Perhossaaaressa ranta on joka puolella. Omalta laiturilta pääsee talvella jäälle luistelemaan ja kesällä veneilemään ja sup-lautailemaan. Janitan ja Jarnon vuonna 2019 valmistuneessa talossa on kahdella sivulla pitkät terassit ja parvekkeet.

Vuoden asumisen jälkeen perheeseen liittyi englanninbuldoggin pentu. Danny on osoittautunut rennoksi kaveriksi ja seuramieheksi.

Per­hos­saa­ri – kuu­los­taa sa­tu­mai­sel­ta ja hie­man epä­to­del­li­sel­ta, ei­kö vain? Sen ni­mi­nen heh­taa­rin ko­koi­nen saa­ri si­jait­see Lah­den Ka­ris­ton kau­pun­gi­no­sas­sa, jär­ven ran­nal­la. Pie­ni Ko­ren­non­vir­ta erot­taa Per­hos­saa­ren man­te­rees­ta. Muu­ta­ma vuo­si sit­ten Per­hos­saa­ri oli täy­sin ra­ken­ta­mat­ta, ei­kä sin­ne joh­ta­nut edes sil­taa. Ruop­paa­mal­la syn­ty­nyt te­ko­saa­ri oli saa­nut pu­si­koi­tua rau­has­sa mon­ta vuot­ta. Vuon­na 2016 saa­tiin veis­tok­sel­li­nen puu­ri­moi­tet­tu sil­ta, ja ka­ris­to­lai­set Ja­ni­ta ja Jar­no al­koi­vat ran­ta­kä­ve­lyil­lään poh­tia, mikä on Per­hos­saa­ren koh­ta­lo.

He oli­vat it­se et­si­mäs­sä tont­tia uu­del­le ra­ken­nusp­ro­jek­til­leen, mut­ta nii­tä ei ol­lut lii­em­min tar­jol­la. Kun ra­ken­nu­sy­rit­tä­jä Jar­no ky­syi Per­hos­saa­ren ti­lan­net­ta kau­pun­gil­ta, hän oli mel­ko var­ma, et­tä alu­eel­la on jo ra­ken­ta­ja. Sen si­jaan hän sai kuul­la, et­tei tont­te­ja ole vie­lä va­rat­tu.

Uuteen kotiin tulee kutsuttua vieraita paljon useammin kuin edelliseen. Janitan ja Jarnon keittiössä kyläillään lähes joka viikonloppu.

Keittiönkalusteet valmisti lahtelainen Kuu-Kaluste. 120 cm leveitä aamiaiskaappeja on kaksi vierekkäin.

KIEH­TO­VA JA VAA­TI­VA SAA­RI

Yl­lät­tä­vä ti­lai­suus kieh­toi Jar­noa ja Ja­ni­taa, vaik­ka saa­reen ra­ken­ta­mi­sen tie­det­tiin vaa­ti­van paa­lu­tus­ta. Kaa­vas­sa oli kak­si­ker­rok­si­sia ri­vi­ta­lo­ja, mut­ta nii­den ra­ken­ta­mi­nen tu­li­si ta­val­lis­ta tyy­riim­mäk­si. Paik­ka oli kui­ten­kin ai­nut­laa­tui­nen, ja kun he oli­vat ra­ken­ta­mas­sa pit­kä­ai­kais­ta ko­tia myös it­sel­leen, he päät­ti­vät tart­tua ti­lai­suu­teen.

– Jar­no mei­na­si, et­tä jos­ko lai­tet­tai­siin saa­ren pää­hän oma koti eril­lis­ta­lo­na ja sit­ten pi­ha­pii­ri muis­ta ri­vi­ta­lois­ta, Ja­ni­ta ker­too.

Per­heen kak­si poi­kaa al­koi­vat ol­la kou­lui­äs­sä. Edel­li­nen koti, en­sim­mäi­nen it­sel­le ra­ken­net­tu, oli ol­lut val­mis­tu­es­saan hyvä, mut­ta nyt sen puut­teet oli­vat jo käy­neet il­mei­sik­si. Ja­ni­ta ja Jar­no tie­si­vät, mikä tu­li­si ole­maan toi­sin uu­des­sa ta­los­sa.

