AI­KA KAR­SIA OME­NA­NA­LUT

Jos si­nul­la on ome­na­pui­ta, nyt voi al­kaa kar­sia he­del­mä­nal­ku­ja, jot­ta muil­le ome­nil­le jää voi­maa ke­hit­tyä. Nuo­ril­le ja pie­nil­le ome­na­puil­le taas tu­li­si jää­dä voi­mia kas­vaa vah­voik­si, jo­ten sil­loin kan­nat­taa pois­taa kaik­ki ome­nat – jos vain raas­kit.

PA­NOS­TA PIS­TOK­KAI­SIIN

Jos ha­lu­at ko­keil­la juur­rut­taa uu­sia kas­ve­ja, nyt on hyvä ajan­koh­ta ir­rot­taa pis­tok­kai­ta. Älä ir­ro­ta pis­tok­kai­ta pen­sais­ta, jot­ka ovat ko­vin peh­mei­tä. On tär­ke­ää, et­tei pis­tok­kaas­sa ole kuk­kia tai kuk­kien nup­pu­ja. Ne es­tä­vät kas­via kas­va­mas­ta.

POI­MI PAR­SAT

Nyt on vii­mei­nen mah­dol­li­suus kor­ja­ta par­sa­sa­toa. Tä­män jäl­keen par­sat kan­nat­taa jät­tää rau­haan lop­pu­se­son­gik­si, jot­ta nii­den juu­ret eh­ti­vät ke­rä­tä voi­mia seu­raa­vak­si kau­dek­si. Tuo­rei­den ver­so­jen poi­mi­mi­nen ra­sit­taa kas­via, sil­lä se es­tää elin­tär­ke­ää yh­teyt­tä­mis­tä. Sudi par­sat sit­ruu­nal­la ja gril­laa.

TU­KEA KAS­VEIL­LE

Tue pi­o­nit, ri­ta­rin­kan­nuk­set, pa­la­vat­rak­kau­det ja muut kor­ke­ak­si kas­va­vat pe­ren­nat kep­pien, ris­ti­koi­den ja mui­den tu­ki­ra­ken­nel­mien avul­la ajois­sa, en­nen kuin ne la­koon­tu­vat. Tuet ka­to­a­vat lä­hes nä­ky­mät­tö­miin, kun kas­vit tuu­heu­tu­vat ja kas­va­vat nii­den ym­pä­ril­le.

NI­TIS­TÄ VIL­LI­VER­SOT

Ruu­su­jen, päh­ki­nä­pen­sai­den, ja­lo­sy­ree­nien ja mui­den var­tet­tu­jen kas­vien vil­li­ver­sot pi­tää kit­keä juu­res­ta as­ti, jot­ta ne ei­vät ver­so uu­des­taan. Pois­ta maa ver­so­jen juu­ril­ta ja ir­ro­ta jo­kai­nen ver­so kä­sin. Jos vain leik­kaat ne ir­ti, ne kas­va­vat ta­kai­sin.

IS­TU­TA CHI­LIT JA KURK­KU

Kas­vi­huo­ne tar­jo­aa tar­peek­si läm­pöi­set olot chi­lil­le ja kur­kul­le. Läm­pi­mil­lä sei­nus­toil­la­kin chili useim­mi­ten tuot­taa hy­vin pal­ko­ja. Maan läm­pö­ti­lan tu­lee ol­la 18–20 as­tet­ta, jot­ta tai­met läh­te­vät kas­va­maan. Tar­kis­ta en­nen is­tut­ta­mis­ta, et­tei tai­mis­sa ole tu­ho­lai­sia ja jos on, su­mut­te­le esi­mer­kik­si nok­kos­ve­del­lä.

