Artikkeli

TEKS­TI RE­NA­TE RO­SEN­MEI­ER

KU­VAT JES BUUS­MANN

KÄÄN­NÖS SIR­PA PE­RÄ­MAA

Näin kasvatat retiisiä

Värikkäät retiisit piristävät kasvimaan ilmettä ja antavat eloa salaattiin. Retiisi kasvaa nopeasti, joten viherpeukalo voi saada monta satoa kesässä. Kannattaa kokeilla erilaisia lajikkeita ja nautiskella kesäisestä herkusta tuoreena.

Vä­ri­käs ja mau­kas re­tii­si on kas­vi­mai­den pe­rus­kas­vi ja yk­si kaik­kein van­him­mis­ta vil­je­ly­kas­veis­ta. Re­tii­si (Rap­ha­nus sa­ti­vus Ra­di­cu­la-Ryh­mä) kuu­luu ris­ti­kuk­kais­ten per­hee­seen ja kaa­li­kas­vien hei­moon. Maa­na­lai­nen juu­ri­mu­ku­la on sen syö­tä­vä osa. Joi­tain la­jik­kei­ta kas­va­te­taan myös nii­den her­kul­lis­ten pal­ko­jen ta­kia, jot­ka so­pi­vat eri­no­mai­ses­ti sa­laat­tei­hin.

Re­tii­se­jä on mo­nen muo­toi­sia ja vä­ri­siä ja ma­ku­kin vaih­te­lee. Nii­tä on pyö­rei­tä ja pit­ku­lai­sia, vä­ril­tään ne voi­vat ol­la pu­nai­sia, pu­na­val­koi­sia, kel­tai­sia tai vaik­ka lii­lo­ja.

Help­po vil­jel­tä­vä

Re­tii­si me­nes­tyy par­hai­ten hiu­kan mul­tai­ses­sa maas­sa, jon­ka pH on sama kuin ta­val­li­sen puu­tar­ha­mul­lan, eli noin 6–7. Kun re­tii­si kas­vaa hy­vin, voi ol­la tyy­ty­väi­nen kas­vi­maan kun­toon: sil­loin muut­kin vil­je­ly­kas­vit viih­ty­vät.

Re­tii­siä voi­daan kas­vat­taa sekä avo­maal­la et­tä kas­vi­huo­nees­sa. Kyl­vö kan­nat­taa aloit­taa ai­kai­sin ke­vääl­lä heti, kun maa on muo­kat­tu. Re­tii­sit kas­va­vat no­pe­as­ti ei­vät­kä vie pal­jon ti­laa, min­kä an­si­os­ta nii­tä voi­daan kyl­vää mui­den kas­vien vä­liin jää­vil­le pai­koil­le. Nii­tä voi kas­vat­taa myös ruu­kuis­sa, ko­ro­te­tuis­sa pen­keis­sä ja mi­ni­kas­vi­huo­neis­sa. Re­tii­sien kas­vu­ai­ka kyl­vös­tä sa­toon on al­le 30 päi­vää, jo­ten niis­tä saa mon­ta sa­toa ke­säs­sä.

Re­tii­sit voi kyl­vää läm­mi­tet­tyyn kas­vi­huo­nee­seen jo huh­ti­kuus­sa ja kas­vi­la­vaan var­hain tou­ko­kuus­sa. Ai­kai­set kyl­vöt kan­nat­taa suo­ja­ta har­so­kan­kaal­la pak­ka­sen va­ral­ta. Re­tii­si itää jo vii­den as­teen läm­mös­sä (maan läm­pö­ti­la), mut­ta toki ne itä­vät no­pe­am­min, jos maan läm­pö­ti­la on kor­ke­am­pi.

Re­tii­sit ei­vät ole vaa­ti­via kas­vu­pai­kan suh­teen, vaan ne viih­ty­vät sekä au­rin­gos­sa et­tä puo­li­var­jos­sa. Par­haat re­tii­sit kas­va­vat ke­vääl­lä ja syk­syl­lä, kun il­man läm­pö­ti­la on vii­le­än ta­sai­nen ei­kä ole lii­an kui­vaa. Ra­pe­at re­tii­sit vaa­ti­vat ta­sais­ta kas­te­lua koko kas­vu­kau­den. Kas­te­lu voi ol­la haas­ta­vaa hei­nä­kuun hel­teil­lä, jo­ten sil­loin on hyvä het­ki pi­tää tau­koa kas­va­tuk­ses­sa.

