Vä­ri­käs ja mau­kas re­tii­si on kas­vi­mai­den pe­rus­kas­vi ja yk­si kaik­kein van­him­mis­ta vil­je­ly­kas­veis­ta. Re­tii­si (Rap­ha­nus sa­ti­vus Ra­di­cu­la-Ryh­mä) kuu­luu ris­ti­kuk­kais­ten per­hee­seen ja kaa­li­kas­vien hei­moon. Maa­na­lai­nen juu­ri­mu­ku­la on sen syö­tä­vä osa. Joi­tain la­jik­kei­ta kas­va­te­taan myös nii­den her­kul­lis­ten pal­ko­jen ta­kia, jot­ka so­pi­vat eri­no­mai­ses­ti sa­laat­tei­hin.

Re­tii­se­jä on mo­nen muo­toi­sia ja vä­ri­siä ja ma­ku­kin vaih­te­lee. Nii­tä on pyö­rei­tä ja pit­ku­lai­sia, vä­ril­tään ne voi­vat ol­la pu­nai­sia, pu­na­val­koi­sia, kel­tai­sia tai vaik­ka lii­lo­ja.

Help­po vil­jel­tä­vä

Re­tii­si me­nes­tyy par­hai­ten hiu­kan mul­tai­ses­sa maas­sa, jon­ka pH on sama kuin ta­val­li­sen puu­tar­ha­mul­lan, eli noin 6–7. Kun re­tii­si kas­vaa hy­vin, voi ol­la tyy­ty­väi­nen kas­vi­maan kun­toon: sil­loin muut­kin vil­je­ly­kas­vit viih­ty­vät.

Re­tii­siä voi­daan kas­vat­taa sekä avo­maal­la et­tä kas­vi­huo­nees­sa. Kyl­vö kan­nat­taa aloit­taa ai­kai­sin ke­vääl­lä heti, kun maa on muo­kat­tu. Re­tii­sit kas­va­vat no­pe­as­ti ei­vät­kä vie pal­jon ti­laa, min­kä an­si­os­ta nii­tä voi­daan kyl­vää mui­den kas­vien vä­liin jää­vil­le pai­koil­le. Nii­tä voi kas­vat­taa myös ruu­kuis­sa, ko­ro­te­tuis­sa pen­keis­sä ja mi­ni­kas­vi­huo­neis­sa. Re­tii­sien kas­vu­ai­ka kyl­vös­tä sa­toon on al­le 30 päi­vää, jo­ten niis­tä saa mon­ta sa­toa ke­säs­sä.

Re­tii­sit voi kyl­vää läm­mi­tet­tyyn kas­vi­huo­nee­seen jo huh­ti­kuus­sa ja kas­vi­la­vaan var­hain tou­ko­kuus­sa. Ai­kai­set kyl­vöt kan­nat­taa suo­ja­ta har­so­kan­kaal­la pak­ka­sen va­ral­ta. Re­tii­si itää jo vii­den as­teen läm­mös­sä (maan läm­pö­ti­la), mut­ta toki ne itä­vät no­pe­am­min, jos maan läm­pö­ti­la on kor­ke­am­pi.

Re­tii­sit ei­vät ole vaa­ti­via kas­vu­pai­kan suh­teen, vaan ne viih­ty­vät sekä au­rin­gos­sa et­tä puo­li­var­jos­sa. Par­haat re­tii­sit kas­va­vat ke­vääl­lä ja syk­syl­lä, kun il­man läm­pö­ti­la on vii­le­än ta­sai­nen ei­kä ole lii­an kui­vaa. Ra­pe­at re­tii­sit vaa­ti­vat ta­sais­ta kas­te­lua koko kas­vu­kau­den. Kas­te­lu voi ol­la haas­ta­vaa hei­nä­kuun hel­teil­lä, jo­ten sil­loin on hyvä het­ki pi­tää tau­koa kas­va­tuk­ses­sa.

Kyl­vä, har­ven­na, her­kut­te­le

Re­tii­sit kyl­ve­tään avo­maal­le va­jaan sen­tin sy­vyi­siin va­koi­hin. Sy­vyys vaih­te­lee la­jeit­tain, jo­ten kan­nat­taa lu­kea sie­men­pus­sin kyl­jes­sä ole­va oh­je huo­lel­la. Kyl­vä ti­he­ään, sil­lä jos kaik­ki sie­me­net ei­vät idä­kään, maa­han ei jää tyh­jiä koh­tia. Har­ven­na ja is­tu­ta yli jää­neet tai­met muu­al­le ruuk­kui­hin tai maa­han. Ne juur­tu­vat on­gel­mit­ta uu­teen paik­kaan, kun­han huo­leh­tii kas­te­lus­ta. Myös me­huk­kai­ta re­tii­sin leh­tiä voi käyt­tää sa­laa­teis­sa.

