Mikä: Pie­ni mut­ta suu­rel­ta vai­kut­ta­va puu­tar­ha­kei­das, 779 m². Mis­sä: Loh­jal­la, kas­vu­vyö­hyk­keel­lä 1B. Puu­tar­haa hoi­taa: Puu­tar­hu­ri Sir­pa Leh­ti­nen per­heen­sä kera.

Autotallin takana on puutarhurin työpiste. Sieltä avautuu viettelevän vehreä näkymä talolle. Huonemainen tunnelma syntyy kerroksellisella vehreydellä.

Huo­li­tel­tu, mo­ni­la­ji­nen ja ker­rok­sel­li­nen is­tu­tu­sa­lue tien reu­nal­la he­rät­tää loh­ja­lai­sel­la oma­ko­ti­ta­lo­a­lu­eel­la huo­mi­o­ta. Ki­vi­muu­rin pääl­lä le­vit­täy­ty­vät kui­vuut­ta kes­tä­vät mak­sa­ruo­hot ja kur­jen­pol­vet, nii­den pääl­lä nä­ky­mää veh­reyt­tä­vät eri­lai­set ka­ta­jat ja vuo­ri­män­nyt. Kor­keut­ta tien vie­rus­tan is­tu­tuk­seen tuo­vat mon­go­li­an­vaah­te­ran mo­ni­haa­rai­set run­got, joi­den yl­lä lat­vus tuo var­joa ja suo­jaa. Hoi­det­tu nur­mi­kais­ta­le luo vii­meis­tel­lyn vai­ku­tel­man.

Valkoinen varjolilja kurkistelee istutuksista kohti korkeuksia.

– Ha­lu­sin tien vie­rus­tal­le ja tont­tia ra­jaa­maan yk­si­la­ji­sen pen­sa­sai­dan si­jaan run­saan is­tu­tu­sa­lu­een. Iki­vih­re­ät ha­vut tuo­vat tal­vel­la­kin suo­jaa ja veh­reyt­tä, ker­too puu­tar­han omis­ta­ja, puu­tar­hu­ri ja mai­se­ma­suun­nit­te­li­jak­si pian val­mis­tu­va Sir­pa Leh­ti­nen.

Tien reu­nan ki­vi­muu­ri vaa­ti hi­keä ja ai­kaa. Muu­ta­man vuo­den ajan Sir­pa ke­rä­si tien­pen­koil­ta so­pi­via ki­viä. Kun oma sel­kä al­koi temp­puil­la, avus­ti mies ki­vi­muu­rin ra­ken­ta­mi­ses­sa ja ki­vien kan­ta­mi­ses­sa. Mies som­mit­te­li ja Sir­pa neu­voi.

Sirpan puutarhatyöpiste sijaitsee tontin nurkkauksessa, autotallin päädyssä suuren köynnöshortensian suojissa.

– Ti­la­sin kai­vu­rin pois­ta­maan nur­mi­kon, os­tin kas­ve­ja ja som­mit­te­lin nii­tä mie­lei­seen jär­jes­tyk­seen.

Kun Leh­ti­set os­ti­vat ta­lon 19 vuot­ta sit­ten, oli ym­pä­ril­lä vain kui­vaa nur­mea ei­kä yh­tään puu­ta.

Koh­ti kei­das­ta

Puu­tar­haa on luo­tu pala pa­lal­ta elä­män­ti­lan­tei­den muut­tu­es­sa. En­sim­mäi­se­nä ke­sä­nä pi­hal­le ra­ken­net­tiin per­go­la, joka toi­mii ke­säi­se­nä oles­ke­lu- ja ruo­kai­lu­ti­la­na.

Pi­haa luo­tiin aluk­si las­ten eh­doil­la. Paik­kan­sa sai­vat niin tram­po­lii­ni, leik­ki­mök­ki, hiek­ka­laa­tik­ko kuin kei­nut­kin. Lap­set sai­vat syö­dä mar­jo­ja useis­ta mar­ja­pen­sais­ta.

Saksankurjenmiekan kukat vaikuttavat lähietäisyydeltä suorastaan eksoottisilta.

– Odot­te­lin vain, kos­ka saan kas­vit ja mi­nun pa­ra­tii­si­ni nii­den pai­kal­le, nau­raa Sir­pa.

Las­ten kas­va­es­sa ja leik­kien muut­tu­es­sa sai Sir­pa val­loit­taa ti­laa pala pa­lal­ta kuk­ka­pen­keil­leen ja is­tu­tu­sa­lu­eil­leen. Nur­mik­ko pie­ne­ni ja Sir­pa is­tut­ti pi­hal­le pui­ta tun­nel­maa ja kor­keut­ta tuo­maan.

Värivaihtelua syntyy myös värikäslehtisillä kasveilla, kuten kääpiöhappomarjoilla, haltiankukilla ja purppuraheisiangervolla.

