KYL­VÄ­MÄÄN!

Maa­lis­kuus­sa on ai­ka kyl­vää esi­mer­kik­si pi­naat­tia, pur­joa, sel­le­rei­tä ja mo­nia yrt­te­jä. Kuk­kien ys­tä­vät voi­vat al­kaa kyl­vää kos­mos­kuk­kaa, sa­met­ti­ruu­su­ja tai vaik­ka­pa op­pi­nei­den­kuk­kaa eli tsin­ni­aa. Kat­so ai­na sie­men­pus­sis­ta la­ji­koh­tai­set kyl­vö­oh­jeet.

Li­sä­tie­toa ja hy­vät ku­vi­te­tut kyl­vö­oh­jeet: hy­o­ty­kas­viyh­dis­tys.fi.

NÄIN TULP­PAA­NI­KIMP­PU ILAH­DUT­TAA PIT­KÄÄN

Kun os­tat kim­pun tulp­paa­ne­ja, an­na nii­den seis­tä kää­re­pa­pe­rei­neen kyl­mäs­sä ve­des­sä muu­ta­ma tun­ti en­nen kun ase­tat ne mal­jak­koon. Kaa­da vain vä­hän vet­tä mal­jak­koon ja vaih­da vesi mie­lel­lään päi­vit­täin. Lai­ta tulp­paa­nit kyl­mään yön ajak­si. Sil­loin ne kes­tä­vät pal­jon pi­dem­pään.

LAI­TA YRT­TE­JÄ IK­KU­NA­LAU­DAL­LE

Tal­vel­la kun kas­vi­maa on lu­men al­la, voit kas­vat­taa mais­tu­via yrt­te­jä va­loi­sal­la ik­ku­na­lau­dal­la. Kun is­tu­tat kau­pan tuo­reet ruuk­ku­yr­tit isom­paan ruuk­kuun, ne in­nos­tu­vat kas­va­maan.

OK­SAT TUO­VAT KE­VÄÄN KO­TIIN

Mo­net ke­vääl­lä si­sään tuo­dut ok­sat avaa­vat sil­mun­sa mal­ja­kos­sa. Poi­mi muu­ta­ma tuo­re koi­vu­nok­sa tulp­paa­ni­kim­pun jouk­koon, ja saat iloi­ta so­mis­ta hii­ren­kor­vis­ta tuo­ta pi­kaa. Sa­mal­la kun leik­kaat he­del­mä­pui­ta, ota mal­jak­koon kuk­ka­nup­pui­sia ok­sia. Va­lit­se pa­rin sen­tin pak­sui­sia tai ohu­em­pia,

kau­niin muo­toi­sia ok­sia. Leik­kaa ok­sat mie­lui­ten suo­ja­sääl­lä, jot­ta läm­pö­ti­la­e­ro ei ole hui­kea si­sään tuo­ta­es­sa. Leik­kaa ok­siin uu­det imu­pin­nat mie­lui­ten ve­den al­la, jot­tei il­ma pää­se leik­kaus­pin­noil­le. Se­koi­ta mal­jak­koon kuu­maa vet­tä ja leik­ko­kuk­ka­ra­vin­net­ta. Ok­sien vesi on hyvä vaih­taa vii­kot­tain.

TEE IDÄ­TYS­KO­KEI­LU

Tar­kis­ta van­ho­jen sie­men­ten itä­vyys, jot­tei kyl­vön jäl­keen tule ikä­viä yl­lä­tyk­siä. Ota 10 sie­men­tä jo­kai­ses­ta sie­men­pus­sis­ta ja lai­ta ne mä­räl­le ta­lous­pa­pe­ril­le tai pum­pu­lil­le lau­ta­sel­le. Pei­tä muo­vi­kel­mul­la ja lai­ta lau­ta­nen va­loi­saan paik­kaan huo­neen­läm­pöön. Kun sie­me­net al­ka­vat itää, näet itä­misp­ro­sen­tin. Jos puo­let itää, sie­me­niä tar­vi­taan kak­sin­ker­tai­nen mää­rä nor­maa­liin ver­rat­tu­na.