Kaik­ki re­tii­sit, pit­kät ja pyö­re­ät, kas­va­vat to­del­la no­pe­as­ti, jo­ten sa­don­kor­juun kans­sa täy­tyy ol­la tark­ka­na. Jos ne pää­se­vät kas­va­maan lii­an kau­an, niis­tä tu­lee pui­se­via ja maku on kit­ke­rä. Älä kos­kaan pääs­tä re­tii­siä kuk­ki­maan. Uu­sia re­tii­se­jä kan­nat­taa kyl­vää noin joka toi­nen viik­ko. Pa­rem­pi saa­da me­he­viä re­tii­se­jä pit­kin ke­sää kuin pui­se­via ker­ran ke­säs­sä. Re­tii­sit säi­ly­vät jää­kaa­pis­sa pa­ri­kin viik­koa.

’München bier’ -la­jik­keel­la on mauk­kaat pa­lot

Van­ha ja eri­koi­nen ’München bier’ -la­ji­ke on oi­ke­as­taan syys­re­tik­ka (Rap­ha­nus sa­ti­vus Ni­ger-ryh­mä). Nii­tä voi kyl­vää avo­maal­le huh­ti–ke­sä­kuus­sa ja läm­mi­tet­tyyn kas­vi­huo­nee­seen maa­lis–tou­ko­kuus­sa.

Tätä pal­ko­re­tii­siä ei tar­vit­se kyl­vää mon­taa ker­taa kas­vu­kau­den ai­ka­na, kos­ka sen kas­vu­ai­ka on pit­kä, noin 60 päi­vää. Kas­vi­huo­neen läm­mös­sä ne itä­vät jo pa­ris­sa päi­väs­sä. Avo­maal­la itä­mis­tä saa odo­tel­la vii­kon. Kyl­vä ta­val­li­seen puu­tar­ha­mul­taan avo­maal­le tai ruuk­ku­mul­taan kas­vi­huo­nees­sa. Sie­me­net kan­nat­taa kyl­vää kah­den sen­tin sy­vyy­teen noin 10 sen­tin vä­lein, jot­ta tai­mia ei tar­vit­se har­ven­taa. Laji kas­vaa noin 60 sent­tiä kor­ke­ak­si.

Tuot­toi­sa la­ji­ke te­kee run­saas­ti so­mia val­koi­sia ja vaa­le­an­pu­nai­sia kuk­kia noin 1 ½ kuu­kau­den vä­lein. Kuk­kien kuih­dut­tua il­mes­ty­vät sie­men­pa­lot kas­vin maan­pääl­li­seen osaan.

Pie­net, vih­re­ät ja kir­pe­ät pa­lot ovat val­mii­ta syö­tä­vik­si, kun ne ovat 5–8 sent­tiä pit­kiä. Ne ovat her­kul­li­sia sa­laa­teis­sa, ma­ri­noi­tui­na ja wok­ki­ruu­is­sa. Pal­ko­jen maku on voi­ma­kas ja her­ne­mäi­nen. Myös ku­kat ovat syö­tä­viä.

Tau­dit ja tu­ho­lai­set ku­riin

Kir­pat voi­vat kui­va­na ke­vää­nä tai ke­sä­nä kuih­dut­taa re­tii­sien oras­ta­vat leh­det. Kei­tä pie­ta­ryrt­ti- tai koi­ruo­ho­lie­mi ja kas­te­le sil­lä re­tii­si­penk­ki. Myös tuh­kaa voi ko­keil­la. Näin kir­pat ei­vät us­kal­la tul­la na­ker­ta­maan sirk­ka­leh­tiä. Myös kas­vu­har­soa voi käyt­tää.

Kaa­li­kär­pä­sen tou­kat ha­keu­tu­vat juu­ris­toon ja po­raa­vat nii­hin rei­kiä. Tä­män voi es­tää sil­lä, et­tä ei kas­va­ta re­tii­se­jä kaa­lien ja ru­co­lan lä­hel­lä. Li­säk­si kan­nat­taa vaih­taa re­tii­sien kas­vu­paik­kaa joka vuo­si. Pei­tä pen­kit har­so­kan­kaal­la tai lai­ta kas­vien ym­pä­ril­le ruo­ho­ka­tet­ta tai kom­pos­tia.

Eta­nat  syö­vät re­tii­sien maan­pääl­li­siä osia ja jät­tä­vät li­mai­sen va­nan reit­tin­sä var­rel­le. Re­tii­sit kan­nat­taa­kin huuh­del­la hy­vin en­nen käyt­töä. Lai­ta maa­han pah­vin­pa­la­sia, tii­liä tai muu­ta, joi­den al­le eta­nat voi­vat pii­lou­tua päi­väk­si ja joi­den al­ta ne on help­po löy­tää ja pois­taa. Voit suih­ku­tel­la myös hiu­kan Fer­ra­mo­lia.

