MIKÄ: 2 h ja kk, 32 m². MIS­SÄ: Kal­li­os­sa, Hel­sin­gis­sä. TÄÄL­LÄ ASU­VAT: Tut­ki­ja Lot­ta, 10-vuo­ti­aat kis­sa­si­sa­ruk­set Lee­vi ja Pip­sa sekä si­a­mi­lais­nuo­ru­kai­nen Vesa.

Hyllyt ja hauskat naulakot tuovat säilytystilaa kapeaan eteiseen. Kissanvessat ovat piilossa lasiovisessa kaapissa, jonka kylkiin Lotta sahasi kulkuaukot. Oikealla on kapea kenkäkaappi, jossa on peiliovi.

Elä­män ää­nis­tä syk­ki­vän Hel­sin­gin­ka­dun ku­pees­sa si­jait­see Lo­tan ja kol­men kis­san pik­ku­ko­ti. Va­loi­sas­sa 32-ne­li­öi­ses­sä asun­nos­sa on har­maal­la maa­la­tut lank­ku­lat­ti­at ja val­koi­set sei­nät.

Ruokapöydän kannen Lotta on maalannut monta kertaa uudelleen. Nyt pinta on maalattu Bloom-kookosmaalilla. Seinällä on Ulrich Veigelin akryylimaalaus. Vesa poseeraa.

Ne­li­öt on käy­tet­ty te­hok­kaas­ti, ja asun­toon on saa­tu mah­tu­maan kak­si huo­net­ta, keit­to­ko­me­ro sekä pie­ni wc-suih­ku­ti­la.

Sohva jakaa pitkän, kapean huoneen makuusoppeen ja oleskelutilaan. Sohvan istuinosa verhoiltiin hiilenharmaalla ja tausta vaaleammalla helmenharmaalla buklee-pintaisella sisustuskankaalla. Nojatuoli odottaa omaa verhoilu-vuoroaan lakanakankaan alla.

Säi­ly­tys­ti­laa ei 1920-lu­vul­la ra­ken­ne­tus­sa ta­los­sa juu­ri ole. Li­sää säi­ly­tys­ti­laa on saa­tu Ike­an keit­ti­ö­kaa­peil­la ja ta­sol­la. Sa­mal­la ne kät­ke­vät si­sään­sä jää­kaa­pin. As­ti­oi­den säi­ly­tyk­seen on han­kit­tu Ike­an Bil­ly-hyl­ly­sar­jaa. Su­las­sa so­vus­sa ovat van­hat kris­tal­li­la­sit ja mo­der­ni Ara­bi­an Koko-sar­ja.

– Ra­kas­tan kau­nii­ta as­ti­oi­ta, ja ha­lu­an pi­tää ne esil­lä avo­nai­ses­sa hyl­lys­sä, sa­noo Lot­ta.

Ruokailutilassa erkkerin vastaisella seinällä on jääkaappi ja säilytyskaapit ovat työtason alla. Alessin hauska ruokakuppi ”Tigrito” on ehdoton kissakodin designostos.

PII­LO­PAIK­KO­JA KIR­JA­HYL­LYS­SÄ

Lot­ta on ra­ken­ta­nut ko­ti­aan eri­tyi­ses­ti kol­mea kis­saan­sa sil­mäl­lä pi­tä­en. Kir­ja­hyl­ly on niin syvä, et­tä kir­jo­jen ta­ka­na on niil­le oi­val­li­set kul­ku­rei­tit ja pii­lo­pai­kat. Eri­tyi­ses­ti Lee­vi viih­tyy kir­ja­hyl­lyn kät­köis­sä, kun vii­me syk­sy­nä per­hee­seen saa­pu­nut nuo­ri­her­ra Vesa al­kaa käy­dä her­moil­le.

Ikkunoista avautuu näkymä puiston yli. Ruokapöytä rakennettiin työtasosta ja Ikean irto-jaloista. Tuolit ovat kunnostettuja kirppu-torilöytöjä. Pipsa-kissa odottaa, josko sushi-ateriasta jäisi makupaloja.

Ka­pe­aan etei­seen Lot­ta löy­si net­ti­huu­to­kau­pas­ta juu­ri oi­ke­an ko­koi­sen la­si­o­vi­sen kaa­pin, jon­ka ala­o­saan so­pii kak­si kis­san­ves­saa. Hän sa­ha­si kaa­pin mo­lem­piin kyl­kiin kul­ku­au­kot. Niis­tä lem­mi­kit pää­se­vät pu­jah­ta­maan tar­peil­leen, ja ves­sat ovat pii­los­sa ih­mis­ten kat­seil­ta. Idea kis­san­ves­saan löy­tyi Mo­dern Cat -blo­gis­ta (mo­dern­cat.net). Lot­ta on muu­ten­kin ha­ke­nut blo­gis­ta ins­pi­raa­ti­o­ta kis­sa­ys­tä­väl­li­seen si­sus­tuk­seen.

