Hanna Linnakko
Tea Honkasalo kuvat Hanna Linnakko
Kadulla on Helsingin keskikaupungin vilkas liikenne, mutta Asmo Norosen ja hänen aviopuolisonsa Mikko Silvennoisen kodin ikkunoista avautuvat näkymät ovat vehreät kuin maaseudulla. Sisäpihan puolella on rauhallista.
Ohut keittiötaso on läpilaminoitua kompaktilaminaattia. Se on kestävää ja kovaa, ja siitä voi tehdä hyvin ohuen. Hana on Damixan ja kulho Alessin tuotantoa.
Asmo ja Mikko hankkivat asunnon nelisen vuotta sitten. Uutta kotia remontoitiin kevyesti. Lattiat uusittiin, mutta seinille ja katoille ei tehty mitään keittiötä lukuun ottamatta. Korkealla olevissa katoissa on alkuperäiset kipsilistat. Asunnon pikkuruutuiset ikkunat on vaihdettu yksiosaisiin modernismia ihailleella 1960-luvulla.
Asmo sanoo, että rakennuksille pitää antaa armoa. Niitä ei saa yliremontoida.
– Kaiken ei tarvitse olla samalta aikakaudelta ja tyylillisesti täysin ehjää. Se on hyvin tylsää. Vältän tosi muodikasta kamaa. Ostan tavaraa vain, jos itse pidän siitä, Asmo sanoo.
Myös keittiössä on taidetta. Tatu Vuolteenahon näyttävä Drag Queen sopii tilaan täydellisesti.
Kun keittiöstä tuli sininen
Kodin sydän on suuri, sininen keittiö. Se vaihtoi Asmon käsissä paikkaa. Alkuperäisestä pienestä keittiöstä tehtiin työhuone, ja uusi keittiö rakennettiin isoon kulmahuoneeseen.
– On mieheni ansiota, että meillä on sininen keittiö. Hän sanoi minulle, etten keittiösuunnittelijana kerta kaikkiaan voi tehdä perusvalkoista keittiötä, Asmo kertoo.
Neonvaloista muodostuvat pariskunnan nimikirjaimet. Kahviloista on napattu idea sijoittaa mukit ja lautaset avohyllyllä saarekkeen tiskin alle. Sieltä ne on helppo ottaa käyttöön.
Asmo otti haasteen vastaan, sillä väreillä on hauska leikkiä. Huoneen 1980-luvulla kaakeloidut ikkunalaudat säilytettiin. Vaaleankeltainen katto sopii puulattiaan. Vaaleansiniset seinät puolestaan luovat harmonisen taustan kirkkaansinisille keittiönkaapeille. Sininen ja keltainen luovat vastaväreinä hyvän kontrastin.
Asmo halusi taidetta myös keittiöön. Tatu Vuolteenahon kaksimetrinen Drag Queen -taulu sopii seinien sävyyn täydellisesti.
– Vähän liiankin hyvin, sillä näyttää siltä, että olen tilannut teoksen seinien värin mukaan. Näin ei todellakaan ole.
Olohuoneen kalusteet ovat tyyliltään erilaisia, mutta musta väri sitoo ne yhteen. Musta patjatuoli on 1970-luvulta Asmon lapsuudenkodista. – Se on maailman mukavin, outo epähuonekalu, Asmo kertoo. Pärekori on teetetty sängyksi isolle Rontti-koiravainaalle. Nurkassa on didgeridoo, australialainen aborginaalisoitin, jonka Mikko on tuonut vaihto-oppilaana Australiasta.
Valaisimiin on satsattu
Asmon mielestä ihmiset ostavat yleensä liian pieniä valaisimia ja mattoja.
– Pieni kohdevalaisin, josta tulee miellyttävä valo, on tärkeä. Sen valossa voi juoda aamukahvin ja lukea lehden ilman, että alkaa ahdistaa, hän toteaa.
Makuuhuoneen laatikosto on Helnon Tapiola-sarjaa. Sänky on Iskun Avara-sängyn prototyyppi. Asmo toimi Iskun muotoilujohtajana ennen oman yrityksensä Helnon perustamista. Ruudullinen teos Onni Kososen, grafiikanvedoksen Graphica Creativasta Asmo on saanut äidiltään.