KAS­VA­TA OMA CHI­LI­SI

Pap­ri­koil­la, chi­leil­lä ja mu­na­koi­soil­la on pit­kä kas­vu­ai­ka, jo­ten ne kan­nat­taa kyl­vää vii­meis­tään nyt. Kas­va­tus on help­poa, ja var­sin­kin chi­leis­tä tu­lee hyvä sato ik­ku­na­lau­dal­la. Kyl­vä sie­me­net idä­tyk­seen so­pi­vaan mul­taan, mie­lel­lään mi­ni­kas­vi­huo­nee­seen tai vas­taa­vaan, riit­tä­vän läm­pi­mään (22–25 C) ja mah­dol­li­sim­man au­rin­koi­seen paik­kaan. Varo, et­tei idä­ty­sas­tia ole lii­an kos­tea, pois­ta esi­mer­kik­si kan­si ko­ko­naan, kun sie­me­net ovat itä­neet. Sit­ten kun tai­mis­sa on vä­hin­tään kak­si pien­tä leh­teä, is­tu­ta ku­kin omaan as­ti­aan­sa, jot­ta juu­ret saa­vat le­vi­tä rau­has­sa.

PESE RUU­KUT JA IDÄ­TY­SAS­TI­AT

En­nen kuin alat idät­tää sie­me­niä tai ot­taa pis­tok­kai­ta, pese käy­te­tyt ruu­kut ja idä­ty­sas­ti­at saip­pu­a­ve­del­lä, kos­ka niis­sä saat­taa ol­la sie­ni-iti­öi­tä, jot­ka voi­vat va­hin­goit­taa pie­niä pis­tok­kai­ta ja herk­kiä tai­mia. Sie­net viih­ty­vät kos­te­as­sa maas­sa ja voi­vat no­pe­as­ti tap­paa kaik­ki kas­vit.

KAS­VA­TA OMAT AU­RIN­GON­HA­TUT

Kyl­vä mo­ni­vuo­tis­ta au­rin­gon­hat­tua me­hi­läis­ten ja per­hos­ten ilok­si. Ne naut­ti­vat kuk­kien met­tä. Sie­me­net itä­vät hel­pos­ti, jos se­koi­tat ne kos­te­aan hiek­kaan, lai­tat se­ok­sen muo­vi­pus­siin ja an­nat sen ol­la jää­kaa­pis­sa n. 3 viik­koa. Le­vi­tä hiek­ka kyl­vö­mul­taan kyl­vö­laa­tik­koon, kas­te­le ja hoi­da ku­ten muu­ten­kin esi­kas­va­tet­ta­es­sa. Puu­tar­haan is­tu­te­tut tai­met kuk­ki­vat seu­raa­va­na vuon­na.

VAIH­DA MUL­LAT

Kat­so­pas vi­her­kas­ve­ja­si! Maa­lis­kuus­sa ne rep­pa­nat ovat sää­lit­tä­vim­mil­lään. Leh­tiä on kuol­lut ja va­ris­sut tal­ven mit­taan, ja elos­sa ole­vat­kin näyt­tä­vät jok­seen­kin nuu­tu­neil­ta. Vie en­si­a­pu­na kaik­ki kas­vi­si vir­kis­tä­vään suih­kuun. Ota sit­ten sak­set kä­teen ja leik­kaa ar­mot­ta huo­not leh­det pois. Puu­var­ti­sia kas­ve­ja ku­ten li­mo­vii­ku­naa tai kii­nan­ruu­sua kan­nat­taa lei­ka­ta ihan rons­kis­ti muo­toil­len.

Uut­ta ruuk­kua tar­vit­se­vat kas­vit on hyvä vaih­taa tuo­ree­seen, hy­vä­laa­tui­seen mul­taan ja muu­ta­maa sent­tiä suu­rem­paan ruuk­kuun. Uu­del­leen is­tu­te­tut kas­vit al­ka­vat heti pi­ris­tyä tal­ven jäl­jil­tä ja teh­dä uu­sia vah­vo­ja ver­so­ja. Kaik­kia kas­ve­ja ei suin­kaan tar­vit­se joka vuo­si is­tut­taa uu­del­leen. Mo­nil­le riit­tää, et­tä pin­ta­mul­taa möy­hi­tään ja li­sä­tään tuo­ret­ta mul­taa pin­taan. Aloi­ta kas­vie­si sään­nöl­li­nen lan­noi­tus vii­meis­tään nyt.