Pikkuiseen keitto-komeroon mahdutettiin ikkunan alle 40 senttiä syvä pesukone. Seinälle Lotta kiinnitti lasihyllyjä. Kauniita astioita on ilo katsella.

Raa­pi­mis­vau­ri­ot ovat kis­sa­ta­louk­sien ikui­nen on­gel­ma: teks­tii­li­pin­nat, ja jos­kus sei­nät­kin, kär­si­vät kis­so­jen kyn­si­mi­ses­tä. 1950-lu­vul­ta ole­va säi­ly­tin­pal­li on kuu­lu­nut ko­din si­sus­tuk­seen pit­kään, ja nyt sen kan­nes­ta on teh­ty juut­ti­köy­del­lä pääl­lys­tä­mäl­lä kis­soil­le lu­val­li­nen raa­pi­mi­sa­lus­ta.

Kii­pei­ly­puu­kin on suun­nit­teil­la. Se voi­si ol­la esi­mer­kik­si na­rul­la pääl­lys­tet­ty le­ve­äh­kö lau­ta, joka joh­tai­si kir­ja­hyl­lyn pii­lo­paik­kaan.

Jakkaraan riitti kangasta sohvan verhoilusta. Kanteen liimattiin juuttinarua, jossa kissat voivat hioa kynsiään. Taulu on Lotan isän koulupoikana tekemä työ, jonka mummi oli kehystänyt muistoksi.

KOVA VER­HOI­LU-URAK­KA

Lo­tan ko­din si­sus­tus on so­pui­sa se­koi­tus uut­ta ja van­haa.

– Pi­dän so­dan­jäl­keis­ten vuo­sien si­sus­tus­tyy­lis­tä.

Si­sus­tuk­sen kul­ma­ki­ve­nä on rak­kaan mum­min pu­nai­nen no­ja­tuo­li. Sen kump­pa­nik­si löy­tyi Ka­lus­te-neu­vok­ses­ta kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten mel­kein sa­man­lai­nen kaa­re­va soh­va kuin mum­mil­la­kin oli ol­lut. Soh­van ver­hoi­lu­na oli sam­ma­len­vih­reä sa­met­ti, jon­ka kis­sat kyn­si­vät vuo­sien var­rel­la rik­ki.

Vuodetekstiilien valinnassakin kissat pitää ottaa huomioon. Puuvillasatiinilakanat hylkivät kissankarvoja. Paksu huopa päiväpeitteenä pysyy paikoillaan.

Lot­ta ver­hoi­li soh­van uu­del­leen it­se, ja urak­ka oli mel­koi­nen. Pelk­kään pur­ka­mi­seen ja rat­ko­mi­seen meni mon­ta päi­vää, sil­lä van­hat ver­hoi­lut säi­ly­tet­tiin kaa­voik­si. Joi­ta­kin soh­van jou­sia ki­ris­tet­tiin. Peh­mus­teek­si is­tuin­puo­lel­le li­sät­tiin me­ri­hei­nää, joka pei­tet­tiin la­ka­na­kan­gas­ver­hoi­lul­la. Näin ver­hoi­lu on hel­pom­pi uu­sia, jos kis­sat pää­se­vät taas te­ke­mään tu­ho­jaan.

Mum­min pu­nai­nen no­ja­tuo­li sen si­jaan odot­taa uut­ta ver­hoi­luin­toa val­koi­sel­la la­ka­na­kan­kaal­la suo­jat­tu­na. Sitä var­ten han­kit­tiin Eu­ro­kan­kaas­ta sa­maa Chil­li-ver­hoi­lu­kan­gas­ta kuin soh­vas­sa­kin on, mut­ta ka­ner­van­ku­kan vä­ri­se­nä.

Tär­keä esi­ne ko­dis­sa on myös suu­reh­ko ruo­ka­pöy­tä, jon­ka ym­pä­ril­le mah­tuu kym­men­kun­ta vie­ras­ta viet­tä­mään il­taa. Sa­mal­la pöy­tä pal­ve­lee työ­pöy­tä­nä.

Pöy­dän ym­pä­ril­le on kun­nos­tet­tu kirp­pu­to­reil­ta ja ros­ka­la­voil­ta löy­det­ty­jä van­ho­ja tuo­le­ja, joi­den ver­hoi­lua uu­si­taan miel­ty­mys­ten mu­kaan. Ruo­ka­pöy­tä on si­joi­tet­tu pie­neen erk­ke­riin, jon­ka va­loa tul­vi­vien ik­ku­noi­den ta­ka­na avau­tu­vat ava­rat tai­vas­mai­se­mat puis­ton ja naa­pu­ri­ta­lo­jen kat­to­jen yli.