Yleen­sä Mai­ja Leh­ti­sen ke­vät- ja ke­sä­kuu­kau­det ovat kii­rei­siä, sil­lä se on häi­den ai­kaa. Ke­vääl­lä 2020 Mai­jan asi­ak­kaat pe­rui­vat häi­tään, kuk­ka­ti­lauk­si­aan ja stai­lauk­si­aan, kun ko­ro­na­vi­rus al­koi jyl­lä­tä. Mai­jan ka­len­te­ri tyh­je­ni en­si ker­taa vuo­siin, ku­ten mo­nel­la muul­la­kin.

Sa­lo­lai­nen Mai­ja Leh­ti­nen suh­tau­tuu kuk­kiin in­to­hi­moi­ses­ti. Hän si­too hää­kimp­pu­ja ja eri­lai­sia se­son­gin kuk­ka-ase­tel­mia, so­mis­taa ja ko­ris­te­lee juh­la­ti­lo­ja ja pi­tää pie­ni­muo­toi­sia kuk­kien­si­don­ta­kurs­se­ja.

Kun kaik­ki pyyh­kiy­tyi ko­ro­na­ke­vää­nä pois, Mai­ja tart­tui unel­maan, joka oli odot­ta­nut vuo­ro­aan jo vuo­sia.

– Haa­vei­lin ai­na, et­tä voi­sin it­se kas­vat­taa leik­ko­kuk­kia si­don­ta­töi­hi­ni.

Eri lajikkeiden sävyt ovat Maijalle todella tärkeitä, kun hän suunnittelee juhlatilojen kokonaissomistusta ja koristelua.

KE­VÄÄN KANS­SA KIL­PAA

Kas­vi­huo­ne, vaik­ka pie­ni­kin, oli­si tar­peen kuk­kien esi­kas­va­tus­ta var­ten. Oman ta­lon pie­nes­sä pi­has­sa oli so­pi­va paik­ka. Ko­ti­pi­hal­la voi­si teh­dä vil­je­ly­ko­kei­lu­ja eri la­jeil­la, mut­ta var­si­nai­seen kuk­ka­tuo­tan­toon se on lii­an pie­ni.

Mai­ja pyy­si neu­voa kas­vi­huo­nei­ta tun­te­val­ta puu­tar­hu­riys­tä­väl­tään ja ko­et­ti löy­tää me­tal­li­run­koi­sen val­miin kas­vi­huo­neen. Sinä ke­vää­nä ne oli­vat kui­ten­kin men­neet kuin kuu­mil­le ki­vil­le, sat­tu­nees­ta syys­tä.

Mai­ja to­te­si, et­tä jos ha­lu­aa ke­säk­si kas­vi­huo­neen, se on pa­ras­ta ra­ken­taa it­se. Mies lu­pa­si hoi­taa ra­ken­nus­työn.

Vanhoille kasvatuslaatikoille nikkaroitiin uudet kehykset. Yrteistä osan Maija kasvatti siemenestä, osan osti taimina.

VAN­HOIS­TA PAR­VE­KE­LA­SEIS­TA KAS­VI­HUO­NE

Mai­ja pyy­dys­ti Tori.fi:stä jou­kon käy­tet­ty­jä par­ve­ke­la­se­ja, joi­den mit­toi­hin kas­vi­huo­neen ra­ken­net­ta ru­vet­tiin suun­nit­te­le­maan. Kah­dek­san­ne­li­öi­se­nä kas­vi­huo­ne on niin pie­ni, et­tei sil­le tar­vit­tu ra­ken­nus­lu­paa.

Maa­poh­jaa muo­kat­tiin, al­le tuli suo­da­tin­kan­gas ja so­ra­ker­ros, ja lat­ti­ak­si Mai­ja ha­lu­si ka­lan­ruo­to­ku­vi­oon la­do­tut tii­let. Lat­ti­an rou­ta­e­ris­tys­tä poh­dit­tiin, mut­ta puu­tar­hu­riys­tä­vän nä­ke­mys oli, et­tä sii­tä ei ole sa­not­ta­vaa hyö­tyä, ja se saat­taa eris­tää myös maas­ta nou­se­vaa läm­pöä, jota al­ku­ke­säl­lä tar­vi­taan.

