Kuva Matti Matikainen
Minna Marttiini
Koti ja keittiö 1–2/2015
Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei itse kykene hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Tämä voi johtua alaikäisyydestä tai vakavasta sairaudesta, taikka henkisen toiminnan häiriintymisestä.
Edunvalvojaa haetaan maistraatista, ja edunvalvojan määrää tapauksesta riippuen joko maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaa voi hakea myös käräjäoikeudelta suoraan.
Saman kuolinpesän edunsaaja ei voi olla edunvalvoja
Alaikäistä kuolinpesän osakasta edustaa kuolinpesän omistaman asunnon myynnissä sekä kuolinpesän yhteishallinnossa edunvalvoja. Alaikäisen lapsen lakimääräisiä edunvalvojia ovat hänen huoltajansa. Edunvalvoja on esteellinen silloin, kun hän on itse saman kuolinpesän osakas. Tällöin edunvalvojalle tulee määrätä sijainen. Maistraatista voi tarvittaessa tiedustella, milloin on tarpeen määrätä edunvalvojalle sijainen.
Hyvän välitystavan mukaan välitysliikkeen on selvitettävä edunvalvojan henkilöllisyys, tunnistettava edunvalvoja sekä todettava edunvalvontasuhteen olemassaolo. Edunvalvoja tarvitsee lisäksi maistraatin luvan eräisiin päämiehen kannalta merkittäviin oikeustoimiin. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa kiinteistön ja asunto-osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen sekä omaisuuden panttaaminen. Samoin lupa tarvitaan tietyissä tapauksissa myös päämiehen omaisuuden vuokraamiseen.
Lähtökohtaisesti henkilö on oikeustoimikelpoinen siihen saakka, kunnes hänen oikeustoimikelpoisuuttaan on rajoitettu tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi. Mikäli syntyisi perusteltuja epäilyksiä oikeustoimikelvottomuudesta, tulisi edunvalvonnan tarpeesta varmistua.
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ
LUETUIMMAT
LUE KOTI & KEITTIÖ
KATSO RESEPTIT
YHTEISTYÖSSÄ