– Per­hos­saa­ren nä­ky­mien ta­kia pää­dyim­me sii­hen, et­tä olo­huo­ne ja keit­tiö ovat ylä­ker­ras­sa, jot­ta voi nau­tis­kel­la mai­se­mis­ta. Sii­tä läh­det­tiin sit­ten miet­ti­mään muu­ta huo­ne­jär­jes­tys­tä.

Kaa­van mu­kaan Per­hos­saa­ren ra­ken­nus­ten pi­tää ol­la puus­ta. Ja­ni­ta ja Jar­no suun­nit­te­li­vat si­sä­ti­lat pää­o­sin it­se, ja jul­ki­si­vun suun­ni­tel­mat vii­meis­te­li SAFA-ark­ki­teh­ti Ris­to Tu­lo­nen. Kau­pun­gil­la oli to­del­la tiu­kat vaa­ti­muk­set, ja kes­ti jon­kin ai­kaa saa­da suun­ni­tel­mat hy­väk­syt­tä­vään muo­toon.

Keittiön päädystä olohuoneen perälle on matkaa 15 metriä. Pitkään tilaan sopii pitkä ruokapöytä.

Karuselli-tuolin vieressä on Tori.fi:stä ostettu taso ja Habico-valaisin. Maalaus on Soile Yli-Mäyryn teos, josta on aikoinaan tuotteistettu esimerkiksi pussilakanoita – Jarnolla ja Janitalla on sellaiset lakanatkin kaapissaan.

VII­MEI­NEN RU­TIS­TUS

Kus­tan­nuk­sis­sa sääs­tääk­seen Jar­no ja Ja­ni­ta te­ki­vät pal­jon asen­nus- ja vii­meis­te­ly­töi­tä it­se.

– Olim­me työ­maal­la lä­hes joka päi­vä ra­ken­nus­ai­ka­na, Jar­no vie­lä il­tai­sin­kin. On­han täl­lai­nen ai­ka kova pro­jek­ti kah­del­le ih­mi­sel­le, Ja­ni­ta sum­maa.

Ra­ken­ta­mi­sen ai­ka­na tuli tek­ni­siä on­gel­mia ja vii­väs­tyk­siä, ja oma ko­ti­ta­lo oli jo myy­ty. Mi­ten las­ten kans­sa meni, mo­lem­mat oli­vat sil­loin vie­lä ai­ka pie­niä?

– Kyl­lä he sii­nä si­vus­sa me­ni­vät, iso­van­hem­mat var­maan aut­toi­vat. Näin sitä unoh­taa, Ja­ni­ta to­te­aa hu­vit­tu­nee­na.

Lo­pul­ta ta­voit­tee­na oli pääs­tä muut­ta­maan uu­teen ko­tiin jou­luk­si 2019. Sii­nä vai­hees­sa per­he oli asu­nut yk­si­ös­sä Lah­den kes­kus­tas­sa muu­ta­man kuu­kau­den. Kun uu­den keit­ti­ön asen­nus uh­ka­si vii­väs­tyä jou­lun-
alus­vii­kol­la, Ja­ni­ta ja Jar­no huh­ki­vat keit­ti­öa­sen­ta­jan apu­na aa­mu­kol­meen as­ti. Jou­lua ei vie­tet­täi­si yk­si­ös­sä!

– Muis­tan sen aa­mun, kun tuos­ta en­si ker­taa he­rä­sin. Olin niin on­nel­li­nen, et­tä pää­sim­me vii­mein muut­ta­maan. Pal­jon oli vie­lä kes­ken ja pro­jek­ti oli ol­lut ras­kas, mut­ta saim­me jou­lun uu­des­sa ko­dis­sa, Ja­ni­ta ker­too.

AVOI­MUUT­TA JA JÄR­JES­TYS­TÄ

Edel­li­sen ta­lon puut­tei­ta poh­dit­tu­aan Jar­no ja Ja­ni­ta tie­si­vät, et­tä uu­teen ta­loon oli saa­ta­va isom­pi avoin keit­tiö-olo­huo­ne ja pal­jon säi­ly­tys­ti­laa. He oli­vat myös huo­man­neet, kuin­ka han­ka­laa on, jos vaa­te­huo­ne ja ko­din­hoi­to­huo­ne ovat eri ker­rok­sis­sa. Pyyk­kien kans­sa piti ra­va­ta ylös ja alas.