– Ta­sai­sel­la maal­la syn­tyy vaih­te­lua ja tun­nel­maa puil­la. Puut tuo­vat suo­jaa, luon­net­ta ja toi­mi­vat myös ti­lan­ja­ka­ji­na. Ne kas­va­vat suh­teel­li­sen hi­taas­ti, jo­ten is­tu­tus kan­nat­taa teh­dä uu­teen pi­haan pi­kim­mi­ten, jot­ta nii­den luo­mas­ta tun­nel­mas­ta pää­see myös naut­ti­maan.

Laventelit kukittavat sisäänkäyntiä. Vanha kukkahylly löytyi Kierrätys-keskuksesta. Se jatkaa elämäänsä pihamaalla.

Puu­tar­han ker­rok­sel­li­sis­sa is­tu­tu­sa­lu­eis­sa kas­vaa sa­to­ja eri kas­vi­la­je­ja ja la­jik­kei­ta. Sir­pa ei ke­räi­le mi­tään tiet­tyä, vaan hank­kii puu­tar­haan­sa mie­lei­siä tai­mia ko­kei­luun. Am­mat­ti­lai­nen tun­nus­taa, et­tä tai­mi­lap­pu­jen suo­si­tuk­set ei­vät ai­na pidä paik­kaan­sa, sik­si ko­kei­lu­ja on kiva teh­dä omal­la­kin pi­hal­la.

Vie­lä pa­la­nen nur­mea

Puu­tar­ha elää jat­ku­vas­ti. Siir­tou­rak­kaa ei tääl­lä pe­lä­tä, vaik­ka kas­vit oli­si­vat kook­kai­ta­kin. Sir­pa kai­voi vuo­si sit­ten yh­des­sä koh­das­sa lii­an kook­kaik­si kas­va­neet mon­go­li­a­vaah­te­rat pois. Rus­ka­mai­set leh­det omaa­va kei­jun­kuk­ka vai­kut­ti vih­re­ä­nä ai­ka­na myös lii­an vä­rik­kääl­tä ja sai hää­dön.

Erilaiset materiaalit yhdistyvät kauniisti. Puuterassin reuna aaltoilee liuskekivien mukaan. Liuskekivien väleihin saa sammal asettua.

– Puu­tar­han pi­tää miel­lyt­tää omis­ta­jia, ei ul­ko­puo­li­sia. Puu­tar­ha on par­haim­mil­laan voi­ma­va­ra ja hy­vän olon tuo­ja. Mik­si pi­täi­si kat­sel­la kas­ve­ja, jot­ka ei­vät miel­ly­tä, Sir­pa ky­syy.

Ta­sai­nen sa­vi­maa on saa­nut kor­keu­se­ro­ja. Per­go­lan vie­reen ra­ken­net­tiin ja to­teu­tet­tiin al­las­ku­min avul­la ve­si­al­las. Kai­ve­tut maa­mas­sat muo­vat­tiin pie­nek­si kuk­ku­lak­si, jon­ka yk­si­tyis­koh­dak­si pää­tyi­vät van­hat 1960-lu­vun ta­lon por­ras­kai­teet. Kai­de muo­dos­taa kuk­ku­lan ylit­se sil­lan. Sir­pa on to­teut­ta­nut myös is­tu­tu­sa­lu­eet pie­ni­nä kum­pa­rei­na nur­mi­kon pääl­le.

Erilaiset lehdet, kukat ja lehtivärit tuovat istutuksissa vaihtelua.

– Olen le­vit­tä­nyt poh­jal­le sa­no­ma­leh­teä tu­kah­dut­ta­maan nur­mi­kon kas­vua ja sit­ten kär­rän­nyt mul­taa pääl­le. Kyl­lä nur­mi ai­ka­naan al­le maa­tuu, Sir­pa vink­kaa.

Nur­mik­koa on jäl­jel­lä noin 40 m². Haa­veis­sa siin­tää pik­ku­ha­vu­jen alue ja kuu­si­kul­mai­nen la­si­kas­vi­huo­ne.

Ide­a­rik­kaut­ta

Sir­pa on tai­ta­va som­mit­te­le­maan eri kas­veis­ta ko­ko­nai­suuk­sia. Puu­tar­has­sa kuk­ki­vat vain val­koi­set, vaa­le­an­pu­nai­set, li­lat ja si­ni­set ku­kat. Har­mo­ni­nen vä­ri­pa­let­ti miel­lyt­tää sil­mää. Kuk­ka­vä­rien li­säk­si Sir­pa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta kas­vien leh­ti­vä­rei­hin ja on va­lin­nut vih­re­än rin­nal­le myös tum­ma- ja ho­pe­a­leh­ti­siä kas­ve­ja.

Ikivihreät kasvit luovat ryhtiä ja vihreää taustaa kukille, kuten marjakuusi varjoliljoille. Etualalla sinikuunliljaa ja valkoinen särkynytsydän.

– Eri­lai­set leh­ti­vä­rit tuo­vat vaih­te­lua is­tu­tu­sa­lu­eis­sa yh­tä lail­la kuin ku­kat­kin. Myös eri­lai­set leh­ti­muo­dot li­sää­vät is­tu­tuk­sis­sa mie­len­kiin­toa.