Keittiössä kohdevalona on jalkavalaisin 1980-luvulta. Samaa aikakautta edustaa katossa riippuva, valtava Fatamorgana-klassikkovalaisin. Se on alun perin julkitilavalaisin.
Keittiösaarekkeen päällä oleva upea neonvalaisin on teetetty, sillä keittiöön ei haluttu perusvalaisinta.
– Valaisin muodostuu meidän molempien nimikirjaimista, Asmo kertoo.
Valaisin on oikeaa neonputkea, ei lediä. Neonputken polttoikä on kaksinkertainen lediin verrattuna.
– Siinä on myös ihan eri fiilis kuin sinänsä ihan hyvissä ledivalaisimissa.
Sängyn vieressä on Asmon teos Taideteollisen korkeakoulun opiskeluajoilta. Korut ja kellot on koottu näyttäväksi kokonaisuudeksi.
Viherkasvit muuttavat mukana
Pariskunta pitää kasveista, ja niitä onkin kaikkialla asunnossa. Ikkunalaudoilla kukoistavat kasvit ovat kulkeneet mukana kodista toiseen kaikki ne seitsemäntoista vuotta, jotka pariskunta on ollut yhdessä.
– Kasvit viihtyvät meillä hyvin. Välillä suurimpia pitää karsia, jotta ikkunasta näkee ulos.
Olohuoneen seinällä on Liisa Björnin teos Helsinki – Tallinn. Matmosin pikkutyttömäinen laavalamppu on klassikko.
Lisäksi Asmolla on ”geenipankissa” harvinaista lajia oleva kiinanruusu. Ystävä antoi kavereilleen emokasvista pistokkaat siltä varalta, jos hänen kasvinsa kuolisi.
Muita kasveja on saatu lahjaksi, ja niitä on hankittu matkoilta. Keittiön ikkunalla kasvava palmu on Liettuasta ja kaktus Kanarialta.
Iskun avara-nojatuoli on prototyyppi, joka ei mustana tullut tuotantoon. Tyyny on heräteostos Serlachiuksen museokaupasta Mäntästä. Akvaarion päällä on Takashi Murakamin japanilaista poptaidetta. Teos on hankittu Las Vegasista 40-vuotismatkalla. Julistemainen teos on kehystetty perinteisen arvotaiteen tyyliin. Se luo kontrastin, josta Asmo pitää. Iskun palmikkomaton Asmo osti värin takia.
Kestävää, käytännöllistä ja kaunista
Asmo, joka on keittiösuunnittelija, asuu niin kuin opettaa. Koti on täynnä taidetta, Asmon suunnittelemia kalusteita ja muita, pääasiallisesti 1980-luvun muotoiluklassikoita.
Kirjahylly on Helno 360. Hylly on mitoitettu vinyylilevyjä varten. Sohva on hankittu uutena Habitatista. Raidalliset tyynyt on ommeltu virolaisesta kansallispukukankaasta, räsytyynyt ovat farkkua. Jakkara on Helnon Yks-jakkaran prototyyppi. Iso valokuva on Tero Puhan, grafiikka David Jamin.
Hän arvostaa kotimaisuutta ja laatua. Keittiössä on ainoastaan Pentikin astioita, sillä ne tehdään vielä Suomessa.
– Omaan keittiööni halusin kaikki suosikkiasiani, joita myyn asiakkailleni. Keittiömme ja koko kotimme idea on, että koti on elämistä varten. Kestävän ja käytännöllisen ei tarvitse olla rumaa.
Alkuperäinen keittiö on nyt vieras- ja työhuone. Maalaus on Tatu Vuolteenahon. Vanha Skannon vuodesohva on saatu ystäviltä. Matto on tallinnalaisesta Aatrium-liikkeestä.
Koti
Helsingin keskustassa.
Vuonna 1927 rakennetussa kerrostalossa 3 h + k,
84 m².
Asukkaat
Teollinen muotoilija ja Helno-keittiöliikkeen omistaja Asmo Noronen aviomiehensä Mikko Silvennoisen kanssa.
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2
Fokus Media Finland Oy
Hämeentie 153 C, 00560 Helsinki
Y-tunnus 3157774-2