Täl­lä ker­taa vaa­te­huo­ne piir­ret­tiin ko­din­hoi­to­huo­neen yh­tey­teen. Pu­ku­huo­neen penk­kien al­le tuli säi­ly­tys­laa­ti­kot ja ison por­tai­kon al­le liu­ku­ovel­la ero­tet­tu säi­ly­tys­ti­la poi­kien lät­kä­va­rus­teil­le.

– Rat­kai­sim­me kaik­ki on­gel­mat, jot­ka van­has­sa ko­dis­sa är­syt­ti­vät. Sii­nä me kyl­lä on­nis­tuim­me. Ta­va­roil­le on nyt jär­ke­vät pai­kat, Ja­ni­ta sa­noo.

Portaikon nikkaroi hollolalainen Rei-kaluste, joka tekee paljon myös hotellisisustuksia. Eteiskaapiston teki mittojen mukaan Kuu-Kaluste. Lattiassa on sama laatta kuin kylpytiloissa.

IDEA 1960-LU­VUL­TA

Uu­si koti on muu­ten­kin hy­vin eri­lai­nen kuin ai­kai­sem­pi. Si­sä­ti­lo­jen huo­mi­o­ta he­rät­tä­vin piir­re on Ja­ni­tan suun­nit­te­le­ma, ri­moi­tuk­sel­la ero­tet­tu tam­mi­por­taik­ko. Se tuo mie­leen 1960-lu­vun oma­ko­ti­ta­lo­jen por­tai­kot. Ide­a­vai­hees­sa se ar­ve­lut­ti Jar­noa.

– Piir­sin por­tai­kon Jar­nol­le vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, ei­kä hän mei­nan­nut saa­da kiin­ni ide­as­ta, täs­tä ri­moi­tuk­ses­ta. On­nek­si puu­sep­pä ym­mär­si, mitä tar­koi­tin, Ja­ni­ta muis­te­lee.

Sen jäl­keen ri­ma­ti­lan­ja­ka­jia ja ri­moi­tuk­sia muu­ten­kin on tul­lut vas­taan enem­män, myös vii­me vuo­den asun­to­mes­su­koh­teis­sa. Tä­män por­tai­kon esi­as­teen Ja­ni­ta muis­taa lap­suu­den­ko­dis­taan. Hän on ai­na pi­tä­nyt 1960- ja 70-lu­vun ta­lois­ta.

Emilin huoneessa huomaa, että hän pitää valtavasti jääkarhuista. Loimukoivukaappi on Tori.fi:stä. Mustat lamelliverhot pimentävät ikkunat tarvittaessa.

TIIK­KIÄ JA MAR­MO­RIA

Myös 50–70-lu­ku­jen muo­toi­lu ve­to­aa Ja­ni­taan. Hän pi­tää läm­pi­mäs­tä tii­kis­tä, mus­tas­ta, mar­mo­ris­ta ja pyö­ris­te­tyis­tä muo­dois­ta. Näi­den ai­ka­kau­sien ka­lus­tei­ta oli ker­ty­nyt jo ai­em­paan ko­tiin, ja uu­teen ta­loon nii­tä han­kit­tiin vie­lä li­sää. Ja­ni­ta ei edes muis­ta, mil­loin hän on vii­mek­si käy­nyt uu­sien ta­va­roi­den si­sus­tus­liik­kees­sä.

– Kyl­lä si­sus­tus vie­lä elää, olen ku­vauk­sen jäl­keen­kin maa­lan­nut sei­niä ter­ra­ko­tan vä­ri­sik­si, ja olo­huo­nee­seen on tul­lut Ar­ti­sok­ka-va­lai­sin. Os­tan van­haa ta­va­raa hal­val­la, ja jos en kek­si­kään sil­le käyt­töä, sen saa ai­na myy­tyä eteen­päin.

Ins­tag­ra­mis­sa hän seu­raa mo­nia vin­ta­ge- ja ret­ro­tyy­li­siä ti­le­jä, ja vai­kut­taa sil­tä, et­tä 70-lu­vun ta­lo­jen buu­mi on to­del­li­suut­ta.