Kyl­vä, har­ven­na, her­kut­te­le

Re­tii­sit kyl­ve­tään avo­maal­le va­jaan sen­tin sy­vyi­siin va­koi­hin. Sy­vyys vaih­te­lee la­jeit­tain, jo­ten kan­nat­taa lu­kea sie­men­pus­sin kyl­jes­sä ole­va oh­je huo­lel­la. Kyl­vä ti­he­ään, sil­lä jos kaik­ki sie­me­net ei­vät idä­kään, maa­han ei jää tyh­jiä koh­tia. Har­ven­na ja is­tu­ta yli jää­neet tai­met muu­al­le ruuk­kui­hin tai maa­han. Ne juur­tu­vat on­gel­mit­ta uu­teen paik­kaan, kun­han huo­leh­tii kas­te­lus­ta. Myös me­huk­kai­ta re­tii­sin leh­tiä voi käyt­tää sa­laa­teis­sa.

Kaik­ki re­tii­sit, pit­kät ja pyö­re­ät, kas­va­vat to­del­la no­pe­as­ti, jo­ten sa­don­kor­juun kans­sa täy­tyy ol­la tark­ka­na. Jos ne pää­se­vät kas­va­maan lii­an kau­an, niis­tä tu­lee pui­se­via ja maku on kit­ke­rä. Älä kos­kaan pääs­tä re­tii­siä kuk­ki­maan. Uu­sia re­tii­se­jä kan­nat­taa kyl­vää noin joka toi­nen viik­ko. Pa­rem­pi saa­da me­he­viä re­tii­se­jä pit­kin ke­sää kuin pui­se­via ker­ran ke­säs­sä. Re­tii­sit säi­ly­vät jää­kaa­pis­sa pa­ri­kin viik­koa.

’München bier’ -la­jik­keel­la on mauk­kaat pa­lot

Van­ha ja eri­koi­nen ’München bier’ -la­ji­ke on oi­ke­as­taan syys­re­tik­ka (Rap­ha­nus sa­ti­vus Ni­ger-ryh­mä). Nii­tä voi kyl­vää avo­maal­le huh­ti–ke­sä­kuus­sa ja läm­mi­tet­tyyn kas­vi­huo­nee­seen maa­lis–tou­ko­kuus­sa.

Tätä pal­ko­re­tii­siä ei tar­vit­se kyl­vää mon­taa ker­taa kas­vu­kau­den ai­ka­na, kos­ka sen kas­vu­ai­ka on pit­kä, noin 60 päi­vää. Kas­vi­huo­neen läm­mös­sä ne itä­vät jo pa­ris­sa päi­väs­sä. Avo­maal­la itä­mis­tä saa odo­tel­la vii­kon. Kyl­vä ta­val­li­seen puu­tar­ha­mul­taan avo­maal­le tai ruuk­ku­mul­taan kas­vi­huo­nees­sa. Sie­me­net kan­nat­taa kyl­vää kah­den sen­tin sy­vyy­teen noin 10 sen­tin vä­lein, jot­ta tai­mia ei tar­vit­se har­ven­taa. Laji kas­vaa noin 60 sent­tiä kor­ke­ak­si.

Tuot­toi­sa la­ji­ke te­kee run­saas­ti so­mia val­koi­sia ja vaa­le­an­pu­nai­sia kuk­kia noin 1 ½ kuu­kau­den vä­lein. Kuk­kien kuih­dut­tua il­mes­ty­vät sie­men­pa­lot kas­vin maan­pääl­li­seen osaan.

Pie­net, vih­re­ät ja kir­pe­ät pa­lot ovat val­mii­ta syö­tä­vik­si, kun ne ovat 5–8 sent­tiä pit­kiä. Ne ovat her­kul­li­sia sa­laa­teis­sa, ma­ri­noi­tui­na ja wok­ki­ruu­is­sa. Pal­ko­jen maku on voi­ma­kas ja her­ne­mäi­nen. Myös ku­kat ovat syö­tä­viä.

Tau­dit ja tu­ho­lai­set ku­riin

Kir­pat voi­vat kui­va­na ke­vää­nä tai ke­sä­nä kuih­dut­taa re­tii­sien oras­ta­vat leh­det. Kei­tä pie­ta­ryrt­ti- tai koi­ruo­ho­lie­mi ja kas­te­le sil­lä re­tii­si­penk­ki. Myös tuh­kaa voi ko­keil­la. Näin kir­pat ei­vät us­kal­la tul­la na­ker­ta­maan sirk­ka­leh­tiä. Myös kas­vu­har­soa voi käyt­tää.

Kaa­li­kär­pä­sen tou­kat ha­keu­tu­vat juu­ris­toon ja po­raa­vat nii­hin rei­kiä. Tä­män voi es­tää sil­lä, et­tä ei kas­va­ta re­tii­se­jä kaa­lien ja ru­co­lan lä­hel­lä. Li­säk­si kan­nat­taa vaih­taa re­tii­sien kas­vu­paik­kaa joka vuo­si. Pei­tä pen­kit har­so­kan­kaal­la tai lai­ta kas­vien ym­pä­ril­le ruo­ho­ka­tet­ta tai kom­pos­tia.