Kun la­sit ja ma­te­ri­aa­lit oli saa­tu ton­til­le, kas­vi­huo­ne al­koi nous­ta no­pe­aan tah­tiin. Lat­ti­aan ei va­li­tet­ta­vas­ti löy­ty­nyt van­ho­ja tii­liä, mut­ta Mai­ja hank­ki sen si­jaan ka­pei­ta be­to­ni­ki­viä ja la­toi lat­ti­an niis­tä.

Sa­mal­la tuli uu­sit­tua pi­ha­laa­toi­tus­ta­kin, ja kas­vi­huo­neen vie­reen pe­rus­tet­tiin alue vil­je­ly­laa­ti­koil­le. Nii­den vä­li­set käy­tä­vät täy­tet­tiin val­koi­sel­la ko­ris­te­ki­vel­lä.

Kasvihuone oli alkukesän leikkokukkataimien lasten-huoneena ja laboratoriona. Loppukesästä Maija kasvatti siellä kurkkua, tomaattia, yrttejä ja muita hyötykasveja, kun tilaa vapautui. Osan taimista hän osti valmiina, mutta kasvatti kurkut ja yrtit siemenestä.

ISOT PA­RI­O­VET

Kas­vi­huo­ne val­mis­tui tou­ko­kuun puo­li­vä­lin jäl­keen. Sen yk­sin­ker­tai­nen muo­to miel­lyt­ti Mai­jaa. Hän sai toi­vo­man­sa isot ovet, jot­ka saa kun­nol­la au­ki tuu­le­tus­ta var­ten. Puu­run­ko jä­tet­tiin kä­sit­te­le­mät­tä, se saa har­maan­tua ajan mit­taan. Maan­va­rai­set osat ovat kyl­läs­tet­tyä puu­ta, joka ei la­hoa.

– Kun näin kas­vi­huo­neen val­mii­na, tun­tui kyl­lä hy­väl­tä – sii­tä tuli juu­ri sel­lai­nen kuin olin aja­tel­lut, oi­ke­as­taan vie­lä pa­rem­pi­kin.

Si­sus­tus­vai­he oli Mai­jan mie­les­tä tosi kiva, kun sai ru­ve­ta miet­ti­mään, mitä kas­vi­huo­nee­seen tu­lee ja mil­lä ta­val­la ta­va­rat ase­tel­laan esil­le.

Kai­ken tar­vit­ta­van hän löy­si omis­ta va­ras­tois­taan. Is­tu­tus­pöy­tä oli, ja van­hoil­le is­tu­tus­laa­ti­koil­le teh­tiin pui­set suo­ja­lai­dat, jot­ta saa­tiin yh­te­näi­nen il­me.

– Ter­ra­kot­ta­ruuk­ku­ja sain ha­kea äi­din au­to­tal­lis­ta, mi­hin nii­tä oli­kin ker­ty­nyt vaik­ka kuin­ka pal­jon.

DAA­LI­AS­TA TSIN­NI­AAN

Omien leik­ko­kuk­kien kas­va­tus­ko­kei­lu saat­toi al­kaa. Kas­vi­huo­nees­sa iti­vät esi­mer­kik­si daa­li­at, kos­mos­ku­kat, tuok­su­her­neet, tsin­ni­at ja kii­na­nas­te­rit.

– Kas­va­tin sie­me­nes­tä myös eu­ka­lyp­tuk­sia. Ne saa­kin kyl­vää jo var­hain ke­vääl­lä.

Ul­ko­la­voil­la al­koi nous­ta tuok­su­her­net­tä, ska­bi­o­saa eli tör­mä­kuk­kaa, silk­kiu­nik­ko­ja ja jä­nön­hän­tää – sitä Mai­ja kas­vat­ti kui­va­tet­ta­vak­si. La­voil­le tuli myös täh­ti­put­kea ja vä­hän ol­ki­kuk­kaa.

kasvihuoneen aurinkoisella seinustalla viihtyvät pitkiksi hujahtaneet eukalyptukset ja hääkimppuihin käytettävät ruusut.

KO­KEI­LUT ME­NES­TY­VÄT

Leik­ko­ko­kei­luis­sa esi­mer­kik­si kos­mos­kuk­ka osoit­tau­tui hy­väk­si kas­va­tet­ta­vak­si.

– Kas­va­tin suu­rim­man osan kos­mok­sia sie­me­nes­tä. Se kes­tää leik­ko­kuk­ka­na yl­lät­tä­vän hy­vin. Tein tes­te­jä, jä­tin sitä ase­tel­miin ja mal­jak­koon pit­käk­si ai­kaa. Kos­mok­set oli­vat mel­kein kes­tä­vim­piä kai­kis­ta ku­kis­ta­ni.