Sir­pa on ide­oi­nut puu­tar­haan­sa mo­nen­lai­sia alu­ei­ta ja ti­lo­ja. Ak­tii­vi­sel­le puu­tar­ha-am­mat­ti­lai­sel­le on oma työs­ken­te­ly­ti­la, ja per­go­lan te­ras­sil­la on lep­poi­siin päi­vän­pais­tat­te­lu­het­kiin au­rin­ko­tuo­lit ja le­po­paik­ka.

Kivet ja kasvillisuus maisemoivat allasta.

– Puu­tar­han ajat­te­lu ko­din ta­paan huo­nei­siin ja­et­tu­na ti­la­na ja toi­min­toi­na hel­pot­taa ta­sai­sen pi­ha­maan hah­mot­te­lua.

Puu­tar­han sei­ni­nä toi­mi­vat ai­dat, puut ja pen­saat, mat­to­na ma­ta­lat maan­pei­te­pe­ren­nat, ki­vet, sam­mal ja nur­mik­ko.

– Lius­ke­ki­vi­pol­kua olem­me teh­neet pie­nis­sä eris­sä, kos­ka ki­vet ovat kal­lii­ta. Luon­non­ki­ven tun­nel­ma on kui­ten­kin niin hie­no, et­tä em­me ole ha­lun­neet teh­dä komp­ro­mis­sia.

Kompostilla on oma katos puutarhurin työpisteellä.

Sir­pa on si­sus­ta­nut puu­tar­haa myös luon­nos­ta löy­ty­nein aar­tein ja kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lein. Tyy­li on sel­key­ty­nyt ai­em­mas­ta. Van­hois­ta esi­neis­tä voi syn­tyä puu­tar­haan kau­nis yk­si­tyis­koh­ta, mut­ta run­sas kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lien käyt­tö ei vält­tä­mät­tä sovi kaik­kiin puu­tar­hoi­hin.

Kottikärryjen ruosteinen tunnelma jatkuu istutuksen ruosteen sävyissä, jossa kasvaa mm. kuningasbegoniaa, murattia, tarhatähtisilmää, harsotyräkkiä, arabiansulkahirssiä ja hurmehappomarja.

Pie­ni mus­ta pil­vi pil­kot­taa

Puu­tar­hu­rin pa­ra­tii­sis­sa­kaan ei ai­na ole vain on­nen­het­kiä. Sir­pan puu­tar­has­sa her­kut­te­lee jouk­ko leh­to­ko­ti­loi­ta, joi­ta hän ke­rää sään­nöl­li­ses­ti pois.

– Rus­ke­at leh­to­ko­ti­lot voi­vat koi­tua maan­vai­vak­si, jo­ten nii­den tor­jun­taan kan­nat­taa oi­ke­as­ti ryh­tyä. Yk­si ko­ti­lo voi teh­dä ke­sän ai­ka­na 400 mu­naa, jois­ta kas­vaa sit­ten li­sää kas­ve­ja syö­viä tu­ho­lai­sia. Ke­rään ko­ti­lot purk­kiin ja kaa­dan pääl­le etik­kaa. Käy­tän myös Fer­ro­mo­lia, joka si­säl­tää vai­kut­ta­va­na ai­nee­na luon­non rau­ta­fos­faat­tia.

Pionin nuput lupailevat muhkeaa kukintaa. Jotta pioniryhmän ilme pysyy siistinä, leikkaa Sirpa lakastuvat kukat hyvissä ajoin pois, jotta ne eivät varista terälehtiään kukkapenkkiin.

Vaik­ka puu­tar­has­sa ei ole nä­ky­vis­sä rik­ka­kas­vin rik­ka­kas­via, va­kuut­taa Sir­pa nii­den val­loit­ta­van puu­tar­han lai­ta­mia. Vuo­hen­put­ki­kas­vus­ton hän tak­laa ta­sai­sin vä­li­a­join. Kit­ke­mi­sen Sir­pa sa­noo­kin ole­van rik­ka­kas­vien tor­jun­nas­sa pa­ras ja te­hok­kain tor­jun­ta­kei­no.

Valkoinen morsiusleinikki on kuin istutuksen siro pitsi.

– Mo­net puu­tar­ha­kas­vit­kin voi­vat pää­tyä rik­ka­kas­vin osaan. Vuo­hen­kel­loa kit­ken omas­ta puu­tar­has­ta edel­leen, sil­lä se le­vi­ää val­lat­to­mas­ti. Vä­ri­mint­tua ra­joi­tan kit­ke­mäl­lä. Si­ni­pal­lo-oh­da­ke sie­men­tää lii­ak­si, jo­ten leik­kaan sen ku­kin­not pois en­nen kuin sie­me­net kyp­sy­vät ja va­ri­se­vat maa­han. Vuo­ren­kil­pi pi­tää puo­les­taan hy­vin no­pe­as­ti le­vi­ä­vää vii­ru­hel­piä ai­sois­sa. ◽