Värikäs pöytäryhmä alakerran aulassa on alusta loppuun vintagea.

KA­RU­SEL­LIT PYÖ­RI­MÄÄN

Sekä ylä- et­tä ala­ker­ras­sa tu­lee vas­taan Yr­jö Kuk­ka­pu­ron Ka­ru­sel­li-le­po­tuo­le­ja eri vuo­si­kym­me­nil­tä. Syy on se, et­tä Jar­no on in­nos­tu­nut suo­ras­taan ke­räi­le­mään nii­tä. En­sim­mäi­sen, al­ku­pe­räi­sen Hai­min val­mis­ta­man Ka­ru­sel­lin he huu­si­vat ruot­sa­lai­ses­ta huu­to­kau­pas­ta. Sen jäl­keen Tori.fi:stä löy­tyi kak­si pu­nais­ta noin 80-lu­kuis­ta Ka­ru­sel­lia. Jar­no on ke­rän­nyt myös esi­mer­kik­si Oi­va Toi­kan la­si­kuu­ti­oi­ta.

– Nii­tä ker­tyi yh­täk­kiä mon­ta kym­men­tä, kun Jar­nol­la oli met­säs­ty­sin­to pääl­lä. Ovat­han ne hie­no­ja, olen ihan mie­lis­sä­ni, Ja­ni­ta sa­noo.

It­se hän ke­rää vin­ta­ge­vaat­tei­ta – ja mö­kil­le van­ho­ja Ara­bi­an kup­pe­ja.

– Pik­ku­rui­ses­sa mö­kis­säm­me on var­mas­ti 80 kah­vi­kup­pia: ret­ro­ja, vä­rik­käi­tä pu­hal­lus­kup­pi­tyyp­pi­siä ja Po­mo­naa.

Ja­ni­taa se hu­vit­taa, kos­ka mök­kiin mah­tuu kor­kein­taan nel­jä kah­vit­te­li­jaa ker­ral­la.

RUO­KA­PÖY­TÄ NOS­TU­RIN NO­KAS­SA

Ylä­ker­ran pit­kän ik­ku­na­sei­nän vie­res­sä on kah­den­tois­ta hen­gen ruo­ka­pöy­tä, jol­la on pi­tuut­ta 3,6 met­riä. Sen teki sama puu­sep­pä, joka ra­ken­si por­tai­kon.

– Mi­nus­ta on ki­vaa, et­tä kaik­ki mah­tu­vat sa­maan pöy­tään, kun tu­lee ih­mi­siä syö­mään.

Ja­ni­ta saat­taa kut­sua vie­rai­ta esi­mer­kik­si aa­mi­ai­sel­le ko­mei­den jär­vi­mai­se­mien ää­reen.

Iso tila vaa­tii pit­kän pöy­dän. Sen si­sään tuo­mi­seen tar­vit­tiin nos­tu­ri, joka his­sa­si pöy­dän ta­lon har­jan yli ran­nan puo­lei­sel­le par­vek­keel­le ja si­sään ruo­kai­lu­ti­laan seit­se­män­met­ris­ten liu­ku­ovien kaut­ta.

– Ajat­te­lem­me et­tä pöy­tä kuu­luu ta­loon. Jos jos­kus muu­tam­me pois, niin toi­vot­ta­vas­ti seu­raa­vat asuk­kaat ha­lu­a­vat myös pöy­dän.

Ylä­ker­ran keit­tiö-olo­huo­ne-jat­ku­mos­ta on tul­lut ko­din sy­dän.

– Oli ihan oi­kea rat­kai­su si­joit­taa keit­tiö ja ruo­kai­lu ylä­ker­taan, vaik­ka jou­tuu­kin nou­se­maan por­taat kaup­pa­kas­sien kans­sa. Mai­se­ma on niin hie­no, Ja­ni­ta sa­noo.

Yllättävä tyylinvaihdos makuuhuoneessa liittyy Janitan harrastukseen. Hän kerää vintagevaatteita, varsinkin juhlaleninkejä ja kenkiä, ja sisustus on tyylin mukainen. Kalusteet on saatu Jarnon äidiltä. Kirpputorilta löytyneen kellon hintalapussa luki ”ruma kello 5 e”. Myös shakkilauta on kirppislöytö.