Eta­nat  syö­vät re­tii­sien maan­pääl­li­siä osia ja jät­tä­vät li­mai­sen va­nan reit­tin­sä var­rel­le. Re­tii­sit kan­nat­taa­kin huuh­del­la hy­vin en­nen käyt­töä. Lai­ta maa­han pah­vin­pa­la­sia, tii­liä tai muu­ta, joi­den al­le eta­nat voi­vat pii­lou­tua päi­väk­si ja joi­den al­ta ne on help­po löy­tää ja pois­taa. Voit suih­ku­tel­la myös hiu­kan Fer­ra­mo­lia.

Rap­si­kuo­ri­ai­nen ja Rap­si­kär­sä­käs ovat har­min ai­hei­ta, jos kas­vat­taa kuk­kia tai pal­ko­ja. Rap­si­kuo­ri­ai­set jah­taa­vat kaa­li­kas­vien kel­tai­sia kuk­kia. Ku­kin­not voi peit­tää har­sol­la, joka pi­tää kuo­ri­ai­set loi­tol­la, ei­vät­kä ne pää­se mu­ni­maan pa­loil­le. Voit myös kas­vat­taa mui­ta kuk­kia ja kas­ve­ja, jot­ka ovat sa­man­kor­kui­sia kuin re­tii­sit ja hä­mää­vät si­ten tu­ho­lai­sia.

5 x hyvä re­tii­si­la­ji

‘DE DIX HUIT JOURS’

Re­tii­sin sie­me­net kyl­ve­tään maa­han yh­den sen­tin sy­vyy­teen. Kas­te­le huo­lel­la ja pei­tä vaot. Re­tii­siä voi kyl­vää maa­lis­kuus­ta tou­ko­kuu­hun ja uu­des­taan taas elo­kuus­sa. No­pe­a­kas­vui­nen, noin 18 päi­vän pääs­tä kyl­vös­tä voi jo nos­taa upei­ta juu­rek­sia ruo­ka­pöy­tään. Re­tii­seis­sä on mu­ka­va ma­ke­an kir­peä maku.

’PURP­LE PLUM’

Voi­daan kyl­vää huh­ti­kuus­ta lo­ka­kuu­hun avo­maal­le ja kas­vi­huo­nee­seen ta­val­li­seen puu­tar­ha­mul­taan. Kyl­vö­sy­vyys on noin yk­si sent­ti, ja ri­vit har­ven­ne­taan noin 6–7 sen­tin vä­lein. ’Purp­le Plum’ on pyö­reä tum­man­lii­la re­tii­si, jon­ka si­sus on vaa­lea. Se on me­hu­kas, mie­don ma­kui­nen ja hi­tu­sen ma­kea. La­jik­kees­ta ei tule hel­pos­ti puu­mai­nen, vaik­kei sa­toa kor­jai­si­kaan heti. Val­mis syö­tä­väk­si nel­jän–vii­den vii­kon ku­lut­tua.

’DAT­TE­RO ROS­SO’

Re­tii­sit kyl­ve­tään ja kas­va­te­taan sa­mal­la ta­val­la kuin ’Purp­le Plum’ pait­si, et­tä kyl­vö­sy­vyys on kak­si sent­tiä. Pit­ku­lai­nen muo­to ja tum­man­pu­nai­nen väri an­ta­vat sa­laa­til­le pir­te­än sä­väyk­sen. La­ji­ke on hy­vin mie­to ja me­hu­kas. Val­mis syö­tä­väk­si noin kuu­den vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä.

’ZLATA’

La­ji­ke kyl­ve­tään kah­den sen­tin sy­vyy­teen ja ri­vit har­ven­ne­taan noin 5–6 sen­tin vä­lein. Kas­vi­huo­nee­seen sitä voi kyl­vää jo maa­lis­kuus­sa ja avo­maal­le huh­ti­kuus­ta syys­kuu­hun. Kes­tää hy­vin läm­pöä, eli sitä voi kyl­vää myös ke­säl­lä. Maku on ai­ka voi­ma­kas ja te­rä­vä, mut­ta me­hu­kas. Muo­to muis­tut­taa hiu­kan pien­tä nau­ris­ta. Val­mis syö­tä­väk­si noin kah­dek­san vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä.

’FRENCH BRE­AK­FAST’

Soi­kea re­tii­si muis­tut­taa eni­ten meil­le tu­tuin­ta re­tii­siä. La­ji­ke on van­ha, pe­rä­ti vuo­del­ta 1865. Sitä kyl­ve­tään maa­lis­kuus­ta elo­kuul­le puo­len sen­tin sy­vyy­teen, ja tai­met har­ven­ne­taan noin kol­men sen­tin etäi­syy­del­le toi­sis­taan. Maku on mie­to ja rai­kas. Kas­vu­ai­ka on noin 24 vuo­ro­kaut­ta. An­na yk­sit­täis­ten kas­vien kas­vaa niin, et­tä ne kuk­ki­vat, kos­ka niis­sä on pal­jon met­tä ja sii­te­pö­lyä me­hi­läi­sil­le.