Nok­kos­ve­si: Sul­lo äm­pä­riin nok­ko­sen­leh­tiä. Kaa­da vet­tä niin, et­tä leh­det peit­ty­vät. Pa­rin kol­men päi­vän pääs­tä sii­vi­löi su­mu­tus­pul­loon ja lai­men­na hie­man. Su­mut­te­le kas­vit. Kas­tel­len tor­juu kas­vi­maal­ta mm. si­pu­li­kär­päs­tä ja kaa­lin ja pork­ka­nan tu­ho­lai­sia. Kun an­nat liu­ok­sen ol­la pi­dem­pään, saat nok­kos­käy­tet­tä, joka hai­see pa­hal­le mut­ta on erit­täin hyvä typ­pi­lan­nos. Lai­men­nus­suh­de 1:10.

AI­KA IS­TUT­TAA KYL­MÄ­NA­RAT­KIN

Ke­sä­kuus­sa on jo niin läm­min, et­tä kyl­mäl­le her­kät kas­vit ku­ten pur­jot voi is­tut­taa ulos. Lii­an kyl­mä il­ma saa pur­jon muo­dos­ta­maan si­säl­leen var­ren, jos­ta kas­vaa ku­kin­to sen si­jaan, et­tä se muo­dos­tai­si leh­tiä. Is­tu­ta pur­jot 8–10 cm:n vä­lein. Kas­te­le hy­vin ja li­sää mul­taa nii­den ym­pä­ril­le. Tä­män mul­tau­so­pe­raa­ti­on voi tois­taa myö­hem­min­kin, eten­kin jos pi­dät ni­me­no­maan pur­jon vaa­le­as­ta osas­ta.

Nyt voit myös kyl­vää pa­vut ja is­tut­taa ke­sä­kur­pit­sat ja ba­si­li­kat.

KUI­VAN KE­SÄN VA­RAL­TA

Jos sa­tei­ta tu­lee niu­kas­ti, muis­ta kas­tel­la pe­ru­na- ja man­sik­ka­maa huo­lel­li­ses­ti. Jos pe­ru­na ja man­sik­ka ei­vät saa tar­peek­si vet­tä, kun mu­ku­lat ja mar­jat ke­hit­ty­vät, mar­jois­ta tu­lee pie­niä ja kui­via ja pe­ru­nois­ta­kin vaa­ti­mat­to­mia. Puu­tar­hu­ri kas­te­lee ai­na il­lan­suus­sa, kun haih­tu­mi­nen on vä­häi­sin­tä, ja ker­ral­la rei­lus­ti. Kas­te­le vie­lä hi­taas­ti kym­me­neen las­kien sen jäl­keen, kun mie­le­si te­ki­si jo siir­tyä eteen­päin. Kas­te­le mie­luum­min ker­ran vii­kos­sa rei­lus­ti kuin joka il­ta lii­an vä­hän.

NYP­PI­MÄL­LÄ LI­SÄÄ KUK­KIA

Mo­net pe­ren­nat eh­ti­vät kuk­kia toi­sen­kin ker­ran, kun muis­tat nyp­piä tai lei­ka­ta jo kuk­ki­neet kuk­ka­var­ret. Leik­kaa pois lat­va niin, et­tä jäl­jel­le jää 2–3 alul­la ole­vaa leh­ti­pa­ria. Kas­vi syn­nyt­tää uu­den ver­son jo­kai­ses­ta leh­ti­han­gas­ta. Nyp­pi­mi­ses­tä hyö­ty­vät myös mo­net yk­si­vuo­ti­set ku­kat: muun mu­as­sa her­ne­kas­vit, op­pi­neit­ten­ku­kat eli zin­ni­at, kos­mos­ku­kat ja as­te­rit. Ke­sä­ku­kis­ta li­säk­si or­vo­kit, pe­tu­ni­at, mar­ke­tat, sa­met­ti­ku­kat ja ke­sä­daa­li­at hyö­ty­vät kuih­tu­nei­den kuk­kien pois­ta­mi­ses­ta. Ju­han­nuk­sen tie­noil­la on hyvä lei­ka­ta or­vo­kit ja pe­tu­ni­at mel­ko ra­jus­ti­kin, jot­ta ne ei­vät veny lii­kaa. Leik­kaus saa ne haa­ro­maan ja te­ke­mään val­ta­vas­ti uu­sia kuk­kia.