Mai­ja ku­vaa si­don­ta­tyy­li­ään luon­nol­li­sek­si ja run­saak­si. Hän ha­lu­aa, et­tä ase­tel­mis­sa ja kim­puis­sa­kin on puu­tar­ha­mais­ta va­paut­ta.

– Tuo­tan hem­pe­än sä­vyi­siä ja val­koi­sia kuk­kia sik­si, et­tä teen enim­mäk­seen hää­kuk­kia. Kaik­ki so­pii yh­teen, kun sä­vyt ovat mie­tit­ty­jä kyl­vös­tä läh­tien.

Pöy­tä­a­se­tel­maan hän yh­dis­tää esi­mer­kik­si ko­mei­ta daa­li­oi­ta, jo­tain her­kem­pää, pal­jon vih­re­ää ja run­saut­ta. Mie­lui­ten hän käyt­tää luon­non­ma­te­ri­aa­le­ja ja lä­hel­lä kas­va­tet­tu­ja kuk­kia. Pel­käs­tään ko­ti­mais­ta kuk­ka­ma­te­ri­aa­lia ei kui­ten­kaan rii­tä flo­ris­tin tar­pei­siin, kos­ka Suo­men kas­vu­kau­si on niin ly­hyt.

häästailaukseen voi kuulua koko tilasuunnitelma – kattaus, kukat, hääkatos, vihkikaari tai kukkaseinä. Kimpussa on tsinniaa, tuoksuhernettä, ruusua, kosmoskukkaa ja luonnonkasveja.

OMA KUK­KA­PEL­TO

Yk­si ko­ro­na­vuo­den vai­ku­tuk­sis­ta oli, et­tä Mai­ja ha­keu­tui opis­ke­le­maan kuk­kien vil­je­lyä et­sit­ty­ään en­sin it­se­näi­ses­ti tie­toa mis­tä vain sai.

– Aloi­tin lop­pu­vuo­des­ta 2020 opin­not Pai­mi­on Li­via-am­mat­ti­o­pis­tos­sa, kou­lu­tu­soh­jel­ma on leik­ko­kuk­kien tuot­ta­mi­nen avo­maal­la.

Aluk­si oli opis­kel­ta­va etä­nä, mut­ta pian Mai­ja pani in­nos­ta­van ja konk­reet­ti­sen hank­keen vi­reil­le.

– Pert­te­lis­sä kym­me­nen ki­lo­met­rin pääs­sä, ys­tä­vän maa­ti­lal­la on mi­nul­le va­rat­tu täk­si ke­säk­si pel­to­kais­ta­le kuk­kia var­ten. Esi­kas­va­tan jo tai­mia kas­vi­huo­nees­sa ja siir­rän ne ulos ke­sä­kuun puo­les­sa­vä­lis­sä.

Mai­jan pel­lol­le tuli daa­li­oi­ta, hem­pei­tä kos­mok­sia, ko­ris­teel­li­sia tsin­ni­oi­ta, kii­na­nas­te­rei­ta, si­ro­su­den­pork­ka­naa, ren­to­ja tuok­su­her­nei­tä ja pal­jon muu­ta.

Lop­pu­ke­säl­lä 2021 Mai­ja pääsi ke­rää­mään kuk­kia si­don­ta­töi­hin ja kimp­pui­hin omal­ta pel­lol­ta.

– Saan ol­la kii­tol­li­nen ko­ro­na­ke­vääl­le, et­tä täl­lai­nen mah­dol­li­suus tuli. Muu­ten oli­sin ol­lut kiin­ni muis­sa töis­sä en­kä oli­si ha­keu­tu­nut opis­ke­le­maan. Kas­va­tus­ko­kei­luis­ta sain uut­ta ins­pi­raa­ti­o­ta ja laa­jen­sin toi­men­ku­vaa­ni.

Osan kosmoksista Maija esikasvatti ja osan kylvi suoraan siemenenä maahan, ja kumpikin kasvoi hyvin, suorakylvetty melkein paremmin. – Tuntuu, että kosmoskukka on tosi monen suosikki, ja se soveltuu hyvin lähikukaksi ja kimppuihin.

Kat­so Mai­jan kuk­kas­tai­lauk­sia Ins­tag­ra­mis­sa @lit­t­leg­reen­fac­to­ry ja @lit­t­le­wed­ding­fac­to­ry