Rap­si­kuo­ri­ai­nen ja Rap­si­kär­sä­käs ovat har­min ai­hei­ta, jos kas­vat­taa kuk­kia tai pal­ko­ja. Rap­si­kuo­ri­ai­set jah­taa­vat kaa­li­kas­vien kel­tai­sia kuk­kia. Ku­kin­not voi peit­tää har­sol­la, joka pi­tää kuo­ri­ai­set loi­tol­la, ei­vät­kä ne pää­se mu­ni­maan pa­loil­le. Voit myös kas­vat­taa mui­ta kuk­kia ja kas­ve­ja, jot­ka ovat sa­man­kor­kui­sia kuin re­tii­sit ja hä­mää­vät si­ten tu­ho­lai­sia.

5 x hyvä re­tii­si­la­ji

‘DE DIX HUIT JOURS’

Re­tii­sin sie­me­net kyl­ve­tään maa­han yh­den sen­tin sy­vyy­teen. Kas­te­le huo­lel­la ja pei­tä vaot. Re­tii­siä voi kyl­vää maa­lis­kuus­ta tou­ko­kuu­hun ja uu­des­taan taas elo­kuus­sa. No­pe­a­kas­vui­nen, noin 18 päi­vän pääs­tä kyl­vös­tä voi jo nos­taa upei­ta juu­rek­sia ruo­ka­pöy­tään. Re­tii­seis­sä on mu­ka­va ma­ke­an kir­peä maku.

’PURP­LE PLUM’

Voi­daan kyl­vää huh­ti­kuus­ta lo­ka­kuu­hun avo­maal­le ja kas­vi­huo­nee­seen ta­val­li­seen puu­tar­ha­mul­taan. Kyl­vö­sy­vyys on noin yk­si sent­ti, ja ri­vit har­ven­ne­taan noin 6–7 sen­tin vä­lein. ’Purp­le Plum’ on pyö­reä tum­man­lii­la re­tii­si, jon­ka si­sus on vaa­lea. Se on me­hu­kas, mie­don ma­kui­nen ja hi­tu­sen ma­kea. La­jik­kees­ta ei tule hel­pos­ti puu­mai­nen, vaik­kei sa­toa kor­jai­si­kaan heti. Val­mis syö­tä­väk­si nel­jän–vii­den vii­kon ku­lut­tua.

’DAT­TE­RO ROS­SO’

Re­tii­sit kyl­ve­tään ja kas­va­te­taan sa­mal­la ta­val­la kuin ’Purp­le Plum’ pait­si, et­tä kyl­vö­sy­vyys on kak­si sent­tiä. Pit­ku­lai­nen muo­to ja tum­man­pu­nai­nen väri an­ta­vat sa­laa­til­le pir­te­än sä­väyk­sen. La­ji­ke on hy­vin mie­to ja me­hu­kas. Val­mis syö­tä­väk­si noin kuu­den vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä.

’ZLATA’

La­ji­ke kyl­ve­tään kah­den sen­tin sy­vyy­teen ja ri­vit har­ven­ne­taan noin 5–6 sen­tin vä­lein. Kas­vi­huo­nee­seen sitä voi kyl­vää jo maa­lis­kuus­sa ja avo­maal­le huh­ti­kuus­ta syys­kuu­hun. Kes­tää hy­vin läm­pöä, eli sitä voi kyl­vää myös ke­säl­lä. Maku on ai­ka voi­ma­kas ja te­rä­vä, mut­ta me­hu­kas. Muo­to muis­tut­taa hiu­kan pien­tä nau­ris­ta. Val­mis syö­tä­väk­si noin kah­dek­san vii­kon ku­lut­tua kyl­vös­tä.

’FRENCH BRE­AK­FAST’

Soi­kea re­tii­si muis­tut­taa eni­ten meil­le tu­tuin­ta re­tii­siä. La­ji­ke on van­ha, pe­rä­ti vuo­del­ta 1865. Sitä kyl­ve­tään maa­lis­kuus­ta elo­kuul­le puo­len sen­tin sy­vyy­teen, ja tai­met har­ven­ne­taan noin kol­men sen­tin etäi­syy­del­le toi­sis­taan. Maku on mie­to ja rai­kas. Kas­vu­ai­ka on noin 24 vuo­ro­kaut­ta. An­na yk­sit­täis­ten kas­vien kas­vaa niin, et­tä ne kuk­ki­vat, kos­ka niis­sä on pal­jon met­tä ja sii­te­pö­lyä me­hi­läi­sil­le.