AI­KAA LE­VOL­LE JA IT­SEL­LE

Ta­lon val­mis­tu­mi­sen jäl­keen mo­lem­mat huo­ma­si­vat ole­van­sa ra­sit­tu­nei­ta. Ja­ni­ta ker­too ot­ta­neen­sa ai­ka kau­an rau­hal­li­ses­ti pa­lau­tu­ak­seen. Uu­des­sa ko­dis­sa ar­ki al­koi­kin su­jua hy­vin. Huo­mat­tiin, et­tä teh­dyt rat­kai­sut toi­mi­vat. Myös asuin­alue on osoit­tau­tu­nut rau­hal­li­sek­si ja per­heel­le so­pi­vak­si. Asuk­kaat kat­so­vat kaik­kien las­ten pe­rään, ja van­hem­mil­le on vä­hi­tel­len al­ka­nut jää­dä enem­män omaa ai­kaa, kun po­jat ovat vart­tu­neet kou­lui­kään.

– Asum­me kyl­lä täs­sä niin kau­an kuin po­jat asu­vat vie­lä ko­to­na, Ja­ni­ta sa­noo.

Kullanvärinen allashana oli ensimmäinen hankinta, se oli olemassa vuosia ennen taloa. Hanan ympärille alkoi hahmottua kylpyhuoneen tyyli. Svedbergsin allaskaappi ja peili ovat Habitare-messukalusteita. Suihku on Hansgrohen.

SIE­LUK­KAAM­PI SI­SUS­TUS

Ison ra­ken­nusp­ro­jek­tin ku­lu­es­sa Ja­ni­ta on op­pi­nut pal­jon ja saa­nut roh­keut­ta luot­taa omiin va­lin­toi­hin­sa.

– Edel­li­nen ko­tim­me oli si­sus­tet­tu sil­lä aja­tuk­sel­la, et­tä se oli­si help­po myy­dä, et­tä ma­te­ri­aa­li­va­lin­nat ei­vät är­sy­tä ke­tään. Tätä ko­tia teim­me it­sel­lem­me. Em­me miet­ti­neet, et­tä vi­haa­ko joku ri­moi­tus­ta tai kul­lan­vä­ris­tä ha­naa ja suih­kua.

Ja­ni­ta ei ol­lut edel­lis­tä ta­loa ra­ken­net­ta­es­sa in­nos­tu­nut ko­din lait­ta­mi­ses­ta. Hän ha­lu­si vain pääs­tä no­pe­as­ti oman ka­ton al­le, ja sa­noi Jar­nol­le, et­tä tee sinä pää­tök­set ja ma­te­ri­aa­li­va­lin­nat. Nyt suh­tau­tu­mi­nen on muut­tu­nut.

– Ny­kyi­sin kaik­ki ra­ken­nus­liik­keen si­sus­tu­sa­si­at me­ne­vät mi­nun pöy­tä­ni kaut­ta. Vä­rit ja muo­dot kiin­nos­ta­vat niin pal­jon, Ja­ni­ta ker­too.

Ja­ni­ta on oi­val­ta­nut, et­tä sie­luk­kaat va­lin­nat voi­vat ol­la hy­viä. Ei ko­tia tar­vit­se teh­dä va­ro­vai­ses­ti.

– Jar­no­kin tyk­kää kai­kes­ta, mitä olen tääl­lä teh­nyt. Nyt si­sus­tuk­sen suun­nit­te­lu on tul­lut isom­mak­si osak­si työ­tä­ni.

Seu­raa­vaan koh­tee­seen Ja­ni­tal­la ja Jar­nol­la on­kin jo kat­sot­tu­na muun mu­as­sa mus­tia ha­no­ja ja ku­pa­rin­vä­riä.

Janita piirsi kuutiomaisen saunan ja timpuri valmisti sen tuijasta. Saunassa on hetivalmis kiuas, jolle on käyttöä joka päivä. Kylpytilan pinnat on laatoitettu 60 x 60 -senttisellä marmorikuvioisella keramiikkalaatalla. Katto on Kärävän valeurapaneelia.