OTA PIS­TOK­KAI­TA

Juu­ri ke­vääl­lä mo­net vi­her­kas­vit läh­te­vät kas­va­maan hel­pos­ti pis­tok­kais­ta. Ot­ta­mal­la pis­tok­kai­ta saat il­mai­sek­si uu­sia kas­ve­ja vaik­ka ys­tä­vil­le an­net­ta­vak­si. Muun mu­as­sa kul­ta­köyn­nös, mu­rat­ti, juo­rut, muo­rin­ku­kat ja ra­ha­puut te­ke­vät uu­sia juu­ria leh­ti­han­ko­jen koh­dal­le, kun leik­kaat ver­sois­ta noin 10 cm:n pät­kiä ja lai­tat ne joko ve­si­la­siin tai suo­raan hie­kan­se­kai­seen mul­taan. Pois­ta alin leh­ti­pa­ri.

Jot­kut la­jit tuot­ta­vat uu­den ko­ko­nai­sen kas­vin pel­käs­tä leh­den­pa­las­ta. Täl­lai­sia ovat esi­mer­kik­si paa­va­lin­kuk­ka, soi­lik­ki ja ano­pin­kie­let. Tar­kis­ta, et­tä pa­las­sa on leh­den kes­ki­suon­ta mu­ka­na ja törk­kää leh­det suo­raan hie­kan­se­kai­seen mul­taan (esim. Kes­to­mul­ta).

Mul­lan­vaih­don yh­tey­des­sä voi ot­taa ja­ko­tai­mia kas­veis­ta, joil­la on ta­pa­na teh­dä si­vu­ver­so­ja. Täl­lai­sia ovat mm. vii­ri­veh­ka ja pu­na­sar­ja eli klii­via.

PÄÄ­SI­ÄIS­HU­PIA

Pää­si­äi­nen ajoit­tuu tänä vuon­na maa­lis–huh­ti­kuun vaih­tee­seen. Kas­va­ta ko­mea pää­si­äi­sa­se­tel­ma ja ko­kei­le py­hä­päi­vi­nä van­ho­ja pää­si­äis­leik­ke­jä.

TUH­TI KO­RIS­TE­RUO­HO

Ta­val­lis­ta tuu­he­am­pi ja run­saam­pi pää­si­äis­ruo­ho ver­soo oh­ran­jy­vis­tä tai veh­näs­tä eli niin sa­no­tus­ta kis­san­ruo­hos­ta. Sie­me­niä myy­dään mar­ke­teis­sa ja lem­mik­ki­liik­keis­sä. Va­lit­se as­tia, jo­hon saa muu­ta­man sen­tin mul­ta­ker­rok­sen. Jy­vät itä­vät pa­ris­sa päi­väs­sä. Is­tu­ta pää­si­äis­ruo­hon se­kaan ha­lu­tes­sa­si pie­niä si­pu­li­kuk­kia, esi­mer­kik­si hel­mi­hy­a­sint­te­ja ja nar­sis­se­ja.

MU­NAN­VIE­RI­TYS

Lei­kin tar­koi­tuk­se­na on ke­rä­tä it­sel­le mah­dol­li­sim­man pal­jon mu­nia. Jo­kai­nen osal­lis­tu­ja maa­laa it­sel­leen kol­me kei­tet­tyä mu­naa tun­nis­tet­ta­val­la vä­ril­lä. Mu­nia vie­ri­te­tään vuo­ro­tel­len alas loi­vaa mä­keä tai ramp­pia. Jos muna tör­mää toi­sen osal­lis­tu­jan mu­naan, vie­rit­tä­jä saa osu­man saa­neen mu­nan it­sel­leen. Se, jol­la ei ole enää mu­nia jäl­jel­lä, jou­tuu lei­kis­tä ulos. Mu­nan­vie­ri­tys­tä voi leik­kiä myös si­säl­lä, jos ra­ken­taa hiu­kan kal­te­van ram­pin, jota myö­ten mu­nia vie­ri­te­tään lat­ti­al­le.