oven saa kiinni. Äitiä ilahduttaa, että huoneessa on nyt se mitä hän itse lapsena aina toivoi, riippukeinu, josta Frida-tytär kovasti pitää. Keinu on Parolan rottinkinen klassikko.
Kokopuuta ja pullataso
Perinteisen rintamamiestalon tilat ovat pieniä. Se on haastanut sekä toimivuutta että sisustusta.
– Tämän vuoksi valmiskalusteet eivät helposti istu kokonsa, tyylinsä ja materiaaliensa puolesta taloon. Siksi moni kaappi ja huonekalu onkin suunniteltu itse, Petra kertoo.
Puuseppä on toteuttanut huonekalut Petran piirustusten mukaan pariskunnan suosimasta kokopuusta.
Petran suunnittelemia huonekaluja onkin kodissa paljon: muun muassa olohuoneen iso kaapisto, joka kätkee sisäänsä television, kuistin säilytyskokonaisuus ja pesuhuoneen kalusteet.
Myös 50-luvun tyyliin rakennettu keittiö on itse suunniteltu ja puusepäntyönä toteutettu. Tuomas toivoi kaappien linjojen jatkuvan suoraviivaisina alhaalta ylös asti, ja näin tehtiin. Tuomaksen toivomus oli myös erityinen pullataso, joka avautuu tarvittaessa ja joka leipomisen jälkeen taittuu nätisti takaisin alakaapistojen päälle.
Keittiön taso on paksua vahattua betonia. Betoni on Petran ja Tuomaksen yhteinen lempimateriaali. He ovat valaneet itse betonitason ja altaan myös alakerran pesuhuoneeseen.
Rintamamiestaloissa keittiöt ovat usein pienehköjä. Keittiökaapit Petra ja Tuomas teettivät puusepällä luonnostensa mukaan kymmenen vuotta sitten. Sisustusarkkitehti Martta Suurpää avusti luonnospiirroksen ja mittasuhteiden kanssa. 50-luvun henkinen kaapisto on tehty kokopuusta ja vanerista. Tason taitava pariskunta on itse valanut rakentamaansa muottiin.
Kylpytilan ja saunan uudet lattialaatat ovat Pukkilan klassista kuusikulmaista laattaa. Kylpyhuonekalusteen teki puuseppä Petran piirustusten mukaan. Tason, jossa on upotettu allas, Petra ja Tuomas tekivät yhdessä Petran tekemän muotin mukaan kuten keittiössäkin. Materiaali on erikoisbetonivalua. Se on läpivärjätty ja siinä on vahaus pinnoitteena. Hana on Oraksen. Kylpytilan seinälaattana on kivipuristemosaiikkilaatta.
Ilo vanhasta talosta
Keväästä pitkälle syksyyn talossa eletään pihan puolen kuistin ja valloittavan puutarhan lumoissa: Lasten ystäviä tulee ja menee. Iltaa istutaan paikalle piipahtaneiden naapurien ja ystävien kanssa. Petra hoitaa onnellisena pihan runsasta puutarhaa.
Vanhat talot ovat omanlaisiaan, eikä tekeminen lopu koskaan. Sanotaan, että kun yhdestä kulmasta saa valmiiksi, on toisesta jo aloitettava. Vaikka korjattavaa on vielä kellarikerroksen tiloissa, perheen arki on toimivaa ja suuren ponnistuksen jälkeen heillä on taas aikaa ihan normaaliin arkeen.
– Se tuntuu erityisen ihanalta. Remontoinnin jälkeen on pitänyt oppia myös rauhoittumaan, Petra sanoo.
Kun Petra istahtaa sohvalle, katse kiertää kodissa. Mieli on kiitollinen ja tyytyväinen yhteisistä aikaansaannoksista.
Verner Pantonin vuonna 1960 suunnittelemat Panton-tuolit ruokapöytineen ovat selkeä ja kaunis yhdistelmä uuden seinävärin ja seinäteoksen kanssa. Monenlaisten tekstiilien ihailijana Petra innostui tekemään omaa seinätekstiiliä. Hän työsti sitä pikkuhiljaa, ilman kiirettä. Teos on nimeltään Voit mennä minne tahdot. Se kuvastaa tekijälleen symboliikkaa vapaudesta ja irti päästämisestä.
Frans lähdössä ulos. Petra ja Tuomas suunnittelivat kuistille kiintokalusteen, jota voisi nimittää suursyömäriksi. Siinä on lokerot niin kengille, sateenvarjoille kuin kypärille. Päätyseinällä on erikseen osio kierrätettäville paperille, kartongille ja lasille. Tässä peruskorjauksessa ulkoseinät paneloitiin uudelleen ja vanhat ikkunat kunnostettiin ja maalattiin.
Koti
Itä-Helsingissä
Rintamamiestalo, rakennettu
1949–50. Keskikerroksessa 65 m² +
62 m², josta osa matalaa viistettä + kellarikerroksessa sauna ja pesutilat, työhuone ja teknisiä tiloja. Pintaremontti 2008, keittiö 2015, kylpyhuone 2017, peruskorjaus 2020–22.
Asukkaat
Sisustus- ja puutarhasuunnittelija Petra Antila, puoliso Tuomas Suurpää, lapset Frida, 13, ja Frans, 10. Instagramissa
@seitsemastaivas.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